17.3.2015

Nauroin Claralle ja päätin sitten valitakin tehtävän, koska miksikäs ei. "No, tehtävä sitten, anna palaa", virnistän Andreakselle.

-Jes! Hihkaisin Jellylle.
Kuiskin sitten Andreaksen korvaan pari noloa tehtävää kikattaen ilkikurisesti. Alanakin oli liittynyt seuraan ja vaihdoin hänen kanssa iloiset katseet.

Tehtävä siis... Clara kuiskii korvaani ja vedän kasvoilleni naurua pidättelevän hymyn. Okei. Virnistän ja katson Janellea hieman haastavasti. "Halaa Miroa" sanon tälle. 8D

Sain osakseni rohkaisevia katseita liittyessäni joukkoon, ja hyvillä mielin odotin Andreaksen päättävän Janellen kohtalon. Jännää, tämä olisi ensimmäinen pullonpyöritykseni koko elämässäni. Aloin heti omassa mielessäni pohtimaan mahdollisia tehtäviä ja totuuksia, jotten menisi aivan lukkoon joutuessani puhumaan.
Andreaksen julkistaessa tehtävän, tajusin ettei sekään ollut niin paha. Mitä yksi hali nyt merkkaisi? Alana, you're a f:ing coward if you're scared of a game..

Mä tunsin, miten puna hiipi hiljalleen niskaan. Tämä oli kuin suoraan ala-astelaisten tyttöjen pyjamabileistä! Yritin pitää ilmeen peruslukemilla ja tuijotin Janellea haudanvakavana - tiukkaa teki. Hetkenä minä hyvänsä naamani revähtäisi nauruun.

"Näh, tehän aloitatte tylsästi", nyrpistin pikkaisen nenääni mutta nauroin oitis sanojeni jälkeen ennen kuin käännyin Miroa kohden. Onneksi hän sentään oli ihan vieressä, ei tarvinnut ruveta konttailemaan pitkin ja poikin rinkiä. Niinpä vedin hänet kepeään halaukseen ennen kuin käännyin ja virnistin Andreakselle.
"Tarpeeks hyvä?" kysäisin ja pyöräytin pulloa, joka pysähtyi Alanaan, jolta kysyin kumman hän haluaisi, totuuden vai tehtävän.

Pullon pysähtyessä kohdalleni tuijotin sitä hetken, ennen kuin havahduin kysymykseen.
"Totuus", yritin kuulostaa rohkealta ja hymyilin hieman.

Nousin ylös hymyillen. Pakko mennä! Heippa Jelly! Ja muut! Huikkasin olkani yli ja kipitin tuulitakkini suojin tallin kautta ulos.

//pakko mennä.. Moikka!

Halasin blondia varovasti takaisin toisella kädellä. Siinä se, mä ajattelin. Nyt oli tyttöjen pyjamabileetkin koettu.
Katsoin odottavasi Alanaan, joka oli seuraavana vurossa.

//Munkin pitää lähteä kohta:/

Nyökkään hymyillen. Tarpeeks hyvä, jooh. Katson pulloa ja sitten Alanaa. Noniin 83

Mä vilkutin oven suuntaan ja keskityin taas peliin.

"Moimoi!" heilutin kättäni Claralle ennen kuin käännyin takaisin Alanan puoleen.
"Hmm mietitäänpäs... Oletko koskaan loukannut itsesi ratsastaessa niin, että olet joutunut olemaan poissa ratsailta hetken? Niin kuin murtanut tai venäyttänyt jotain?"

Clara lähti, mutten ehtinyt kauaa sitä pohtia kun Janelle päästi kysymyksen ilmoille. Tähän olisi helppo vastata, olen.
"Olen. Monta kerta", virnistin. "Haluatko listan? Äiti halusi minun lopettavan kentaratsastuksen, muta isa halua etta mina jatkoin, joten olen, ainakin viisi kerta."

//munkin pitää lähteä viim. yhdeksältä

- Ääh... Mun pitää nyt mennä. Harmi, oli ihan mukavaa, mä sanoin ja kapusin jaloilleni. - Pitäkääpä hauskaa, sanoin ja virnistin ilkikurisesti tytöille ja Andreakselle. - Paljastelkaa toisistanne irvokkaimmat totuudet... Heippa hei!
Hävisin ovesta laitettuani ulkovaatteet päälle.

"Auts, ei kiva. Mä oon onneks säästynyt sellaisilta", hymähdin. "Toisaalta en oo koskaan harrastanutkaan ratsastusta niin tosissaan, tykkään vaan puuhailla. Mutta pyöritä tokii!"
"Haha, moi!" heilautin kättäni Mirolle, jonka täytyi myös lähteä.

Miro lähti, ja ojensin käteni pulloa kohti. Pyöräytin sitä, ja se osui Andreakseen.
"Totuus vai tehtava?" kysyin hymyillen. Minulla olisi tehtävä jo valmiina, ja se liittyisi ääntämiseen. Totuutta pitäisi vielä hieman miettiä, mutta ehkä saisin sellaisenkin keksittyä nopeasti.

Porukkaa alkaa kaikota.. harmitus. Yhtäkkiä pullo on taas minulla. "totuus!" vastaan reippaasti.


//mäki joudun häippää nyt, mutta mehä voidaa jatkaa huomenna? c8

Totuus.. Hmm... Mietin hetken, ennen kuin kysyn;
"Umm.. Ehh.. Eniten embarrassing lempinimi joka sinulla on?"

//sama täällä, käy oikeen hyvin! (:

Työnsin kengät pois jaloista ja tepastelin tyhjään tupaan. Hiisu kehräsi hiljaa sohvalla ja minä harpoin kaapulleni. Kaivoin esiin Äidin leipoman suklaakakun jonka olin ominut itselleni. Asetin sen pöydälle ja laitoin kahvia tulemaan. Josko joku tulisi kohta.. Sanoin puoliääneen ja silitin Hiisun pehmeää turkkia ja otin hyvän asennon tuolissa.