Hazelnut Crust

Hazelin päiväkirja!

  Kaarsin autoni Hallavan pihaan. Oranssit lehdet lentelivät alas puista, kun syksy oli jo puolessa välissä. Tallilaisia pyöri muutama pihalla ja huikkasin heille heipat. Suuntasin suoraan tarhoille, jossa Hazel syödä mussutti heiniä. Hazel oli kotiutunut yllättävän nopeasti Hallavaan. Olin odottanut useamman päivän hermostuneisuutta. Nyt hermostuneisuus oli kestänyt vain pari päivää.

  Nappasin tamman narun portin vierestä ja pujahdin tarhaan. Vihelsin tammalle, joka lähti löntystämään minua kohti. Taputin Hazelia kaulalle ja kaivoin sille sokeripalan taskustani. Tamma rouskutti sen tyytyväisenä. Napsautin narun riimuun ja talutin Hazelin portille. Pujahdimme ulos ja siitä suuntasimme talliin. Pyöräytin Hazelin karsinassaan ympäri, jonka jälkeen riisuin siltä sadeloimen pois.

  Viikkasin loimen karsinan ovessa olevaan telineeseen ja suuntasin sitten hakemaan varusteita satulahuoneesta. Huikkasin tervehdykseni parille hoitajalla, jotka olivat putsaamassa hoitsujensa varusteita. Olin varma, että he olivat esittäytyneet ensimmäisenä päivänäni, mutta en millään saanut heidän nimiään päähäni. Nappasin harjapakin ja suitset käsiini, jonka jälkeen palasin niiden kanssa Hazelin luokse.

  Sidoin tamman karsinaansa ja nappasin kumisuan. Hazelista lähti karvaa karvanlähdönajan mukaisesti ja pian karsinan pohja oli täynnä ruskeaa irtokarvaa. Loimen ansiosta tamma ei ollut muuten likainen, joten harjauksen sai suoritettua loppuun nopeasti. Puhdistettuani kaviot ja kammattuani harjan sekä hännän, päästin Hazelin irti. Taputin sitä kaulalle, kun se alkoi tutkia karsinan pohjaa turvallaan.

  Kävin vielä nopsaan hakemassa tamman pintelit satulahuoneesta, jotka käärin Hazelin koipiin palattuani karsinalle. Sujautettuani vielä suitset tamman päähän, kiinnitin riimunnarun ohjien tilalle ja talutin Hazelin pihalle. Ajatuksenani oli käydä tutustumassa lähimaastoon jalan. Lähdimme liikkeelle Kaviopolkua pitkin. Hazel käveli reippaasti vierelläni ja jouduin aina välillä hidastamaan sitä. Kaviopolulla ei tullut yhtään autoa vastaan, mutta päästyämme Maalaismiehentielle, niitä tuli jo heti pari. Pysäytin aina silloin Hazelin paikalleen, ettei se hermostuisi liikaa kulkupelien takia. Taputtelin sitä rauhallisesti kaulalle ja jatkoimme matkaa.

Kylmä syksyinen viima puski ohuen tuulitakkini läpi ja koska käsissäni oli vain ohuet ratsastushanskat, sormeni olivat pian kohmeessa. Päätin siis ottaa vähän lämpimäkseni juoksupätkän. Maiskuttelin Hazelin raviin ja lähdin juoksemaan sen rinnalla niin kovaa kuin koivistani vain pääsin. Pian sain huomata kuinka rapakunnossa oikein olin, kun oli pakko siirtyä takaisin kävelyvauhtiin. Hazelia sain hieman tarmokkaammin hidastaa, että se malttoi siirtyä käyntiin.
”Hyvä tamma”, sanoin sille ja taputin kaulalle.

Siinä kohtaa ajattelin, että olisi ihan hyvä palata takaisin tallille. Ylitimme siis ojan ja suuntasimme metsäpolulle. Hazel kulki nätisti perässäni, kun tarvoin epätasaisia polkuja pitkin. Välillä tunsin tamman säpsähtävän risun rasahdusta, mutta onneksi se ei sen suurempia mörköjä nähnyt tänään. Oli kyllä hieman yllättävää, että osasin heti reitin takaisin tallille Päädyimme ensin pienen pellon reunalle, jota pitkin sitten kuljimme jo näkyvälle tallille.

”Hei”, Aleksi tervehti, kun astelimme tallipihaan.
”Moi”, vastasin miehelle ja talutin Hazelin sitten talliin.
Riisuin siltä pintelit jalasta ja suitset päästä. Heitin sadeloimen takaisin niskaan ja riimun päähän, jonka jälkeen talutin tamman takaisin tarhaan. Hazel jäi portille tutkimaan tarhan pohjaa turvallaan, josko sinne olisi vielä pari heinäkortta jäänyt. Suuntasin itse talliin, jossa kokosin tamman varusteet käytävältä ja raahasin ne takaisin satulahuoneeseen. Minulla meni hetki neljän pintelin käärimisessä, mutta pian kaikki olivat siististi takaisin paikallaan.


Olin jo menossa satulahuoneeseen katsomaan josko siellä olisi kahvia tarjolla, kun kaveri käski tulemaan ratsastus seuraksi toiselle tallille. Eipä siinä muu auttanut, kun pakkautua autoon ja suunnata nokka kohti toisia häntähuiskuja!

Osallistuimme Hazelin kanssa tänään serkkuni tallilla järjestettäviin kilpailuihin. Paikka oli jo Hazelille tuttu, eikä se itsessään tammaa jännittänyt. Kilpailujen tunnelma sen sijaan jännitti tammaa. Verryttelyssä meillä meni ihan ok ja sen jälkeen ajattelin, että kyllä meillä ihan hyvin menisi, vaikka ei välttämättä sijoituttaisikaan. Asiat eivät menneet aivan niin radalla, vaikka helppo B:n ja A:n piti olla meille jo tuttu juttu. Ensin unohdin B:ssä itse radan ja A:ssa Hazel päätti pistää jarrut pohjaan, koska joku katsomosta aivasti. Enpä minä itsekään ihan hereillä ollut, koska en saanut Hazelia kuulolle. Sijoituimme Helppo B:ssa 15. 22 osallistujasta ja Helppo A:ssa 14. 18 osallistujasta. Eipä minun suoritukseni toisen hevosenkaan kanssa mennyt hyvin, oikeastaan vielä pahemmin. Siksi fiilikset olivatkin pettyneet, kun kisojen jälkeen lastasin molemmat hevoseni traileriin ja lähdin palauttamaan niitä omiin talleihinsa. Ehkä me tästä vielä noustaisiin.


Tunnelmia radalta!

Joulu on nyt ohi, joten minun ja Hazelin oli aika palata myös treenien pariin. Aloitimme loman jälkeen aika vahvasti vaativimmilla tehtävillä. Se ei Hazelia haitannut ollenkaan ja tuntui vain nauttivan hieman vaativimmasta aivoriihistä. Päätin kokeilla tänään myös Hazelin kanssa kankisuitsien sijaan ratsastusta monitoimisuitsilla. Suitsien vaihdon myötä Hazel painoi enemmän kädelle, mutta muuten meno tuntui yllättävän helpolta. Tulevaisuus tietäisi siis enemmänkin monitoimisuitsien käyttöä. Alkuun menomme näytti varmasti siltä, että olimme lomailleet jo hieman pidemmän aikaa. Hiljalleen erilaisilla kiemuroilla, taivutuksilla ja pohkeenväistöillä heräilimme molemmat tähän päivään. Laukkaa työstimme molemmilla pääty-ympyröillä sekä teimme myös hieman vastalaukkaa. Kyllä voi sanoa, että hyvällä mielellä ja odottavin mielin aloitamme ensi vuoden puolella jälleen kisakauden. Tunnin kuluttua pakkasesta huolimatta molemmilla oli hiki päällä!

(en jaksanut etsiä piirtopöytää taustan tekoa varten tulee siis myöhemmin!)
(jälleen hieman tämmöistä lyhyttä katsausta, mutta kyllä mä täältä aktivoidun vielä!)