Ratsastustunti klo 14:30

Olin maneesissa pitämässä alkeistuntia eikä siitä suoraan sanottuna meinannut tulla yhtään mitään. Lapset yrittivät vääntää kolmikaarista kiemurauraa ravissa, mutta vähän väliä joku poneista päätti laiskotella ja aiheutti ketjukolarin. Tai sitten Asta juoksi tahallaan päin tötsiä ja minä jouduin sitten kerta toisensa jälkeen käydä nostamassa ne pystyyn.
En malttanut odottaa että tunti saataisiin päätökseensä ja pääsisin coutsaamaan vähän kokeneempia ratsastajia, jotka ehkä jopa hallitisisvat hevosensa..


//käyn heitämässä siskon juna-asemalle, mut yritän olla takasin klo 14:30, te voitte sillä aikaa alottaa ja laittaa hevosia kuntoon jne

Tähän siis roolitaan tänään, voitte alottaa kun siltä tuntuu (:

//Sori kaikki, oon vissiin puolt tuntii etuajassa, mutta alotan jo:D Nyt kaikki paikalle pääsevät mukaan vaan! Mitä isompi joukko, sen parempi (;

Su'in tasaiseen tahtiin Kyyhkyn harmaata karvapeitettä, ja hyräilin samalla kuulokkeet päässä spotifyssa soivaa Katy Perryn Roaria. Aleksi pitäisi tänään meille ja parille muullekin tunnin, joten olin erityisen innoissani päästessäni taas treenaamaan Hallavacuppia varten. Kuitenkin kaikki eilinen jännitys pysyi yhä mielessäni, ja päässäni pyöri paljon kysymyksiä. Kuka mies oikein oli ja oliko se kenties sama, jonka olin säikäyttänyt yksi ilta tallilla? Ja jos oli, mitä ihmettä hän halusi Hallavasta? Sellainen vanha ukko. Miksi se oli napannut juuri Cellen? Tai ylipäätään yrittänyt varastaa hevosen?
Kyyhky hörähti lempeästi, ja sai mut säpsähtämään ajatuksistani. Olin tyytyväinen että tamma osasi kerrankin käyttäytyä hyvin karsinassa, eikä steppaillut kuin mikäkin kaniini.

//Taidan keretä mukaan ainakin hetkeksi

Nova seisoi rauhallisesti paikallaan ja oli sen näköinen, että tamman aivoissa ei liikkunut mitään. Minun aivoni raksuttivat taas tuhatta ja sataa, kun loin päässäni kauhuskenaarioita tulevasta tunnista. Se voisi mennä pieleen todella monella tapaa, enkä halunnut epäonnistua muiden edessä. Vaikka tiesin, että sillä ei olisi väliä, mutta silti. Toiset varmaan pitäisivät minua ihan tyhmänä, koska en osaisi ratsastaa Novalla. Rukoilin hiljaa mielessäni, että tunti menisi hyvin ja, että epäonnistumiseni säästyisivät vaikka sille kerralle, kun ratsastaisin yksin.

Vaihdoin kumisuan pölyharjaan, ja jatkoin rauhassa työtäni musiikin tahtiin. En tiennyt kuinka kovaa hyräilin, mutta se ei juurikaan kiinnostanut mua. Jos jotakin häiritsi mun epävireinen lirruttelu, niin tulkoot sanomaan.
"Käyttäydy sitten tunnillakin näin nätisti, niin saatat vaikkapa saada porkkanan", puhelin Kyyhkylle hyväntuulisesti ja rapsutin sitä korvan takaa niskasta. Suomenhevonen seisoi silmät ummessa alahuuli roikkuen, mikä oli tammalle hyvin erikoista. "Vaikka saisit kyllä jo heräillä ennen tunnin alkua", jatkoin naurahtaen.

Sain Novan harjattua ja taputin sitä hellästi kaulalle. Hipsin vaivihkaa satulahuoneeseen hakemaan varusteita. Yritin olla herättämättä huomiota, koska halusin edelleen vältellä muita mahdollisimman pitkään. Käytävällä oli hälinää kaikkien laittaessa ratsujaan kuntoon. Jostain kauemmasta karsinasta kuului hyräilyä tutun melodian mukaan, mutten vain saanut päähän mistä biisistä oli kyse.

Kun olin saanut Kyyhkyn valmiiksi, lähdin hakemaan satulahuoneesta sen varusteita. Arvioltaan ikäistäni nuorempi naisenalku oli jo huoneessa, joten tervehdin häntä vetäisten kuulokkeet pois korviltani, ja työntäen ne takin taskuun jossa myös kännykkäni sijaitsi.
"Moii", hymyilin tytölle ja heilautin satulan syliini. "Ootko säkin tulossa tunnille?"

Voi hitsi! Manasin itsekseni ja nostin katseeni sylissäni olevasta satulasta. Se on menoa sitten, ajattelin katsoessani nuorta, luultavasti minua vanhempaa, naista päin.
"Hei" Tervehdin takaisin ja jatkoin samalla kun nappasin suitset Novan naulakosta:
"Juu, olen tulossa. Ilmeisesti sinäkin?"

"Jep, olishan sitä Hallavacuppia varten hyvä treenata", naurahdin hyväntuulisesti. Silmälasipäinen tyttö tuntui olevan melko ujo, mutta jatkoin silti rupattelua sen enempiä ajattelematta:
"En oo nähnytkään sua täällä ennen. Ootko sä kenties uus hoitaja?"

Lopetin Amin harjaamisen ja taputin tamman kaulaa. Laitoin suan harjapakkiin ja lähdin viemään harjapakkia satulahuoneeseen. Satulahuoneessa oli kaksi naisen alkua. Oli nähnyt toisen sen uuden yksärin kanssa, mutta toista en ollut nähnyt. Kävelin heidän viereensä ja aloitin esittäytymisen.

Pliis, älä sano enempää. Pliis, älä sano enempää, toistelin mielessäni, kunnes ruskeatukkainen kaunotar esitti uuden kysymyksen.
"Tuotaa, hoitaja en ole, mutta uusi kylläkin", sain aikaiseksi sanottua. "Omistan uuden yksärin, suokkitamma Novan"
Samassa luoksemme porhalsi joku tyttö esittäytymään.

Ryntäsin sisään tallin ovista. Olin myöhässä, pahasti myöhässä. Tunti oli alkamassa viiden minuutin sisään enkä ollut vielä edes harjannut Tinttua. Juoksin läpi tallin käytävän ja nappasin nopeasti pari harjaa mukaani mennessäni Tintun karsinaan.
Tamma näytti jokseenkin pöllämystyneeltä äkkinäisestä saapumisestani, mutta sille ei voinut nyt mitään. Tinttu seisoi hievahtamatta paikoillaan minun hyöriessäni sen ympärillä ja yrittäen sukia mahdollisimman irtoavaa talvikarvaa pois sen turkista.

- Moi, oon Nelli ja omistan Amin, sanoin.
- Moi, mä oon Eeva, toinen heistä esittäytyi ja alkoi puhumaan. Toinen käytti sen hyväksi ja livahti ulos. Jäin puhumaan Eevan kanssa ja keräsin varusteet samalla syliini.

Joku toinenkin tyttö ilmestyi satulahuoneeseen, joten tervehdin tätäkin reippaasti.
"Aivan", hymyilin silmälasipäiselle tytölle. "Mä oon Eeva, treenaan Kyyhkyä, ja omistan tunneilla käyvän shetlanninponin, Aavan", esittäydyin.

Nelli, et voi päättää mitä muiden hahmot tekee (;

//Nelli autohiittaus ei ole sallittua, eli et saa omassa viestissäsi kertoa mitä muut tekevät tai sanovat! Voit kertoa vain omista tekemisistäsi (;

Tunti alkaa sitten kun olette varustanneet hevoset

Alekeistuntilaisten tunti oli loppumassa, onneksi, joten kehotin ratsukoita menemään vielä pari kierrosta kevyessä ravissa ennen loppukäyntejä

Kiirehdin Amin karsinalle varustamaan tammaa. Ami antoi minun laittaa varusteet ja pian olimme jo valmiita tunnille.

Sain satulan laitettua Novalle nopeasti, joten enää puuttui vain suitset. Niitä laittaessa Nova nosteli vähän päätään, mutta antoi periksi lähes saman tien. Olin ehkä liiankin ajoissa seisoessani ratsastuskypärä päässä tarraten Novan ohjiin, muiden vasta varustaessa hevosiaan.

Kävin pikaisesti hakemassa Tintun varusteet satulahuoneesta ja suoritin sitten ehkä maailman nopeimman satuloimisen. Kypärä vielä päähän ja sitten aloin kiskoa Tinttua ulos karsinasta. Tamma oli selkeästi loukkaantunut pikahoitamisesta ja jäi jumittamaan karsinan oven väliin aivan liian pitkäksi aikaa.

what, yhtäkkiä Katri olikin Novan karsinassa..? No ei se haittaa, menihän se näinkin:DD

Palasin Kyyhkyn karsinalle, ja heilautin satulan tamman selkään, jonka jälkeen kiristelin vyön kaikkein kuluneisimpiin vakioreikiinsä. Suomenhevonen näytti virkistyvän, ja tuijotteli mua nyt ihmeissään otsatukkansa alta.
"Ai nytkö vasta heräsit?", naurahdin ja heitin ohjat Kyyhkyn kaulalle. Kun olin saanut kuolaimet suuhun ja kaikki remmit näperreltyä kiinni, lähdin hakemaan tallituvasta kypärääni.

Laitoin kypärän päähän ja lähdin taluttamaan Amia kenttää kohti. Ami käveli kiltisti vierelläni koko matkan.

Talutin satuloitua ja suitsittua Faeta kohti Hallavaa, olin käynyt sen kanssa alkukäynnit maastossa, ja nyt oli vuorossa tunnille meno. Samalla selailin kännykkää ja Whatsapp chattia joukkueemme kesken, jossa pojat keskustelivat suunnitelmistaan syntymäpäiviäni varten. Päästyäni tallipihalle tungin kännykän taskuuni, ja suuntasin talliin, aikeissani kiinnittää rintaremmimartingaaleihimme itse martingaalit. Tallissahan oli porukkaa kuin pienessä kylässä, ja moikkasin hiljaa kaikkia ohi mennessäni.

Kun kypärä, hanskat ja raippa olivat mukanani, palasin talliin josta muut olivat alkaneet jo poistua.  Nappasin Kyyhkyn ohjat, ja lähdin taluttamaan tammaa kohti ulko-ovea. Huomasin myös Alanan Faen kanssa, joten tervehdin tätäkin hymyillen.
"Ai tekin ootte tulossa tunnille".

Lähdin taluttamaan Tinttua säpsyn näköisen arabin perässä kohti maneesia. Saatoin ehkä olla hieman kateellinen tuolle uudelle tytölle tämän hienosta ratsusta verratessani sitä karvakasaan joka käveli vierelläni.

Autoin pikkuratsastajia tulemaan alas hevosten selästä ja löysäämään satulavöitä. Kun kaikki oli valmista kävin avaamassa maneesin ovet ja kehotin sen takana odottavia ratsukoita tulemaan ensin sisään ennen kuin päästäisin alkeistuntilaiset pois.

Talutin Novan yksäripäädyn ovesta ulos ja suuntasin maneesille, jonne pikkuhiljaa valui porukkaa.

//joudun nyt täs välis lähtee koska ajotunti alkaa ja Eeva, Katri oli siirtyny Novan karsinaa koska Nelli kirjotti niin, vaikkei ois saanukkaan

Tänään Ami oli päättänyt säikähtää kaikkea. Amin mielestä maneesinovet olivat aivan hirveät. Kiskoin arabini sisään, jossa toinen tunti oli juuri loppunut.

Kiinnitin martingaalin nopeasti ja lähdin sitten taluttamaan Faeta muiden perässä pihalle. Samalla kännykkäni alkoi soimaan, joten tuhahtaen kaivoin sen taas taskustani.
"ALANAA! SPAGAATTI!" kuului järkyttävä rääkäisy korvani juuressa, ja varmaan kaikkien muiden pihalla olevien korvissa, puheluäänet kun olivat jääneet vähän kovalle.
"What? Ei, mä oon tallilla, en mä pysty.."
"Sä lupasit, et sä voi nyt jänistää tästä. Vartin sisällä karhulapsiin videota, tai käy huonosti.." yksi parhaista ystävistäni joukkueesta, Johannes, mutisi, ja löi luurin korvaan. Huokaisten katsoin muita tunnille tulijoita ja kysyin päästyämme maneesiin:
"Voiko joku ottaa videoo nopeasti, I need to.. Mun pitää tehä yks juttu?"

Katsoin Alanaa nauraen, kun kuulin tämän kännykästä kantautuvan äänen.
"Joo mä voin", kikatin. "Jos se on jotain tärkeetä siis.."

Kiristin satulavyötä ja ponnistin Ami selkään. Taputin säpsyä tammaani.

// Pitää lähteä, treenit alkaa. Ja sori siitä, en tiennyt, kun ratapihassa saa tehä silleen.

"Ok good", virnistin ja ojensin puhelimeni kamera jo päällä Eevalle, niin kaukana Kyyhkystä kuin ohjat antoivat periksi. Fae ei onneksi tappanut ketään, joten varmistin Eevalta kaiken olevan kunnossa. Kun video oli päällä, totesin kameralle vihaavani Johannesta, ja valuin sulavasti spagaattiin. Fae katseli minua aavistuksen hämmentyneenä, mutta virnistäen muille nousin ylös ja kävin hakemassa puhelimeni takaisin.
"Se on sellanen... dare, mun kaverit pakotti. Ne sai selville että mä pystyn do the splits käskystä", selitin ja kiristelin tammani vyötä, ennen kuin pomppasin punaisen selkään.

Katsoin kummissani kun Alana teki spagaatin kameran edessä. Mietin mistäköhän siinä oli kyse, sillä en paikaltani kuullut mitä muut maneesin toisessa päässä puhuivat. Päätin antaa asian olla ja keskityin säätämään jalustimet sopivan pituisiksi ja nousin sitten Tintun selkään

"No on sulla outoja kavereita", naurahdin huvittuneena ja nousin itsekin Kyyhkyn selkään.

//Sori, käyn vähän hitaalla kun pitää tehä kolmee asiaa kerrallaan, mutta alan nyt sit kirjottaa pidempii pätkii

"No saittekos te alkuvenyttelyt tehtyä niin päästään aloittamaan?" naurahdin Alanan ja Eevan suuntaa.
"Laittakaa ihan kunnolla estemittaiset jalustimet, sillä hyppäämme ihan kunnon kokoisia esteitä tänään!"

Vilkaisin hymyillen Alanaa, kun Aleksi mainitsi jotakin alkuvenyttelyistä.
"Joo saatiin", tokaisin miehelle takaisin ja aloin väsertämään jalustimia sopivan mittaisiksi. Olin melko innoissani tunnista, sillä olikin aikaa kun olin viimeksi hypännyt. Kyyhkykin vaikutti energiseltä, joten luvassa olisi ainakin vauhdikas estetunti. Kun olin saant jalustimet sopiviin reikiin, painoin kantapäät kevyesti tamman kylkiin ja ohjasin sen uralle kävelemään.

Tinttu lähti laahustamaan uraa pitkin kuin mikäkin laiskiainen, joten jouduin kannustamaan sitä pohkeilla reippaampaan vauhtiin. Eihän alkukäynneistä olisi mitään hyötyä jos jäsenet eivät edes vähän vertyisi.

"Joo", hihitin ja lähetin vielä videon, jonka jälkeen säädin jalustimiani vielä lyhyemmäksi. Fae steppaili jo hieman, mutta se pääsikin jo muutaman sekunnin päästä kävelemään muiden mukana uralle. Koska olin käynyt jo kävelemässä maastossa vartin verran, aloin jo muita aikaisemmin ottamaan ohjia paremmin tuntumalle ja ihan kunnolla ratsastamaan hevosta.

Kyyhky katseli korvat hörössä maneesin keskellä olevia esteitä, ja liikkui mukavan rennosti kierros kierrokselta. Huomasin että olin laittanut aivan liikaa päälle, sillä fleece ratsastustakin alla hiosti kummasti myös maneesissa. Niinpä pysäytin Kyyhkyn mahdollisimman lähelle katsomon penkkejä ja ninjailin takkini sinne tamman steppailessa tylsistyneenä.

//äää mun pitää lopettaa, sori
saatte autohiitata Aleksia ja keksiä jotain tehtäviä xd

No voi kökkö:DD Mä en ainakaan osaa keksii kunnolla mitään tehtäviä, Alana saa keksiä ne vaikeemmat xD Vedetään tää tunti vaan kunnolla läpi, ja mennään sitten vaikka tallitupaan, käykö Alana?

Aleksi pyysi meitä keräämään ohjat käteen ja siirtymään heti aluksi kevyeeseen raviin. Lyhyiden alkuverkkojen jälkeen, mies rakensi kolme pientä ristikkoa pitkälle sivulle.
"Tulkaa kevyessä ravissa pitkälle sivulle, mutta ensinmäisen esteen jälkeen nostatte laukan. Yleensä se tulee hevoselta ihan luonnostaan, mutta pitäkää silti pohkeet lähellä kylkiä, etteivät ne pääse laiskottelemaan. Toisella pitkällä sivulla voitte tehdä voltteja tai vaikka pohkeenväistöjä aina välimatkojen mukaan", Aleksi kailotti kentän keskeltä.
Ohjasin Kyyhkyn ensimmäisenä jumppasarjalle. Kyyhky hyppäsi esteet reiluilla ilmavaroilla, ja pienellä pukilla viimeisellä esteellä, enkä osannut ennakoida tamman äkkinäistä energiaspurttia joten horjahdin satulassa eteenpäin - vaikkakin pysyin selässä.
"Tee puolipidätteitä ennen ensimmäistä estettä, muuten Kyyhky alkaa kaahottamaan ja seuraavalla kerralla makaat maneesin hiekassa!", Aleksi ohjeisti kiusoitellen.

// Pieni pätkä tähän väliin, ennenkuin pitää taas rientää.
Ami lähti esteille hyvin, mutta kielsi ensimmäisen. Otin uuden vauhdin ja sitten onnistui. Ami hyppäsi esteet suurella ilmavaralla ja minullakaan ei ollut hirveästi ongelmia. Ami alkoi pikku hiljaa kuumua, joten vedin pitkälläsivulla pari volttia.
//Ja taas pitää lähteä.

Rope on päättynyt! (; (kuulostipa viralliselta..)

Roolipeli jäi vähän kesken, eikä vielä ehtinyt tapahtua kovinkaan paljoa. Aleksi piti muutamalle tallilaiselle estetunnin, ja alussa muutama tallilainen ehti esittäytyä toisilleen. Tunti ei ehtinyt vielä kunnolla alkaa, eikä mitään kovin maininnan arvoista tapahtunut. (Lukuunottamatta Alanan mahtavia alkuvenyttelyjä xDDD)