Tonttulin tarkkailuvihko

Rakas valkoparta,
Vakoilin tänään Miroa, ja tein mielenkiintoisen huomion! Poika vietti yllättävän paljon aikaa katsellen Nannaa nurkan takaa siten että tyttö ei huomannut. Paljastan asian tietenkin tarkkauluvihossani kaikille, njeh njeh...




Yksi tallitytöistä yrittää selkeästi nuoleskella takapuoltani, hän nimittäin pyysi minua ystäväkseen heti saavuttuani Hallavaan! Joku ei halua salaisuuksiaan paljastettavan...

Seuraavaan kertaan,
Tonttuli

Oliko mahdollista että nuoriso oli valvonut melkein koko illan tuvassa tekemättä tallihomia! Tupa oli täydessä sotkussa ja täynnä riahuvia hoitajia ja omistajia. Lotta aloitti tyynysodan josta seurasi tyynyilä lyöntejä ja heittoja.Melu oli sietämätön, "pieniä" korviani särki. pikku hiljaa ihmiset alkoivat häipyä ja muutaamat tajusivat siivota. Topias satutti vähän kylkyeääm ja Maikki jatkoi vain hänen rääkkäystän, tuhma tyttö. Ihan illan loppu päässä tuvas oli vain neljä ihmistä totuuksieen ja kysymyksieen. Kuulim jotain ennen näkemätöntä, ehkä kerron teille siitä myöhemmin.



-Tonttuli

Parahin esimies,

olen muutaman viime päivän ajan seuraillut pää pilvissä kulkevia lemmenpareja. Mikki ja Valma eivät huomaa mitään muuta ollessaan kahdestaan. Olen havainnut heidän kulkevan jo monta kertaa käsi kädessä. Nanna puolestaan ei tunnu huomaavan lainkaan Miron merkitseviä katseita.
Olen myös huomannut, että Inka vilkuilee usein Topiasta syrjäsilmällä ja punastuu, jos poika sanoo tälle sanankin. Ah, miten suloista.

Yllätin eilen toisen tallikissoista käymästä asioillaan Inkan ratsastuskengässä. Siellä on hänelle mukava yllätys, kun hän seuraavan kerran päättää lähteä ratsastamaan...

- Tonttuli

Rakas kuuraparta,
tänään sain nauttia vatsaa kutkuttavasta keppostelusta. Yllätin kaksi punapäätä (muistathan Petterin kuonon, sen väriset hiukset) kahdenkeskeisestä hellyyshetkestä. Tyttö vaikutti lähinnä hieman epäröivältä, mutta poika antoi selvästi kaikkien huomata että on rakastunut. Vaan keskeytyipä suloinen hellittelyhetki kun aloin heittämään niitä Mirandan ja Inkan leipomilla tähdenmuotoisilla piparkakuilla. Ehdin Veeran keksipaketin taakse piiloon juuri ennen kuin pariskunta ehti nähdä minut. Sekavuus - voi kuinka nautinkaan siitä.

Tämän lisäksi olen tarkkaillut tuulta, joka on saanut monen tytön ja pojan pyörälle päästään. Inka sen kun vaan jatkaa Topiaksen vilkuilua, ja olen huomannut että Salla vakoilee tallin uusinta lisäystä, Jasperia aina sopivan hetken tullen. Miro on ollut todella tuhma ja pari kertaa kaivanut askiaan esiin, mutta terävä isku lumipallolla toisen niskaan ja on muistanut että tallilla ei poltella. Parin varoituksen jälkeen tuo on tainnut unohtaa koko polttamisen ainakin tallilla.

Olen ratsastellut ympäri tallia uskollisella tallikissalla, ja olen saanut selville että Aleksin hevonen Valhalla on kantavana. Syötin siis sille pari ylimääräistä piparia palkinnoksi. Epäilen, että minut on huomattu itsenäisyyspäivänä muutaman kerran, ensimmäiseksi hirven selästä ja toisen kerran Mikin piposta. Minuun suhtauduttiin traagisin huudoin, ja Inkaa taisi alkaa pyörryttää, mutta eivät ne vieläkään tiedä, mikä tai kuka olen. Näin myös Maikin kirjoittavan tallituvan perään "Asta on paras". Maksoin hänelle takaisin nipistyksellä selkään, sillä tyttö tuli kosketusetäisyydelle enkä voinut vastustaa kiusausta!

- Tonttuli

Rakas punanuttu,
Sydämeni painaa minua, sillä olen tehnyt erittäin ilkeämielisen kepposen. Annathan minulle anteeksi. Valma oli nimittäin unohtanut luurinsa tallille lauantai-iltana lähtiessään niin kiireesti paikalta. Löysin sen tytön kaappia kaivellessani ja selailin sitä tietysti aikani. Melko paljon siirappisia tekstiviestejä Mikiltä, pakko huomauttaa näin sivumennen… Mutta siis, minulla oli melko tylsää Mikin ja Inkan kysellessä toisiltaan älyttömiä kysymyksiä myöhäiseen iltaan eikä matopelinkään pelaaminen virkistänyt mieltäni, kuten aina ennen. Niinpä sain mahtavan idean, tai siltä se ainakin silloin tuntui. Rupesin räpsimään noista kahdesta valokuvia Mikin kännykällä. Poika ja tyttö nimittäin nojailivat toisiinsa melko intiimisti ja kuvista tuli kunnon iltalehtimateriaalia. Otin muutaman kuvan lisää vielä sittenkin kun nuoret olivat käpertyneet yhdessä sohvalle nukkumaan. Nauroin tietenkin vatsani kipeäksi ajatellessani, millaisen kaaoksen aiheuttaisin, kun Valma näkisi kuvat poikaystävästään toisen tytön kainalossa.
Aamulla Valman saapuessa tallille sujautin sitten kännykän tytön taskuun ja minusta tuntuu, että hän on löytänyt jo kuvat. Tilanne ei ole siis mitenkään enää pelastettavissa ja minua kaduttaa hirveästi. Olin niin ilkeä ja Valma on niin mukava tyttönen! Voi minua ilkimystä, minkä meninkään tekemään. Nyt Valma tietysti olettaa ties mitä kuvien perusteella, vaikkei Mikin ja Inkan välillä oikeasti mitään sen romanttisempaa tapahtunut!
Joulupukki, anna minulle anteeksi.

-Tonttuli

Keppostelijoiden kuningas!

Rakas pukki
Ratsastin urholisella talli kisulla ja katselin talli tyttöjä.Valma harjaili Dunjaa ja samalla vilkuili Micciä.
Voi noita kyyhkyläisiä mikään muu ei pyöri päässä.Olen vieläkin pahoillaan kuvista joita otin Inkasta ja Micistä.Salla se jaksaa vilkuilla aina vaan Jacperia.No mutta tänään oli lähellä jäädä kiinni, kun hiippailin loimien päällä.Lotta vetäisi loimen alas ja töpsähin maahan.
"Hiiri iik Micci tapa se!" Lotta kiljuu.Juoksin henkeni edestä pakoon porkkanoiden taakse.On ne hulluja kun ei erota tonttua hiirestä!Niinpä tein pienen jekun Lotalle ja Micille.Kun Miici oli nukahtanut vintille otin pienen purkin hammastahnaa ja aloin pursuttamaan sitä pojan kasvoille.Olin kuluttanut viisi purkkia hammastahnaa.Kun poika heräsi hän hieroi naamansa ja koko naama oli hammas tahnassa.Kun olin vienyt pyyhkeet ja paperit pois poika pyyhki Lotan takkiin jonka olin asettanut pyyhkeiden siaan.

Myöhemmin päivällä Lotta oli pesemässä takkiaan Micin kanssa olin vääntelemässä johtoa niin ettei vettä tullut,kun oli oikea aika päästin veden tulemaan suoraan Lotan naamaan.Vesistä roiskui melkein  kaikki Valma niskaan ja hän alkoi huutamaan Lotalle ja Micille.Maikki oli ohi kulkiessaan tirskunut Micille ja Lotalle.

Nyt olisi Maikin vuoro :-D Hyppäsin Maikin pipoon ja aloin vedellä häntä hiuksista.Hyppäsin hänen vaatteisiin kiinni sillä Maikki alkoi tuntea liikkumistani.Hyppäsin alhaalla olevaan talli kissaan jota Maikki silitti."Niiskulla on täitä!" Maikki huusi "Plää plää en oo täi"Kissasta kuului."Nyt se puhuu!" Maikki huusi.Koko talli porukka ryntäsi katsomaan Niiskua.Aleksi tutki kissan läpi,mutta mitään ei löytynyt."Maikki löitkö jonnekin pääsi?"Valma kysyi. "En"Maikki vastasi parkuen.Porukka alkoi hävitä pikku hiljaa.

Nousin Niiskun selkään ja lähdin ratsastamaan eteenpäin.Illalla kaikki tirskuivat Maikile se ei tulisi helpolla unohdettua!

-Tonttuli

Pukkiseni pukkiseni

Joulu on pian, ja sinulla alkaa olla kiire, tiedän. Mutta minun täytyy nyt informoida sinua Hallavan hihhuleista, sillä viimepäivän tapahtumat vaikuttavat välittömästi lapsukaisten lahjalistoihin. Olen viimeaikoina ollut Mikille oikea kiusankappale, mutta kun tämä teki uhkauksen minun listimisestäni, en ollut pysyä töppösissäni! Muuten olisin jättänyt pojan rauhaan, mutta tämä uhkaus sai minut toisiin aatoksiin. Niinpä hiivin Valman ja Dunjan kaappiin ja purin reijän tytön keskeneräiseen neuleeseen. Olin kuullut, että se olisi lahja Mikille, joten tämä reikä oli ansaittu. Toivon vain, ettei Valma huomaisi, sillä muuten tämä jekku vaikuttaisi negatiivisesti tähän miltei viattomaan tyttöön pojan sijaan. Hmph, tehtyä ei saa tekemättömäksi.
Olen kuitenkin päästänyt tallin muut pojat liian helpolla, joten nyt ajattelin korjata tilanteen. Valutin Miron sytkäristä sytytysnesteet pihalle, joten jouluksi poika ei sätkiään sytyttele! Se on aivan oikein, tiedän että olet samaa mieltä kanssani, mister Kuuraparta. Toisaalta myös kynttilät saattavat jäädä palamatta, mutta ei Miro näytä miltään kynttelikköhepulta.
Topias tuli tallille aivan liian myöhään, eikä poika ehtinyt auttaa Kyyhkyä tunnille. Oletin kuitenkin, että poika harjasisi pollen tunnin jälkeen, joten täytin harjakorin Kyyhkyn papanoilla! Poika joutuu joka tapauksessa putsaamaan kaikki Kyyhkyn harjat mahdollisimman pian, joten hän ei pääsekään lähtemään tallilta arvioimanaan ajankohtana.
Ja sitten se uusi poika Jasperi. Hän on ollut siinä roolissa, joka ihmettelee kun kaaos kasvaa tallissa, muttei ole vielä joutunut itse uhriksi, joten nyt hän saisi maistaa oikein kunnolla Tonttulin tepposia! Houkuttelin Niiskun Halin kaappiin ja lukitsin tämän sinne, joten poikaa odottaa traumaattinen kokemus. Toisaalta hän saattaa saada syyt niskoilleen kissan piilottamisesta, eikä poikaa katsota enää hyvällä sen jälkeen. Olen myös varma, että Niiskulle tulee kaapissa tukalat oltavat, joten Jasperin ratsastushousut saavat toimia väliaikaisena kakkalaatikkona.

Olen myös päästänyt tallin auktoriteetit täysin ilman kepposia, joten korjatakseni virheeni, menin säätämään maneesissa olevaan radioon tonttuklaanimme äänittämiä joululauluja, ja kun Aleksin junnutunti alkoi, joululaulut pamahtivat soimaan suurella volyymillä niin, että tuntilaisten korvat soivat joululauluista ainakin koko joululoman ajan. Eikö ollutkin mainio joulumielenlevityskikka? Tiedän, sinulla on syytä olla minusta ylpeä!
Miranda on mielestäni kyllä joulupropagandan pahinta lihaa. Hän pisti tallitytöt äänestämään joulupukkia tallin pojista. Niin, äänestämään! Ihan kuin kuka tahansa voisi olla joulupukki! Tiedän, tätä tapahtuu joka joulu, sinun identiteettisi varastamista, mutta en vain voi sietää sitä luuloa, ettei Oikeaa Joulupukkia olisi olemassa. Niinpä kirjoitin äänestyslaatikkoon kolmekymmentä lappua, joissa lukee "Oikea Joulupukki on olemassa!". Se oli ehkä hieman liioiteltua, mutta en voi sietää sitä, että isät pukeutuvat punaisiin nuttuihin tekopartoineen, ja tällä kerralla kukaan ehdokkaista ei ollut yhtä lempeä, eikä yhtä lihava, eikä edes yhtä vanha kuin sinä! Jasperilla oli sentään vaaleat hiukset, mutta sinähän ajoit hiuksesi tänä vuonna, eikä kukaan heistä ole kalju. Voi rakas jouluinen kuulapääni, mitä kaikkea joudutkaan näkemään!
Mirandan selkäsaunaksi sai tällä kertaa kelvata se, että tungin lunta tämän auton pakoputkeen ja piirsin etulasiin keräytyneen kuuran pintaan joulupukin, jonka rekeen on kiinnitetty hirttolenkki ja piirsin sitten Mirandan siihen silmukkaan. Kuten tiedät, olen hyvä piirtämään tonttukoulutuksen joulukorttiosaston priimuksena, joten kenellekään ei jää epäselväksi mitä piirrokseni esittää. Heitin myös lumipalloja naisen auton ikkunoihin, joten laillisen näkyvyyden saavuttamiseksi hän joutuu taistelemaan raapan kanssa muutaman tovin.

Kheheh, alle viikko jouluun, joten sen kunniaksi kepposeni eivät jääneet siihen. Tallin laiskimus on yllättäen tallin oriin omistaja Lev, joten päätin piristää poikamiehen elämää päästämällä sen vapaaksi aamusyötön jälkeen, kun kaikki hevoset olivat pihalla. Siellä oripoika teki mielellään tuttavuutta tallin muiden hevosten kanssa ja piristyi selvästi kaikilla tasoilla. Lankatarhoja ei Hallavassa ole, mutta kyllä hevoset tarhoissaankin osasivat villiintyä, ja se vasta oli hupaisaa katsottavaa!
Kun luulin, että mielikuvitukseni oli ehtymässä, keksin mainion jekun myös muille tallilaisille. Täytin Maikin kaapin kaikilla tallituvan mukeilla, joten hänen pihistämisyrityksensä tulee jokaisen kaakaohamuajan tietoisuuteen. Siinä oli koetteluni ainakin tältäosin, mutta aion vielä kyhäillä jotain eeppistä kaaosta. Onhan jouluun enää alle viikko !

Rakkain terveisin, kepposteluyksikön kärkitonttu, Tonttuli ;-)

Rakas Punainen ja Lempeä Diktaattorimme

Olen niin sekaisin jouluinnostuksestani että suunnittelin karmaisevan ja taianomaisen tallipäivän Hallavalaisille! Olin kuitenkin aivan liian innokas, ja joulumielimittarini ennusti, että näiden tapahtumien jälkeen kaikki olisivat koko joulun päästään sekaisin, joten minua alkoi kaduttaa... Olin unohtanut neljännentoista säännön tonttujen sääntökirjasta, jossa sanotaan, että taikoja saa tehdä vain muutaman päivässä, joten minulla meni tällä kertaa vähän yli rajojen. Niinpä päätin korjata tilanteen, ja luoda päivän tapahtumista unitontun avustuksella mahtavan ja lähes todentuntuisen unen! Mahtava idea, eikö niin Pukkiseni?

Niinpä jokainen tallilainen näkee unta päivästä, jolloin kaikki suunnittelemani kepposet toteutuvat! Heidän ajantajunsa voi mennä hetkellisesti sekaisin, mutta lupaan, että pikkujouluista tulee säädylliset ;-) Suunnitelmani voi tuntua hieman kömpelöltä, sillä en pahemmin kerkeä hiomaan sitä uni-ideaani. Toivon kuitenkin, että pidät ajatuksestani :-)

Olen niin innoissani joulusta, se on aivan kohta! Olin jalomielinen ja annoin ilkeille pirpanoille uuden mahdollisuuden pelastua joulukaaoksesta, mutta vain yksi teki, mitä olin käskenyt! Olen hyvin pettynyt, ja tiedän että sinäkin olet. Lapsukaisilla oli oivallinen mahdollisuus levittää joulumieltä ja ilahduttaa muita, mutta ei näytä hyvältä. Minä kun niin luulin, että olisin saanut hymyä huulille, mutta nyt lapset pelkäävät minua. En kuitenkaan anna sen lannistaa minua, kuten itsekin aina hoet tonttukansallesi, joten ryhdistäydyn, ja annat kaikille kunnon opetuksen!
Minua ihmetyttävät Rexan tekoset, tallilla on selvästi joku sarjamurhaajajäljittelijä, sillä minä en ollut laittanut hänelle mitään uhkauskirjettä… Löysin kuitenkin tämän toisen tihulaisen, mustiin pukeutuneen Tomppelin, ninjaosastolta! Tiesin, että häntä ei kannata tuoda Hallavaan hevosvihansa takia, sillä tämä oli uhkaillut tyttöä meetvurstipaketilla! Näytin Tomppelille taivaan merkit, hän oli uskotellut Rexalle olevansa Tonttuli, eli minä! Niinpä tuota tihulaista ei minun reviirilläni toivon mukaan enää näy! Kunniamaininta kuitenkin Rexan rohkeudelle ;-).

Ensimmäisenä oli vuorossa Inka. Niin vihamielinen vastauhkailija, että olen alkanut inhota häntä! Niin tuhmuuden ilmentymä! Jos tytöllä olisi todella mennyt pupu pöksyyn, hän olisi tehnyt niin kuin sanoin, pukenut isänsä kalsongit ja kävellyt karhukävelyä tallin ympäri. Niinpä, sinäkin olisit halunnut nähdä sen, Pukkiseni. Micci lapsukainen on nyt kilttien lasten listalla, kolmanneksi alimpana tietenkin (eihän syntejä niin vaan hyvitetä), mutta on kuitenkin, sillä hän puki mukisematta persikkaiset verryttelyvaatteet, ja ryömi tyttöjen ja poikien jalkojen juuressa hymyhuulin. Voi sitä naurun määrää, minkä aiheutinkaan!
Päätin kuitenkin kostaa Inka-tuhmeliinille loihtimalla tytön päälle haalarin, joka oli täynnä joulukoristeita ja jouluvaloja, jotka välkkyivät kirkkailla väreillä kuin sekopäinen joulukuusi! Puku on mahdotonta saada pois päältä, se katoaa vasta, kun viisitoista ihmistä on nähnyt hänet! Eikä siinä vielä kaikki, Inka ei itse näe tuota kapistusta, ja hänen äänensä muuttuu veikeäksi kuin helium-pelle, eikä Inka osaa aavistaakaan, miten muut näkevät hänet. Haalarissa on huppu, jossa on poronsarvet, ja niistä kuuluu tonttuklaanin äänittämiä joululauluja! Minä niin rakastan tätä kohtaa joulussa, Tonttulikaaosta!

Valma hieman säälitti minua, mutta uhkaus on pidettävä! Niinpä loihdin hänelle valtavat jääkarhutossut, jotka murahtavat joka kerta, kun tyttö astuu maahan. Hän ei itse huomaa tai kuule niitä, mutta valitettavasti muut kompastelevat noihin hilpeisiin tassuihin, koska ne täyttävät käytävät suuruudellaan! Voi kuinka huvittavaa olisi nähdä hänet ratsastamassa ne jalassaan, eikö niin Valkoparta? Tossut katoavat vasta, kun kymmenen henkilöä on kompastunut niihin. Mutta eiväthän tossut riitä ensinkään, ne ovat vain suloinen yksityiskohta. Tossut saavat Valman puheen kulkemaan väärinpäin, eikä kukaan ymmärrä sanaakaan! Valma raukka joutuu selittämään asiat miljoona kertaa, eikä ymmärrä, miksi kukaan ei tajua hänen puhettaan. Mutta voi kuinka me saammekaan nauraa! Onneksi sinulla on se suuri joulupallo, josta voit tarkkailla Tonttulikaaosta oman takan äärestä.

Sallakin on tuhma tyttö, vaikken neuvonut häntä kuin vähän avittamaan roolipelin etenemisessä. Joko tyttö ei ymmärtänyt laisinkaan, mitä hain, tai sitten hän vain yksinkertaisesti halusi uhmata tahtoani. Olin kuitenkin armollinen ja annoin hänelle uuden mahdollisuuden, mutta eipä tyttöä näköjään huvittanut edes ampiaisraidallisessa lastenpyjamassa kulkeminen rapukävelyä tallin läpi. Niinpä, tuollainen pikkuinen ilonpito! Kummaa porukkaa, se on sanottava. Siksi taioinkin hänelle vaaleanpunaisen porsaspuvun (joulukinkkukohtaloisia kunnioittaakseni), jonka saparo muuttaa pituuttaan ja käy tökkimässä jokaista vastaantulevaa takapuoleen! Niinpä kaikki aina luulevat, että Salla possupuvussaan vähän kiusoittelee muita. Eikä Salla tietenkään tajua mitään, sillä puku on hänen silmillensä olematon! Ja olihan tyttö vihamielisyydellään ja vastaanväittämisellään ansainnut jotain vähän suurempaa, joten possupuku saa hänen ilmeensä muuttumaan aina vastakkaiseen suuntaan. Siitä tulee hilpeä näky, sillä yleensä tytöllä on niin vakava ja koppava ilme, että varmasti tullaan huomenissa hymyilemään! Puku katoaa hänen päältään vasta, kun saparo on tökkäissyt kymmentä eri henkilöä!

Veera on yksi suosikeistani, hän nimittäin osaa nauraa vahingoniloisesti muiden töppäillessä! Hänessä on tontun vikaa, eikö niin Punanuttu? En kuitenkaan salli sitä, että kepposeni eivät ole koskettaneet häntä laisinkaan, joten lähetin tällekin uhkauskirjeen, jossa tämä voisi hyvittää tekonsa. Tästä minä pidin eniten: Hän olisi vain pukenut painipuvun ylleen, nyrkkeilyhanskat käsiinsä, ja mennyt tekemään kolmekymmentä ”lumienkeliä” maneesin hiekkaan silloin, kun siellä olisi ainakin yksi ratsukko. Tiedän, että olisit palanut halusta nähdä sen…
Joudun kuitenkin rankaisemaan häntä tottelemattomuudestaan, joten loidin tämän hevosista poroja! Tällä kertaa kuitenkin vain Veera näkee, miten poroponit riepottelevat häntä taivaan tuulissa ja lennättävät ympäri kyliä pahan olon aiheuttavalla vatkausnopeudella! Muut vain näkevät Veeran ratsastelemassa rauhallisilla hevosillaan, mutta tietysti tytön ilmeet ja kiljahdukset tulevat kaikkien kuulolle. Hurjaa kyytiä luvassa, vaikka ei siltä näytä! Tämä on niin hyvittavaa ja ihanaa! Porot riepottelevat häntä niin kauan, kunnes ainakin viisi ratsukkoa on nähnyt hänet, ja senkin jälkeen Veera on varmasti aivan pyörällä päästään, eikä millään pysty kävelemään suoraa linjaa, vaan tupsahtelee lumihangesta toiseen.

Ja sitten se Tiitu, joka huokaisi helpotuksestaan. Voi voi kuulkaa, te viattomat lapsukaiset. Minun oli pakko ilkeillä hieman, joten vaihdoin tytön puhelimen viesti- ja soittoääneksi tonttuklaanin kauneimpia joululauluja, maksimivolyymille tietysti. Kulkuset soivat aivan varmasti useampaan otteeseen tytön taskussa päivän aikana, ja mikä parasta, hän ei saa musiikkia loppumaan ennen kuin kappale on soinut kokonaan! Tiedän, että pidät ideastani, Pukki.

Ja sitten minua säälittä reipas Micci, joka urheasti teki työtä käskettyäni, mutta sitten hänet valittiin pukiksi! Oikeastaan se oli paras vaihtoehto, vaikka toisaalta olisin halunnut tehdä tämän kepposen Jasperille mieluummin. Kun poika illalla käy nukkumaan, hänen sänkynsä yläpuolelle ilmestyy punaisella valolla kirjoitettu teksti: ”Sinä et ole oikea Pukki!” Ja tietysti poika näkee painajaista (ei millään pahalla siis) siitä, kuinka hänen vatsansa kasvaa, partakin alkaa yhtäkkiä kasvaa ja harmaantua, ja iho vanhentua, eli siitä, kuinka hän muuttuu joulupukiksi! Niinpä poika varmasti tutisee päivänä, jolloin hän joutuu pukkia esittämään! Tämä on oikein valepukeille, niin ValePukeille! Oi sinun suuruutesi, kuinka joku uskaltaa uhmata jouluista kaikkivoipaisuuttasi!

No, tässä oli kepposeni tältä kerralta, toivottavasti se helpotti viimehetken lahjasuunnitelmiasi Hallavan osalta ;-)

Rakkain terveisin, kepposteluyksikön kärkitonttu, Tonttuli

Joulu 2014

Oli sunnuntai-ilta, 7. joulukuuta, ja olin nyt tarkkaillut Hallavan menoa kokonaisen viikon verran. Mitään erityisen epäilyttävää ei ollut tapahtunut ja kaikki olivat käyttäytyneet moitteettomasti. Minulle oli alkanut tulemaan hieman tylsää... Vaikka olinkin ollut viime vuonna itse aika tuhma, ja olin saanut nuhteita joulupukilta, en vain millään kestänyt kunnollisen tontun elämää. Istua päivät pitkät tallissa katsellen kun hevoset mussuttavat heiniään ja tallilaiset suorittavat tehtäviään... Mitä taitojeni haaskausta! Päätin olla tottelematta joulupukin määräyksiä ja pistää kunnolla ranttaliksi! Mitä joulun odotus olisi ilman pieniä kepposia?!?
Päätin aloittaa perinteisellä rakastavaisten paljastuksella. Jään siis vahtiin salaiseen kolooni, tarkkailen rakastavaisten kohtaamista ja paljastan sitten näkemäni kaikelle kansalle tarkkailuvihossani. hehheh...

Oli siis myöhäinen ilta. Istuin yksäripuolella Pandan karsinalla ja odottelin että jotain alkaisi tapahtua. Christian ei ollut vielä tänään käynyt tallilla, joten oletin hänen tulevan näin iltamyöhällä. Ja sieltähän poika saapui. Rempseasti karsinalle kävellen ja alkaen sitten touhuta Pandan kanssa. Enää toinen puolisko puuttui. Mutta eipä aikaakaan, kun porkkanatukkainen Valma ilmaantui nurkan takaa. Katselin kuinka Christian ja Valma jutustelivat keskenään vuorotellen toisilleen punastellen. Pari alkoi yhdessä harjaamaan Pandaa, mutten valitettavasti kuullut mitä he toisilleen puhuivat, niin hiljaa he supattelivat. Luultavasti kuitenkin jotain yltiösiirappisia rakkausjuttuja. Yök.
En oikein jaksanut keskittyiä, mitä kaikkea tapahtui, mutta noin tunnin päästä pari oli saanut tamman harjattua. Valma oli ymmärtääkseniiii lähtemässä kotiin. Pari halasi hyvästeiksi - epäilyttävän pitkään ollakseen vain kavereita, jos saan ilmaista mielipiteeni - ja sitten Valma lähti punastellen matkoihinsa. Kohta puoliin myös Christian lähti tallituvan puolelle ja minä aloin haaveilla pehkuihin painumisesta, mutta sitten tallin käytävälle hiippaili vihreätukkainen tyttö. Tuo oli pukeutunut päästä varpailiin nahkaan ja kasvot olivat täynnä rautaa. En muista nähneeni tyttö aikaisemmin tallilla.
Tuo hiippaili tallin käytävää pitkin vilkuillen epäluuloisena ympärilleen, kuin peläten ilkitöistä kiinni jäämistä. Tunnistin ilmeen helposti.
Tyttö sipsutteli ensimmäisenä Tintun karsinalle, jossa tuo tervehti tammaa kuin kauan kadoksissa ollutta ystävää. Silloin minulla välähti. Olipa tyttö muuttunut sitten viimenäkemän! Hihittelin itsekseni katsoessani kuinka tyttö meni seuraavana Pallen karsinalle. Luultavasti tarkistamaan oliko eräs mustahiuksinen poika edelleen vastuussa tuon rapsuttelusta ; )
Kohta tyttö poistui tallista ja minäkin sain lopettaa hommani tältä päivältä.

Tonttuli kuittaa.

Rakas valkoparta,

Tänään oli vallan hauska päivä. Kuulin paljon maukkaita juoruja ja oijoi.. Et arvaa mitä näinkään! Olin nautiskelemassa kuumasta kaakaosta kun tuvan ovi vedettiin selälleen ja Valmahan se sieltä pilkisti!

Vetäydyin syrjään ettei minua huomattaisi ja seurasin tilannetta. Tytön perässä marssi toinen poika jonka nimi taisi olla Miro.. Ei, ei, olenpa minä huono muistinen, Christianhan se oli! Niin, Christian!
Valma alkoi keittämään kaakaota ja tarjosi siitä Christianillekkin. Sitten kuuma kaakao lensikin Chrisin päälle! Valma punastui ja kipitti kiireesti hakemaan paperia. Palatessaan hän auttoi Christiania putsaamaan kaakao tahroja.

Panin merkille että pari vilkuili vähän väliä toisiaan, punastellen ja oijoi.. Tiedätkös pukki, Christian sai anteeksi pyyntönä suukon Valmalta...!
Sormeni oikein syyhysivät kirjoittamaan sinulle kirjettä sen jälkeen muttei se niin vain onnistunutkaan.. Odotas valkoparta, tapahtumia on vielä lisää! Oikun on lystikästä tämä tontun elämä! Noh, noh, jatkanpas nyt..

Niin.. Satuin lopulta seuraamaan Miroa sekä Reettaa.. Voih, sen verran voin sanoa että vaikutti siltä että heidän välillään on vähän muutakin kuin ystävyyttä..
Mutta eihän minun heistä pitänyt kertoa! Voi anteeksi pukki, mutta maailman meno saa pääni vallan pyörälle. Aloitetaan nyt vaikka siitä kun istuskelin rauhassa vintillä..

Sitten Rafael kiiruhti kulman taa vilkuillen varoen taakseen. Tunsin ilmeen helposti, ilme jonka takana seisoi pahan tekijän ajatukset. Seurailin poikaa hetken ennenkuin minulle valkeni mitä tämän mielessä liikkuu. Pojan kädessä liehui valkoinen A4:nen jonka hän oli pihistänyt ilmoitustaululta. Rafael yliviivasi tuntilistasta jongun hevosen nimen joka alkoi kirjaimilla K-Y-Y.

Seuraavaksi tämä lisäsi yliviivatun nimen perään taas hevosen nimen joka alkoi tällä kertaa kirjaimilla: H-A ja L. Hmmm.. Mietin katosta käsin mitä pojalla oli mielessä, tästä hän ainakin pääsisi tuhmien listoille! Pitääpä raportoida listaus tontullekkin.. Eikö ollut tuhmaa? Mutta aijon nyt seuraavan kahden päivän aikana tarkailla Rafaelia ja katsoa parantaako poika tapansa vielä ennen joulua?..

Tonttuli kuittaa.

Tonttuli tarkkailee jälleen!

Hihhii viime päivinä on sattunut aika hauskoja juttuja. Olin tarkkailut monia ihmisiä viime aikoina ja ajattelin nyt raportoida heidän pikku paheistaan ja salaisuuksistaan!

Tarkkaillin tallituvan katonrajasta Maxia. Tjihhijii hän on oikea rohmu. Hän piiloitti kaikille yhteiseksi tarkoitetun keksipaketin tuvan kaappiin alimmaiselle hyllylle vanhan mikron taakse. Sieltä hän käy aina välillä napsimassa keksejä, yksin hissunkissun. Sehän on vallan töykeää.

Mutta arvaattekos mitä Valma tekee yksinään? Hän neuloo pieniä palasia joista aikoo koota joululahjan, mutta ei kelle tahansa vaan Christianille. Valma piiloittelee palasia sohvan takaa löytyvästä pienestä rasiasta, mutta miksei hän ota sitä aina mukaan? No tottakai siksi ettei joku löytäisi niitä Valman laukusta tai kokoelma putoaisi kaapista Valman aukaistessa kaapin ovea. Voivoi anteeksi nyt Valma ja Christian, että paljastin tämän hihihii.
Vielä kyllä pitää kertoa yksi uusi merkittävä juttu nimittäin Reeta oli Vikin karsinassa yksi ilta piilossa. Arvatkaapas ketä, nimittäin Maxia ja Rafaelia! Reeta oli ollut tuhma. Hän oli jättänyt viikaamattomia loimia myttyyn ja märkinä tallin lattialle ja oli aiheuttanut vaaraa Maxille. Max meinasi nimittäin kaatua Lokia pidätellessään myttyyn.

Tällä kertaa ei enenpää Tonttuli kiittää ja kumartaa!

Rakas kuuraparta,
 
matkani Korvatunturilta Pronssijoelle saapui vihdoin päätökseensä. Majoittauduin vanhan kunnon Hallavan vintille ja ryhdyin heti tuttuihin hommiin eli tarkkailemaan Hallavan ihmisiä ja myös pikkuisen nelijalkaisiakin asukkaita. Kaikki tallilaiset tallinomistajaa myöten vaikuttavat aivan yhtä hölmöiltä kuin kahtena edellisenäkin vuonna.
Aiheutin hiukan tahatonta hämminkiä syödessäni kipollisen Kukan tekemiä keksejä tuvan pöydältä, mutta kukaan ei nähnyt minua, joten se ei varmaan haittaa? Lisäksi onnistuin tiskipöydällä kavutessani tiputtamaan ja särkemään pari kuppia. Onneton Valma, on laiminlyönyt velvollisuuksiaan Hallavan tiskarina!
Olen jo nyt parin päivän Hallavassa oleskelun jälkeen hiukan pitkästynyt tallin verkkaiseen arkeen, ja saatan keksiä itselleni jotain ajanvietettä, joka kenties aiheuttaisi hiukan säpinää. Ei huolta, joulupukki, yritän parhaani mukaan pysytellä mahdollisimman vaivihkaisena!
 
Kuulemisiin,

Tonttuli

Rakas punanuttu,

täällä näyttää olevan erityisen rauhallinen joulu, ja olen tyystin kyllästynyt tallituvan hiljaisuuteen. Niinpä tänään päätin laittaa toimeksi, ja aiheuttaa hieman hämminkiä tallilaisten keskuudessa, njeh, njeh.. Aivan ensimmäiseksi vaihdoin kellonaikaa kaikkien tallilaisten rannekelloista, sekä maneesin, toimiston, tallin, että tuvan kelloista. Heh, olisitpa nähnyt Aleksin ilmeen, kun tämä saapui tallille tekemään iltasyöttöä..! Se oli kertakaikkiaan hauskaa! Myös suurimman osan kännyköistäkin siirsin ajan aivan mullin mallin, ja voi sitä kaaoksen määrää, kun tuntilaiset näkivät maneesin kellon..
Eikä siinä vielä kaikki, nimittäin panin merkille, että tallituvan kaapin päälle oli ilmestynyt hirvittään iso säkki suklaarusinoita! Enkä tietenkään malttanut olla vähän maistamatta, tai noh, imin melkein jokaisesta rusinasta suklaan pois! Sielläpä onkin sitten mukava yllätys suklaarusinoiden omistajalle! Hihii!
Ja Valma on taas tänäkin vuonna tuonut monena päivänä herkkuja tuvan pöydälle, ja minä varastin monet kerrat kaikki piparit, ja piilotin ne toimiston nurkassa olevaan pahvilaatikoon, jossa Aleksi pitää kaikenlaista roinaa.. Siellä on jo iso kasa herkkuja, lukuunottamatta niitä, jotka ovat sulaneet ällöttäväksi mömmöksi laatikon pohjalle.. Järjestin myös tuvassa pientä showta, kun Ellen, Kettu, Valma ja Nanna istuskelivat siellä kuin mitkäkin juorukellot. Kuuntelin tyttöjen juoruiluja hetken, kunnes keksin hypätä joulukuusen latvustoon, ja aloin heitellä sieltä kuusenkoristeita tyttöjen päälle. Onneksi he eivät nähneet minua - edes silloin, kun hyppäsin Ketun hupparin huppuun, ja aloin vetää naisen oranssia hiuspehkoa ikävästi irti!

Ja yllätin myös yhden tallikissan tekemässä tarpeensa Nannan ratsastuskypärään.. En malta odottaa, kun pääsen näkemään kun Nanna laittaa sen päähänsä! Parahin pukki, uskon todella, että tästä tulee kaikkien aikojen joulu!

Rakkain terveisin,

Tonttuli

Hyvä valkoparta,

Joulu lähestyy Hallavassa, ja koko talli on täynnä tohinaa. Tallilaiset ovat ahkerasti askarrelleet toisilleen salaa lahjoja. Joululeirin vilske ja vilinä on ollut hauskaa katseltavaa, ja olen vähän jekkuillutkin. Tänään päätin kuitenkin tehdä isomman jekun, ja en malta odottaa tallilaisten naamoja kun he huomaavat tekoseni!

Aamulla hiivin satulahuoneeseen, ja otin mukaani lähes kaikkien hevosten satulat. Olin kurkkinut Aleksin tekemiä tuntilistoja, ja sen perusteella tiesin mitkä satulat kuuluisi ottaa. Jouduin raahaamaan jokaisen yksitellen, koska satulat olivat niin painavia. Jouduin jopa jättämään yhden satulan paikoilleen, koska se oli aivan liian painava minulle. Vein satulat piiloon tallin taakse, ja ripottelin vielä lunta päälle. Aivan mahtavaa eikö?

Saavuttuani takaisin tallille vastaani tuli ruskeatukkainen, surusilmäinen tyttö jonka ilmeestä näki hänen haluavan pois. Piilouduin nopeasti nurkan taakse niin ettei hän kerinnyt huomaamaan minua. Seurasin tyttöä tarhoilla asti, ja kipitin vastakkaiselle aidalle. Hyppäsin ylös istumaan, ja näin kun tyttö seurasi vaalean ponitamman touhuja tarhassa. Jatkossa minun pitää kyllä tarkkailla häntä enemmän!