Maanantai 10.11. klo 19 ->

Tallin hoitajaporukka kerääntyy tallitupaan viettämään leppoisaa tutustumisiltaa.

Mukana:
Max
Daniel
Valma
Tiia-Iina
Salla
Rafael
Mikko
Inka
Maikki
Janelle
Viivi

Mäkin oon mukana!

Heihei, mä kans, mutta mut saa sitte puhumaan lähinnä jollain kepulikonsteilla. Onneks sentää Valma ja Salla on siel Inkan turvana, eikä Tiia-Iinalaan oo enää niin vieras :-)

Hei meitsi pääsee! Raahaan koneen mukaan kitaratunnille+kännykän niin luultavasti pääsen mukaan (jään siis aina odottamaan oman tunnin jälkeen iskän tunnin loppua)

Mäkin voisin! On hiusten värjäysoperaatio varmaan ennen sitä mut sittenpähän voin hillua hiukset märkinä täällä hiphei!

Kaikki muistaa sit tuoda jotain safkaa:D

Mie oon kanssa mukana mut mul on keskustelu jossain vaihees nii sillo en voi :/

En ollut saanut Valmalta vastausta joten lähdin yksinään käppäilemään tallille. Repussa oli vähän vaihtovaatteita ja kolme levyä suklaata. Toisaltaan minua kauhistutti ajatus mennä tallille. Onneksi oleilisimme luultavemmin tuvassa. Onneksi epäonninen tie ei enään pelottanut minua samalla tavalla kuin vuosi sitten.

Käänsin autoni jyrkässä sivuluisussa maalaismiehentielle loskan vähentäessä kitkaa renkaista. Taivaalta tuli märkejä rättejä tuulilasiin ja jouduin pitämään pyyhkimet kovassa vauhdissa.
Saavuin Hallavan pihaan, missä käänsin radion pois päältä ja sammutin moottorin ennen kin nappasin tallikassini takapenkiltä ja lähdin luistelemaan loskaisen pihamaan poikki kohti tallirakennusta.

Laitoin omat tuomiseni (kääretorttua ja tutusti Rafaelin suosikkisulkaakeksejä) tuvan pöydälle ja istahdin sohvalle. Kohta tulisi varmaan lisää porukkaa.

Tallustelin autolleni taas oliivinvihreä toppatakkini päällä. Rawle saisi tällä kertaa tulla mukaan. Pikku koira sipsutteli takapenkille ja kävi makaamaan penkille. Kannoin kassillisen herkkuja ja muuta ruokaa autoon ja käynnistin moortorin.
-Nyt mennään tallille!

Talli alkoi hahmottua silmiini ja reipastin kävelyäni. Vilkaisin silti aina välillä taakseni pakokauhun vallassa. Astelin kohti tallipihaa, katsahtaen kuitenkin ekaksi Astaa.

Olin jo tallilla. Kannoin pussin taukotuvan pöydälle ja istahdin Vslman viereen sohvalle.
-Moi! Tervehdin tyttöä.

Näin Maikin ilmaantuvan tallipihalle ja huiskautin tytölle kättä, ennen kuin tartuin tallituvan ovenkahvaan ja astuin sisään.
"Moi", nyökkäsin hieman hymyillen sohvalla istuvalle Valmalle ja tämän vieressä kököttävälle Tiia-Iinalle

//muokattu

- Moikka, tervehdin Maxia ja Tiia-Iinaa. - Tiedättekö ketä kaikkia tänne on tulossa?

Astelin tallitupaan shetlanninlammaskoira-narttu Ziri kannoillani.
-Moikka! tervehdin tallituvassa istuvia ihmisiä.

Istuin tuvan sohvan nurkassa hieman orvoksi itseni tuntuen. Jalassani minulla oli vaaleanpunavalkoiset villasukat, päällä vaaleanlila villapaita ja olin iskenyt nopeasti harmaat kollarit jalkaani ennen tallille lähtöä. Olin tullut etuajassa, joten keittämäni kaakao höyryksi pöydällä kahvipannuja, ja tylsyyksissäni olin koonnut sylillisen mukeja sen viereen. Sitten olin vetäytynyt nurkkaan suunnittelemaan Ranan laihdutuskuuria. Niin, ja olihan minun tuomani Fazerin konvehtirasiakin pöydällä. Tosin olin jo syönyt muutaman lempparini, joita en halunnut menevän parempiin suihin ;-)

Vilkuilin muita tupaan tulleita ja nyökkäsin hiljaisen tervehdyksen. Yritin ujuttautua lähemmäs Valmaa, josta oli tulossa hyvä ystäväni.

Max tallusteli ripeästi sisään ja moikkasin naista.

Kuulin edessäpäin Maxin huutavan nimeäni. Vilkutin tuolle takaisin. Vilkaisin vielä kerran Astaa ennen kuin käänsin päätäni maahan päin, ja avasin minäkin tuvan oven moikaten muille.

moikka! sori oon myöhäs mut kokeet :/ (´:

Heitin takkini kaappiini, kaivoin laukusta levyt heitin ne pöydälle jonka jälkeen ängin Valman viereen.

Tervehdin myös Viiviä.
- Salla ainakin sanoi tulevansa, sanoin. - Ja Maikki vissiin...

Levittelin herkkuja tuvan pöydälle sisältäen mehua, limpparia (sodastreamilla tehtyä) ja pari pussia karkkeja). Tämän jälkeen lysähdin sohvalle.

"Moi", tervehdin tallitupaan saapunutta uutta tyttöä, jota en ollut ennen nähnyt. Huomasin myös Inkan tuvan perältä ja nyökkäsin tuolle tervehdykseksi. Laitoin vedenkeittimen kiehumaan ja istahdin pöydän ääreen.

Pian Maikkikin astui sisään. Yritin ehtiä moikata kaikkia mutta porukka tuli sisään niin peräkkäin että jotkut taisivat jäädä huomaamatta minultakin.

Tervehdin Maikkia ja kysäisin Maxilta, riittäisikö teevedestä minullekkin.

Kosketin huomaamattomasti Inkan kättä, kosketuksen oli tarkoitus olla rauhoittava viesti siitä, että minuakin hiukan hermostutti ja ujostutti. Minusta tuntui, että me kaksi olimme nykyään aika hyvässä yhteisymmärryksessä.

Huomasin Inkan nurkassa ja hakeuduin tämän viereen.
-Moi. Mitä sä teet? Kysyin Inkalta joka näytti töhertävän jotain paperille.

Saavuin myöhässä, niinkuin tapanani oli, heitin takkini tuolille ja istahdin sen päälle.
-Moi kaikki! huikkasin.

En ees tuntenut melkein ketään uusista hoitajista, mutta tällä hetkellä minun ei tehnyt mieli tutustuakkaan. Katselin vanhoja hoitajia silmiin.

"Joo riittää varmasti", vastasin blondille tytölle, jonka nyt tunnistin Viiviksi, joka olikin ollut estetunnillani viime sunnuntaina.

"Oho, tässähän on jo kaakaot valmiina!" naurahdin huomatessani Inkan esille pistämät mukit ja höyryävän kuuman kaakaon.

Pöydän ääreen tuli istumaan joku uusi poika. Mutisin hiljaisen "moin".

Kääntelin vihkoa kädessäni ja yritin saada tekstiä aikaiseksi. Aluksi rentoja ratsasteluja, sitten voisin lähteä oikein kunnon laukkamaastoihin joulun aikaan. Kynän terä katkesi kun aloin kirjoittaa. Puuskahdin hieman huvittuneesti epäonnelleni.
"Onko ulkona kylmä?" kysyin ja yritin saada jotain keskustelua aikaiseksi. "Oon ollu muurautuneena tänne tupaan, enkä oo jaksanu kattoa lämpömittaria."
Kuullessani Maxin äänen hymyilin. "Joo, mulla oli vähän tylsää..."

Huomasin Mikonkin ilmestyneen tsukotupaan. Pöytä alkoi täyttyä kaikenlaisilla herkuilla.. Nälkä kasvoi katsoessa ..

Kaadoin itselleni teetä ja aloin hörppimään sitä varovaisesti. Huomasin Mikon saapuneen, joten tervehdin tätä.

- Siellä satoi räntää, sanoin ja irvistin. Nousin kaatamaan itselleni kaakaota. - Kamala koiranilma. Mä jouduin sitäpaitsi tulemaan pyörällä.

Rohmusin omaan syliini yhden suklaalevyn jonka olin tuonut, tarjoten kuitenkin muillekkin.

"Joo, ihan jäätävän kylmä", vastasin Inkalle. "Siks kaakao maistuski nyt oikein hyvin."
Nappasin mukin pöydältä ja kaadoin siihen itselleni ison kupillisen. "Halluko joku muukin?"

Mä haluun! Vastasin kiireisesti Macille ja otin mukin vastaan

Nappasin kaakaomukin nopeasti, hörppäsin ja poltin kieleni. Katseeni kohdistui hoitajakatraaseen. Kaikki vaikuttivat suht hiljaisilta.
- Mites menee? Onko Minnaa näkynyt? päätin aloittaa edes jonkinlaisen keskustelun.

Huomasin Zirin, joka kerjäsi rapsutuksia kaikilta, joten pyysin sen luokseni ja aloin silittämään koiraani.
-Joo ulkona on todellakin koiran ilma! Sen takia jätin ratsastuksen väliin. En oo nähny Minnaa. Oliko hää tulossa tänne?

Otin Maikin tarjoamasta suklaalevystä palan ja kiitin. Nami, hasselpähkinää! Tökkäsin Inkaa kylkeen.
- Mentäispä taas sitä totuutta ja tehtävää, se on hauska leikki, mutisin hänelle suupielestäni.

-Mä en edes tiiä ketä on Minna, naurahdin.

-Ei oo.. Vastasin mukini lomasta ja katselin ulos. Ketään ei näkynyt.

"Pikkasen täällä on paljon hyvää", katselin herkkuja pöydälle ja tunsin veden herahtavan kielelleni.

Ainiin! Rawle jäi autoon! Huudahdin ja juoksin ulos ilman takkia hakemaan koiraa

-paljon hyvää, mut mul on nii huono olo, etten taida kyetä syömää mitää.. Sanoin Maxille

Hymyilin Valmalle irvistämäisesti mutta en vastannut kuitenkaan muuten.

- En mäkään tiedä kuka on Minna, sanoin. - Ja jep, naurahdin Maxille. - Onkohan tallitonttu tulossa? Tai siis Rafael... Mä ostin sen lempikeksejä.