Hoito II kevät 2015

Nyt olisi mahdollisuus osallistua hoito 2-kurssille. Kurssin pohjat ja tehtävät tulevat tässä pääsiäisloman aikana/ensi viikolla. Kurssi suoritetaan lukemalla hieman teoriaa, vastaamalla muutamiin kysymyksiin ja kirjoittamalla yksi tarina. Näiden suorittamiseen annetaan viikko aikaa.

Hoito II: hevosen hoitaminen käytännössä, harjaus, varustaminen, talutus (vastaa IRL perusmerkkiä).
Suositellaan kaikille hoitajille.


Ilmoittautuminen on sitova.
Mukana:
- Salli
- Clara
- Nanna
- Jannelle

Joo Salli mukaa:D

Clara mukana, mutta en ihan ymmärtäny miten tää toimii DDDD::::::

Meillä on kolme ns. kurssipäivää, jolloin käydään hevosten hoitoon liittyviä perusjuttuja läpi. Eli käytännössä mä kirjotan kolme pohjatarinaa, joissa on vähän teoriaa, ja kysymyksiä ja sitten te vastaatte niihin kysymyksiin. Lopuksi jokaisen pitää kirjoittaa ohjeiden mukainen hoitotarina hoitohevosen päiväkirjaan, joka sisältää kaikki opitut asiat. Mutta siis teidän tulee vaan lukea teoriat ja noudattaa ohjeita, kunhan sellaiset kirjoitan (:

Meitsi mukaan ! (:

Nooo... Clara mukaan :-D

Hoo, Jane mukaan kans!

”Moikka kaikki, kiva kun päädyitte suorittamaan Hallavan hoito II –merkkiä, joka vastaa SRL:n Perushoito-merkkiä”, aloitin kurssin, kun kaikki olivat istuutuneet tallituvan pöydän ääreen. ”Tällä kerralla perehdymme hieman hevosen käyttäytymiseen ja hyvinvointiin teoria muodossa.”

Meidän on hyvä tuntea hevosen käyttäytymistä ja luontaisia tarpeita, jotta pystymme toimimaan niiden kanssa turvallisesti ja luomaan niille mahdollisimman luonnollinen elinympäristö.
Jotta hevosella olisi hyvä olla, tarvitsee se ympärilleen lajitovereitaan ja hoitorutiineista syntyvän turvallisuuden tunteen. Hevosille on myös tärkeää, että ne saavat viettää mahdollisimman paljon aikaa ulkosalla, kuluihan niiden ajasta entisaikoina suurin osa ruuan etsimiseen ja vaelteluun. Nykyään ruoka tuodaan suoraan hevosen eteen ja sille jää paljon enemmän vapaa-aikaa. Jos hevosta pitäisi vain karsinassa, se tylsistyisi ja alkaisi kehittää itselleen huonoja tallitapoja.

Hevonen on ihmisen huolenpidon varassa, joten on tarpeellista osata hoitaa sitä oikein. Hevosen hoitoon kuuluvat hevosen ja sen elinympäristön puhtaanapito, liikunnasta ja ulkoilusta huolehtiminen sekä ruokinta. Me pidämme Emmin kanssa näistä asioista pääsääntöisesti huolen, mutta myös hoitajien tehtävät liittyvät näihin kiinteästi. Hoitajien tehtävien pitäisi olla kaikille tähän mennessä selvät.

Kaikkein tärkeintä hevosten kanssa on rauhallisesti ja johdonmukaisesti toimiminen. Kun hevonen tekee oikein, palkitaan se välittömästi kehulla tai äänellä, ja jos hevonen käyttäytyy huonosti, tulee sitä välittömästi komentaa. Näin hevoset oppivat, vaikka niillä onkin ihmistä paljon rajallisempi kyky ymmärtää syy-seuraus-suhteita.

Tehtävä 1.
Kertokaapas minulle, kuinka palkitsette/komennatte hevosta, jos se…
a) lähtee liikkeelle kun vedät riimunnarusta?
b) näykkäisee, kun kiristät satulavyötä?
c) väistää, kun työnnät sitä kädellä?
d) korkea hevonen laskee päänsä, kun olet laittamassa sille suitsia?
e) yrittää potkaista, kun harjaat sitä mahan alta?

Tehtävä 2.
Hevosen käyttäytymistä ohjaavat vaistot ja vuosien saatossa hyvin tarkoiksi kehittyneet aistit. Osaako kukaan sanoa, mitä eroa on aisteilla ja vaistoilla?

Hevoset näkevät hyvin laajasti ympärilleen, sillä niiden silmät sijaitsevat melko kaukana toisistaan. Hevonen ei kuitenkaan näe suoraan eteen tai suoraan taakse, ellei se liikuta hieman päätään. Tämä tulee ottaa huomioon hevosta takaa päin lähestyessä, esimerkiksi pitämällä vähän ääntä. (Läheltä hevosen takaa ei kuitenkaan saa kulkea siinäkään tapauksessa).
Hevosen kuulo onkin erittäin hyvä, ja se voi pelästyä kovia tai yllättäviä ääniä. Hevosta rauhoitellessa, sille tulee puhua matalalla ja rauhallisella äänellä, sillä korkeat ja kimeät äänet saattavat vain hermostuttaa sitä entisestään.
Hevosilla on myös hyvin herkkä tunto, vaikka ne ovatkin isoja eläimiä. Hevonen tuntee helposti esimerkiksi selälleen laskeutuneen kärpäsen ja osaa ravistaa sen pois. Haju ja makuaisti ovat myös hyvin kehittyneet, ja niitä hevonen käyttää tunnistaakseen syötäväksi kelpaavat kasvit tai vaikkapa lajitoverinsa.

Hevoset ovat laumaeläimiä, ja ne tuntevat olonsa kaikkein turvallisimmaksi juuri laumassa. Niillä on tarkka arvojärjestys. Olette ehkä huomanneet sen esimerkiksi hakiessanne hevosia illalla tarhasta: arvojärjestyksessä korkeimmalla oleva on yleensä ensimmäisenä portilla ja häätää muut kauemmas. Ihmisen tulisi olla aina johtajan asemassa, muuten syntyy vaaratilanteita. Koska johtajalla on aina etuajo oikeus kaikissa tilanteissa, saattaa itsensä johtajaksi tunteva hevonen rynniä karsinan ovesta taluttajan päälle tai liiskata hoitajan seinää vasten.

Hevosen vaistoihin kuuluu pakoreaktio. Jos hevonen säikähtää jotain, sen ensimmäisenä ajatuksena on juosta pois paikalta. Tällöin hevosta ei missään nimessä saa rangaista, sillä siitä ei ole mitään hyötyä ja hevonen saattaa vain ruveta pelkäämään enemmän. Hevoset saattavat säikähtää yllättävien tilanteiden ja kovien äänien lisäksi esimerkiksi tavaroita uusissa paikoissa tai omituisen värisiä kylttejä. Hevoset tulee aina totuttaa uusiin asioihin ja tilanteisiin rauhallisesti ja määrätietoisesti.
Tehtävä 3.
Tietääkö kukaan millä tavalla ratsastaja voi totuttaa hevosen erikoisen värisiin puomeihin tai erikoisesteisiin, ennaltaehkäistäkseen hevosta kieltämästä esteelle?
Tehtävä 4.
Miksi joissain tilanteissa esteratsastajan näkee antavan hevoselle raippaa sen yrittäessä kieltää, onko se väärin?

Hevoset viestivät kehonkielellä, ja osaamalla lukea sitä ihminen saa yleensä hyvän kuvan hevosen mielialasta ja pystyy ennakoimaan sen käytöstä. Kehonkieltä oppii lukemaan parhaiten tutkimalla hevosten käyttäytymistä monissa eri ympäristöissä ja tilanteissa.

Tehtävä 5.
Luulenpa kuitenkin, että osaatte jo tunnistaa muutamia perus ”ilmeitä”, joten viimeisenä tehtävänä teillä on näyttää kuvia, joissa hevosella on seuraava ilme, kuva voi olla pelkästään hevosen päästä tai koko hevosesta:
a) rento
b) vihainen
c) pelokas
d) alentuva
e) valpas
f) nöyrä, kuuntelee ratsastajan apuja


”Siinä oli kokouksemme tällä kertaa, ilmottelen sitten taas seuraavasta kerrasta”, pälätin hoitajille näyttäessäni viimeisen tehtävän oikeat vastaukset. ”Kiitoksia kaikille.”

Jokainen siis vastaa kysymyskiin, oman taitonsa mukaan, arvatakin saa. Ei ole väliä vaikka vastaus olisi väärin tai et tiedä vastausta, sillä tärkeintä on pohtia asioita ja lukea oikeat vastukset sitten, kun viikon päästä ne julkaisen. Viimeisessä tehtävässä voi kuvat etsiä netistä ja laittaa linkit.

Laitan nyt heti perään loputkin teoriat ja tehtävät, vaikka "oikeasti" nämä kokoontumiset järjestetään eri päivinä, niin voitte sitten yhdellä kertaa vastailla kaikkiin tehtäviin (;

Istuimme taas kaikki tallituvan pöydän ääressä ja aloitin tämänpäiväisen aiheen: ”Tällä kertaa käymme ensin läpi vähän tallikäyttäytymistä ja tallin sääntöjä ja sitten menemme harjoittelemaan vähän hevosen harjaamista käytännössä.”
Monien kasvoilla oli melko nyrpeitä ilmeitä, sillä Hoito II oli monien taitotasoa paljon helpompi kurssi. Ja kyllähän nyt kuka tahansa osaa harjata hevosen oikeaoppisesti… Vai mitä..? En kuitenkaan välittänyt tylsistyneistä haukotuksista, sillä tiesin että ainakin muutamia asiat oikeasti kiinnostivat ja aloitin teoria osuuden:

Talli on hevosten koti, joten siellä tulee käyttäytyä mahdollisimman rauhallisesti: turha puuhastelu karsinassa saattaa stressata hevosia.
Talleilla on säännöt hevosten ja ihmisten turvallisuuden ja viihtyvyyden takia ja niitä tulee jokaisen noudattaa, jotta talli olisi mukava paikka niin ihmisille kuin tallin varsinaisille asukeillekin eli hevoille.

Sääntöjä, jotka pätevät kaikilla talleilla:
Tallissa tulee käyttäytyä rauhallisesti
Paikat pidetään siisteinä ja tavarat palautetaan omille paikoilleen
Hevosille tulee antaa ruokarauha
Hevosille ei saa antaa ylimääräisiä makupaloja
Jos huomaat että joku hevonen tai asia ei ole kunnossa, tulee siitä ilmoittaa henkilökunnalle


Tallipukeutuminen on hyvä osata, sillä jotkin vaatteet saattavat aiheuttaa vaaratilanteita. Pukeutumisessa tulee myös ottaa huomioon mukavuus, käytännöllisyys ja säähän sopivuus.
Tehtävä 6.
Luetelkaapas vaatteita, jotka voivat olla vaarallisia, tai tallille muuten sopimattomia?
Tallilla on hyvä pitää hiukset kiinni ja kypärä mielellään päässä, ratsastaessa se on pakollinen. Hanskat täytyy pitää kädessä hevosta taluttaessa ja ratsastaessa, jottei tule hiertymiä. Turvakärkiset kengät ovat hyvät tallille, sillä ne suojaavat varpaita, jos sattuu käymään niin että hevonen astuu jalalle, myös kumisaappaat ovat käytännölliset. Sandaalit ja muut avoimet kengät eivät ole tallille sopivat. Onko kenelläkään mitään kysyttävää?

”Hyvä, sitten voimme siirtyä tallin puolelle.  Muistakaa, että hevosia lähestytään aina edestäpäin ja niiden huomion voi kiinnittää esimerkiksi äänellä. Hevosta voi tervehtiä rapsuttamalla kaulalta, jotkin hevoset eivät nimittäin pidä päähän koskemisesta. Näytän ensin joitain perus juttuja Pallen kanssa tuossa käytävällä ja sitten saatte harjoitella omien hoitsujenne kanssa.”
Kävin hakemassa Pallen käytävälle, jossa näytin ensimmäisenä kuinka hevonen laitetaan vetosolmulla kiinni. Kerroin samalla, että hevoset laitetaan aina kiinni juuri vetosolmulla, sillä sen saa hätätapauksessa nopeasti vetäistyä auki. Näytin, kuinka kireälle naru pitää laittaa: hevonen ei saa laskettua päätään etupolven korkeudelle, mutta hevosen tulee pystyä kääntämään päätään.
”Jos hevosta hoitaa karsinassa, on karsinan ovi hyvä sulkea, vaikka laittaisikin hevosen kiinni, jottei se saa vaarallisesti työnnettyä päätään ovenraosta käytävän puolelle. Hevosta ei myöskään saa koskaan laittaa kiinni suitsista tai kuolaimista, sillä hevosen suu on hyvin herkkä ja pienestäkin nykäisystä suupieleen voi tulla haava.
Tehtävä 7.
Sanokaapas paikkoja joihin hevoset täällä Hallavassa voi laittaa kiinni?”
Kävin seuraavaksi hakemassa Pallen harjat ja aloin kysellä hoitajilta kysymyksiä niistä demonstroiden samalla, kuinka milläkin harjalla harjataan.



Tehtävä 8. Täytä viereinen sanaristikko.

Hevosia harjataan yleensä myötäkarvaan, ja se aloitetaan yleensä vasemmalta puolelta korvan takaa edeten kohti häntää. Hevoset reagoivat harjaukseen eri tavalla: osa hevosista pitävät kovemmasta harjauksesta ja osa pehmeämmästä. Useimmat hevosista kuitenkin ovat herkimpiä mahan alta, sekä etu- ja takajalkojen välistä. Harjaa pidetään hevosen pään puoleisessa kädessä ja sitä puhdistetaan välillä toisessa kädessä pidettävään piikkisukaan.

Samalla kun hevoselta puhdistetaan kaviot, tarkistetaan myös niiden kunto; Heiluuko kenkä? Onko kavio lohjennut? Onko säde repaleinen? Jos hevosella on hokit, tarkista myös niiden kireys. Kavioita putsattaessa tulee varoa kavion keskellä olevaa kolmiomaista sädettä, joka on melko herkkä. Kaviot tulee puhdistaa aina ennen ja jälkeen ratsastuksen, sillä kavioon jäänyt lika heikentää kavion toimivuutta ja kengän väliin jäänyt kivi voi aiheuttaa ontumista.

”Ja sitten pääsettekin kaikki itse harjoittelemaan”, sanoin hoitajille näytettyäni miten milläkin harjalla harjataan ja kuinka kaviot nostetaan”.

Harjoittelun jälkeen kiitin vielä kaikkia osallistumisesta ja sitten saimme sen kertaisen kokouksen päätökseen.

”Hei kaikki! Tänään meillä on vuorossa viimeinen kokoontumisemme. Käymme läpi satuloinnin, suitsinnan, erilaiset suojat ja taluttamisen. Siirrytään heti aluksi tallin puolelle.”

Johdatin porukat tuntsarikäytävälle. Otin Pallen käytävälle seisomaan ja kiinnitin sen molemmilta puolilta.
”Ennen kuin hevosen voi varustaa, se tulee puhdistaa kunnolla, sillä varusteiden alle jäävä lika voi aiheuttaa hankaumia. Tällä kertaa Miro on harjannut Pallen meille valmiiksi, jotta voimme siirtyä heti satulointiin.

Olin ottanut käytävälle valmiiksi satulan satulatelineeseen, suitset koukkuun ja suojia oli epämääräinen kasa korissa. Opetin kurssilaisille satulan osat ja demonstroin sitten, kuinka se laitetaan hevosen selkään.

1.Hevoset satuloidaan aina vasemmalta puolelta ja satulavyön ja jalustinhihnojen tulee olla ylösnostettuina.
2.Satula asetetaan ensin sään yläpuolelle, mistä se sitten vedetään taaksepäin oikealle paikalleen. Satula on oikeassa kohdassa silloin, kun se ei paina hevosen lapaa hevosen liikkuessa. Aloittelijalle tämä on hieman hankala huomata, joten varmin tapa on katsoa, että satulavyön ja hevosen kyynärpään välinen etäisyys on kämmenen levyinen.
3.Huopa tulee suoristaa molemmilta puolilta ja nostaa kiinni satulan etukaareen, jottei se pääse hiertämään hevosen säkää.
4.Satulavyö lasketaan rauhallisesti oikealle puolelle alas ja kiinnitetään sitten löysästi ensimmäiseen ja viimeiseen vastinhihnaan kolmesta. Keskimmäinen jää vapaaksi.
5.Ennen selkään nousua satulavyö kiristetään ja jalustimet lasketaan alas. Vielä selkään nousun jälkeenkin satulavyön kireys tarkistetaan, sillä joillain hevosilla on tapana pullistella.

Tehtävä 9.
Osaako kukaan sanoa, mitä pitää tehdä ennen kuin satula otetaan pois hevosen selästä? Nämä asiat tehdään yleensä jo heti ratsastuksen jälkeen kentällä tai maneesissa.
Tehtävä 10.
Entäs, miten satulan voi laskea maahan, jos lähettyvillä ei ole satulatelinettä tai sen kaltaista paikkaa?

Seuraavaksi esittelin kurssilaisille suitset. Kerroin heille niiden osat ja selitin sitten lyhyesti erilaisista turparemmeistä ja kuolaimista: ”Yleisimmin hevosilla käytetään englantilaista turparemmiä ja nivelkuolaimia, minkä laiset nämä Pallenkin suitset ovat. Muita turparemmejä ovat esimerkiksi hannoverilainen turpahihna eli remonttiturpahihna, sekä meksikolainen turpahihna. Erilaisia kuolaimia on vaikka kuinka paljon, esimerkiksi kolmipalat, olympiakuolaimet, joita käytetään Astalla maastossa, suorakuolain, kumikuolain ja kaksikuolaimet.
Tehtävä 11.
Osaako kukaan kertoa, milloin kankikuolaimia yleensä käytetään ja miksi, sekä miksi kutsutaan toista kuolainta, joka laitetaan hevosen suuhun kankien lisäksi?”

Seuraavaksi kerroin kurssilaisille, että ennen kuin hevosen voi suitsia, on tarkastettava, että ne on koottu oikein, turpahihna (alaturpahihna) ja leukahihna tulee avata ja kylmällä ilmalla kuolaimet lämmittää käsissä. Jotta hevonen ei pääse karkaamaan suitsittaessa, voi riimun laittaa hevosen kaulalle.
Seuraavaksi näytin kuin suitset laitetaan hevoselle.

1.Hevonen suitsitaan vasemmalta puolelta. Ensin laitetaan ohjat hevosen kaulalle
2.Oikea käsi laitetaan hevosen leuan ali pään toiselle puolelle, poskihihnoista pidetään suitset kasassa oikeassa kädessä. Vasemmalla kädellä tarjotaan kuolaimia hevoselle, ja kun hevonen avaa suunsa, pujotetaan samanaikaisesti niskahihna korvien taakse. Jos hevonen meinaa nostaa päätään, sitä painetaan pään ympäri olevalla oikealla kädellä turvan päältä alaspäin.
3.Tarvittaessa suu voidaan avata työntämällä sormi suupielessä olevaan hammaslomaan, jossa hevosella ei ole hampaita.
4.Otsa harja nostetaan otsahihnan yli ja tarkistetaan suitsien sopivuus ja että kaikki remmit ovat suorassa.
5.Leukahihna kiinnitetään. Turpahihna laitetaan poskihihnojen/kuolainrenkaiden alapuolelle kummaltakin puolelta ja kiinnitetään. Alaturpahihna kiinnitetään, jos sellainen on.

Tehtävä 12.
Kuinka kireälle leuka- ja turparemmit kiristetään?
Tehtävä 13.
Millä kahdella tavalla hevosen voi jättää turvallisesti karsinaan, siksi aikaa kun haet omat varusteesi?
Tehtävä 14.
Mitä tehdään suitsien riisumisen jälkeen?

Tehtävä 15.
Seuraavaksi kävimme sekalaisen suojakorin kimppuun. Jokainen sai ottaa käteensä suojan ja kertoa, mikä suoja se oli ja milloin ja miksi sitä käytetään. (katso oikealla oleva kuva)

Sitten näytin kuinka suojat laitetaan hevoselle:
Suojien tarrojen tai muiden kiinnitysten tulee aina olla ulospäin ja yleensä päällimmäisen tarran osoittaa taaksepäin. Suoja laitetaan ensin säären ympärille, mistä se liu’utetaan oikealle paikalleen. Suoja yleensä ns. kloksahtaa paikalleen. Suojat tulee kiinnittää tukevasti paikalleen, siten että ne eivät pääse heilumaan. Suojat laitetaan hevoselle yleensä ennen satulointia.


Seuraavaksi siirryin teoria osuuteen taluttamisesta: Hevosia talutetaan yleensä vasemmalta puolelta, mutta esimerkiksi tarlutustunnilla puolta vaihdetaan siten, että taluttaja on uran sisäpuolella. Hevosia talutettaessa peräjälkeen, tulee muistaa jättää hevosen mittainen väli edellä kulkevaan. Hevosia talutetaan kävelemällä hevosen lavan vierellä (paitsi ahtaissa paikoissa, joissa taluttaja menee edellä), riimusta pidetään oin 20-30 cm päästä oikealla kädellä pikkurilli hevoseen päin nyrkki alaspäin. Vasempaan käteen kerätään loput riimunnarusta.
Hevosia voi myös taluttaa ohjista, jolloin ohjat otetaan pois kaulalta ja ohjat erotetaan toisistaan pitämällä etusormea niiden välissä. Jos hevosta talutetaan suitsista riimunnarun kanssa, tai hevosella on martongaali tai useammat ohjat, pidetään ohjat kaulalla.
Kun hevonen talutetaan tarhaan tai karsinaan, käännetään hevonen ensin portille tai ovelle päin, ennen kuin se päästetään irti. Jos tarhaan viedään monta hevosta kerralla, käännetään ensin kaikki hevoset portille päin ja sitten hevoset päästetään irti yhtä aikaa.
Kun hevosta talutetaan tämän ravatessa, otetaan naru kokonaan oikeaan käteen ja annetaan narun pidentyä hieman, jotta hevonen pystyy liikuttamaan kaulaansa ravin tahdissa.

Sitten kurssimme olikin loppukoetta vaille valmis.

Viimeisenä tehtävänä on kirjoittaa oman hoitohevosen päiväkirjaan tarina, josta selviää, että olet ymmärtänyt tällä kurssilla käydyt asiat. Tarinassa alkeistuntilainen tulee pyytämään sinulta apua hevosen laittamisessa sitä kuntoon, ja päätät neuvoa oikein perusteellisesti, jotta ratsastaja osaisi seuraavalla kerralla toimia itse.
Tarinan tulee sisältää: hevosen hakeminen tarhasta, kiinni laittaminen johonkin turvalliseen kohtaan oikealla tavalla, harjaaminen (mitkä välineet missä järjestyksessä?), varustaminen (suitset, satula, suojat), maneesiin taluttaminen ja ratsastajan auttaminen selkään.

Nyt ei saisi virheitä löytyä ja Aleksi käy tarinan tarkalla syynillä läpi laittaen lopuksi yksityisviestillä kommentin. Merkitse hoitotarina laittamalla alkuun: Osa hoito II suoritusta
Ja hoitotarinahan saa muuten olla ihan millainen tahansa ja siinä voi tapahtua muutakin, kunhan yllä olevat asiat löytyvät! (:

Tehtävä 1.

a) lähtee liikkeelle kun vedät riimunnarusta? musta ainakin pelkkä nykäisyn lopettaminen riittää.
b) näykkäisee, kun kiristät satulavyötä? Teen usein niin, että läppäisen hevosta kaulalle tai torun sitä ankaralla äänen sävyllä.
c) väistää, kun työnnät sitä kädellä? Yleensä, näissä tilanteissa vain lopetan työntämisen :-D.
d) korkea hevonen laskee päänsä, kun olet laittamassa sille suitsia? Kehun sitä äänellä esim: Hyvä tyttö..
e) yrittää potkaista, kun harjaat sitä mahan alta? Tätä en tiedä.. Koitan veikata.. Hmmhm.. Torun.. jollain tapaa :-D

Tehtävä 2.
Aistit ovat näitä haju,näkö,kuulo,tunto.. Ne ovat ainakin niitä jotka ovat yhdistyneet aivoihin.. Ja vaistot taas.. ymm.. Miten sen nyt luonnehtisi.. No ne ovat.. Mä myönnän että tää oli aika paha..

Tehtävä 3.
Eninnäkin hevosta totuttaessa uusiin asioihin, on oltava rauhallinen ja määrätietoinen, sillä hevonen saattaa säikähtäessään juosta pois. Alussa kannattaa päästää hevonen vapaaksi maneesiin, että se pääsee tutustumaan puomeihin rauhassa. Harjoitusta kannattaa toistaa useita kertoja. Kun totuttamisen aloittaa, ei kuulu mennä suoraa päätä puomille, vaan esimerkiksi ratsastaa noi 15-metrin päästä puomista ees, taas, että hevonen varmasti tottuu. Kun tämä sujuu, voi alkaa tulla pikkhiljaa lähemmäs ja lähemmäs puomia, kunnes hevonen on tottunut niihin. Ja pienenä vinkkinä voisi olla, että muistaa lopettaa aina onnistumiseen, että hevoselle jaa hyvä mieli harjoituksesta. Ja palkkaa ei saa myöskään unohtaa!



Tehtävä 4.
Sanoisinko että turha raipan käyttö on väärin. Eli turhalla raipan käytöllä tarkoitan siis esim. Jos hevonen välittää kehonkielellään pelkäävänsä estettä, korvat luimussa, sieraimet suuristuneina, ja hevonen todella pelkää, on silkkaa eläinrääkkäystä antaa hevoselle silloin raippaa. Eri tilanteessa, esimerkkiksi siinä, että hevonen itsepäisyyttään kieltää, on hyvä antaa raippaa muistutuksena. En silti sano, että kannattaa alkaa piiskaamaan hevosta, sillä se on väärin.

Tehtävä 5.  tulossa..
a) rento
b) vihainen
c) pelokas
d) alentuva
e) valpas:
f) nöyrä, kuuntelee ratsastajan apuja


Kiitos aleksi tästä kurssista, mä ihyan oikeesti luin tota tekstiä, siinä oli tosi hyvin kerrottu ihan oikeaa asiaa, ja vieläpä hyödyllistä sellaista. Tehtävät olivat aika vaikeita, mutta se haasto lukemaan ihan kunnolla tota kirjotusta. Näihin asioihin en ookkaan kiinnittänyt niin paljon huomiota kuin pitäis, ja nyt näin missä on parantamisen varaa. Eli kiitos Aleksi tosi kovasti!!

//Tässä on tämä ensimmäinen, muut tulee sitten myöhemmin;)

-Clara

Tehtävä 6.'
-kaulaliina
-iso korkiset kengät
-tää ei nyt oo vaate mutta sateenvarjo:D

Tehtävä 7.
-pessari
-karsina
-tallikäytävä

Tehtävä 8.

1. Pölyharja
2. Kaviokoukku
3. Piikkisuka
4. Hikirauta
5. Pääharja
6. Pehmeä harja
7. Kumisuka
6. Pesusieni

tässä nyt tää..

Tehtävä 1.
Kertokaapas minulle, kuinka palkitsette/komennatte hevosta, jos se…
a) lähtee liikkeelle kun vedät riimunnarusta?
- lopetan vetämisen
b) näykkäisee, kun kiristät satulavyötä?
- komennan äänellä / huitaisen kädellä turvan suuntaan
c) väistää, kun työnnät sitä kädellä?
- lopetan työntämisen
d) korkea hevonen laskee päänsä, kun olet laittamassa sille suitsia?
- kiitän äänellä
e) yrittää potkaista, kun harjaat sitä mahan alta?
- komennan äänellä / läpsäisen

Tehtävä 2.
Hevosen käyttäytymistä ohjaavat vaistot ja vuosien saatossa hyvin tarkoiksi kehittyneet aistit. Osaako kukaan sanoa, mitä eroa on aisteilla ja vaistoilla?
- Aistit auttavat ympäristön tarkkailemisessa ja niiden avulla välitetään viestejä aivoille. Vaistot taas ovat tietynlaisia toimintamalleja, jotka ovat luontaisesti kehittyneet aikojen saatossa auttamaan eläimiä toimimaan sopivalla tavalla tietyissä tilanteissa.

Tehtävä 3.
Tietääkö kukaan millä tavalla ratsastaja voi totuttaa hevosen erikoisen värisiin puomeihin tai erikoisesteisiin, ennaltaehkäistäkseen hevosta kieltämästä esteelle?
- Käy näyttämässä erikoisia esteitä etukäteen esimerkiksi taluttamalla niiden luo ja antamalla hevosen haistella, tai ratsastamalla ohi.

Tehtävä 4.
Miksi joissain tilanteissa esteratsastajan näkee antavan hevoselle raippaa sen yrittäessä kieltää, onko se väärin?
- Hevoselle voi antaa raippaa, jos se yrittää kieltää siksi ettei sitä huvita ja ihan vain kiukkuillakseen. MUTTA jos hevonen kieltää kivun tai pelon takia, on raipan antaminen väärin ja saattaa jopa tehostaa pelkoa.

Tehtävä 5.
Luulenpa kuitenkin, että osaatte jo tunnistaa muutamia perus ”ilmeitä”, joten viimeisenä tehtävänä teillä on näyttää kuvia, joissa hevosella on seuraava ilme, kuva voi olla pelkästään hevosen päästä tai koko hevosesta:
a) rento
b) vihainen
c) pelokas
d) alentuva: en löytäny kuvaa, mutta esimerkiksi nuoremmat hevoset näyttää alemmuudensa tarhaillessa laskemansa päänsä alas ja menemällä muutenkin vähän kyyryyn. Korvat voi osoittaa taaksepäin.
e) valpas
f) nöyrä, kuuntelee ratsastajan apuja

Tehtävä 6.
Luetelkaapas vaatteita, jotka voivat olla vaarallisia, tai tallille muuten sopimattomia?
- liian suuret ja roikkuvat vaattet, jotka voivat heilua tuulessa tai jäädä johonkin kiinni
- vaatteet jotka eivät saisi likaantua
- huonot kengät esim. sandaalit, sillä hevonen voi tallata päälle

Tehtävä 7.
Sanokaapas paikkoja joihin hevoset täällä Hallavassa voi laittaa kiinni?
- karsinaan
- tallikäytävälle
- pesariin
- ulos puomille

Tehtävä 8. Täytä viereinen sanaristikko.
1. pölyharja
2. kaviokoukku
3. piikkisuka
4. hikirauta
5. pääharja
6. pehmeäharja
7. kumisuka
6. pesusieni

Tehtävä 9.
Osaako kukaan sanoa, mitä pitää tehdä ennen kuin satula otetaan pois hevosen selästä? Nämä asiat tehdään yleensä jo heti ratsastuksen jälkeen kentällä tai maneesissa.
- nostetaan jalustimet ylös ja löysätään satulavyötä

Tehtävä 10.
Entäs, miten satulan voi laskea maahan, jos lähettyvillä ei ole satulatelinettä tai sen kaltaista paikkaa?
- etukaari alaspäin siten että takakaari nojaa seinään, mielellään esimerkiksi satulahuovan päälle

Tehtävä 11.
Osaako kukaan kertoa, milloin kankikuolaimia yleensä käytetään ja miksi, sekä miksi kutsutaan toista kuolainta, joka laitetaan hevosen suuhun kankien lisäksi?”
- kankikuolaimia käytetään yleensä korkeaa koulua ratsastettaessa, sillä niiden avulla hevosta saa koottua paremmin. Toisen kuolaimen nimi on bridong

Tehtävä 12.
Kuinka kireälle leuka- ja turparemmit kiristetään?
- Siten että leukaremmin väliin mahtuu nyrkki ja turparemmin väliin mahtuu kaksi sormea

Tehtävä 13.
Millä kahdella tavalla hevosen voi jättää turvallisesti karsinaan, siksi aikaa kun haet omat varusteesi?
- Laittamalla ohjat jalustimen taakse tai laittamalla ohjia kierteelle ja leukaremmillä kiinni lähelle kaulaa.

Tehtävä 14.
Mitä tehdään suitsien riisumisen jälkeen?
- Kuolaimet pestään ja suitset ristitään eli niputetaan

Tehtävä 15.
Seuraavaksi kävimme sekalaisen suojakorin kimppuun. Jokainen sai ottaa käteensä suojan ja kertoa, mikä suoja se oli ja milloin ja miksi sitä käytetään. (katso oikealla oleva kuva)
1. Etujalan jännesuojat, suojaa hevosen etujalkoja ratsastaessa mm. hivuttamiselta ja kolahduksilta, sekä tukee jänteitä. Käytetään usein esteratsastuksessa.
2. Takajalan jännesuoja, suojaa hevosen takajalkoja ratsastaessa.
3. Kuljetussuojat, käytetään suojaamaan hevosen jalkoja trailerissa matkustamisen aikana.
4. Takajalan hivutussuoja, käytetään ratsastessa jos hevosella on tapana hivuttaa eli sen jalat osuvat liikkuessa yhteen.
5. Pintelipatjat, käytetään tavallisten pinteleiden alla tasaamassa painetta
6. Pintelit, tavallisia piteleitä käytetään ratsastaessa suojaamaan hevosen jalkoja. Pinteleitä voi myös käyttää apuvälineinä hoitotoimenpiteissä esim. lämmittämään.
7. Etujalan hivutussuojat, käytetään ratsastaessa jos hevosella on tapana hivuttaa eli sen jalat osuvat liikkuessa yhteen.

Tehtävä 9.
ensin nostetaan jalustimet ylös, ja sitten löysätään satlavyötä.

Tehtävä 10.
Etukaari maahan päin ja takakaari nojaa seinään, mutta se olisi hyvä laittaa satulahuovan päälle.

Tehtävä 11.
Kankikuolaimia käytetään useinmiten silloin, kun ratsastetaan hyvin vaativaa koulua. Toisen kuolaimen taas, on bridong

Tehtävä 12.
turparemmin väliin on mahduttava kaksi sorea ja leukaremmin väliin on mahduttava nyrkki.

Tehtävä 13.
Laittaen ohjat jalustimen taakse, toista en tiedä..

Tehtävä 14.
Ne pestään, niputetaan, ja viedään omalle paikalleen.

Tehtävä 15.
1. Etujalkojen jännesuojat.
2. Takajalkojen jännesuojat
3. Suojat joita käytetään hevosen kuljetuksissa, nime en muista.. D:
4. Takajalkojen hivutussuoja.
5. Pinteipatjat.
6. Pintelit.
7. Etujalkojen hivutussuoja.

1.
a) Löysään oitis riimunnarua ja annan hevosen kulkea vierelläni.
b) Torun ja monesti läppäisen hevosta kaulalle.
c) Kevennän painetta/lopetan, kun hevonen on väistynyt haluamani verran.
d) Kehun iloisesti
e) Torun kipakasti ja läpsäisen.

2.
Aistit ovat ne, millä hevonen hakee tietoa, kuten näkö- ja kuuloaisti. Kun hevonen saa tietoa, esimerkiksi kuulee rasahduksen, se voi laukaista vaistot, joiden kehotuksesta hevonen esimerkiksi säpsähtää tai pakenee kauemmaksi pelottavaa ääntä. Tällaiset vaistot ovat kehittyneet, jotta hevoset selviäisivät, vaikkapa petojen hyökkäyksiltä.

3.
Antaa rauhassa hevosen tutustua tällaisiin esineisiin, esimerkiksi taluttaa niiden luokse mutta pitää myös huolen, ettei pyydä hevosta liian reippaasti. Totuttelun pitää olla rauhallista, ja hevosen täytyy luottaa ratsastajaan. Pelottavissa tilanteissa hevonen voi herkästi yhdistää pelottavan asian esteeseen, jolloin voi tulla ongelmia.

4.
Tämä on kaksipiippuinen juttu. Jos hevonen kieltää pelkkää uppiniskaisuuttaan tai laiskuuttaan, on hyvä innostaa hevosta raipalla. Mutta jos ratsu on pelokas tai sitä sattuu, ei raipasta ole hyötyä vaan enemmänkin haittaa.

5.
a
b
c
d (oikean puoleinen)
e
f

6.
Liian heiluvat vaatteet, jotka voivat jäädä kiinni tai pelästyttää hevosia, tallilla olisi hyvä olla pitkät housut, koska mitä tahansa voi sattua, ja jalkojen kolhiminen shortsien takia on ikävää, mutta kesä onkin asia erikseen. Ei lipsuvia tai epävarmoja jalkineita, kunnon pohjat ja mielellään tukevaa tekoa, jotta hevosten kanssa puuhatessa vältytään vammoilta.

7.
Karsina, tallikäytävä, pesualue.

8.
1.  pölyharja
2. kaviokoukku
3. piikkisuka
4. hikirauta
5. pääharja
6. pehmeäharja
7. kumisuka
8. pesusieni

9.
Täytyy nostaa jalustimet ylös ja löysätä satulavyötä pikkaisen.

10.
Satulan voi asettaa etukaari alaspäin, takakaaren tulisi nojata seinään.

11.
Kankikuolaimia käytetään saamaan parempi tuntuma, jotta hevonen voidaan koota paremmin, yleensä korkeaa koulua ratsastaessa. Toisen kuolaimen nimi on bridong.

12.
Leukaremmin väliin tulisi mahtua nyrkki ja turparemmin väliin kaksi sormea.

13.
Ohjat voi laittaa joko jalustimen taakse tai kiertämällä ohjia ja laittamalla leukaremmillä lähelle kaulaa.

14.
Kuolaimet pitää pestä, ja sitten suitset ristitään.

15.
1. Etujalan jännesuojat, käytetään usein esteratsastuksessa, sillä suojaa hevosen jalkoja kolahduksilta.
2. Takajalan jännesuoja, suojaa hevosen takajalkoja.
3. Kuljetussuojat, käytetään matkustamisen aikana vammojen välttämiseksi.
4. Takajalan hivutussuojat, käytetään silloin kun hevonen saattaa hivuttaa.
5. Pintelipatjat, laitetaan tavallisten pinteleiden alle.
6. Pintelit, käytetään suojaamaan tai jossain tapauksissa lämmittämään hevosen jalkoja.
7. Etujalan hivutussuojat, käytetään jälleen, jos hevosella on taipumusta hivutukseen.

Ainiin, Janelle voi suorittaa lopputehtävän jonkun muun hevosen päikkyyn sillä vanillahan ei vielä käy tunneilla xd

Ois aika jees jos kaikki sais suoritettua tän kokonaisuudessaan tiistaihin mennessä. (:

Tässä tulevat oikeat vastaukset, jotka olen koostanut teidän vastauksistanne. Hoito II-merkin saa kun on kirjoittanut lopputehtävän (Janellelta puuttuu) ja kuitannut tähän että on lukenut oikeat vastukset. Salli valitettavasti tippui kurssilta pois, sillä ei vastannut kysymyksiin ajoissa /:


Tehtävä 1.
Kertokaapas minulle, kuinka palkitsette/komennatte hevosta, jos se…
a) lähtee liikkeelle kun vedät riimunnarusta?
- lopetan vetämisen
b) näykkäisee, kun kiristät satulavyötä?
- komennan äänellä / huitaisen kädellä turvan suuntaan
c) väistää, kun työnnät sitä kädellä?
- lopetan työntämisen
d) korkea hevonen laskee päänsä, kun olet laittamassa sille suitsia?
- kiitän äänellä
e) yrittää potkaista, kun harjaat sitä mahan alta?
- komennan äänellä / läpsäisen

Tehtävä 2.
Hevosen käyttäytymistä ohjaavat vaistot ja vuosien saatossa hyvin tarkoiksi kehittyneet aistit. Osaako kukaan sanoa, mitä eroa on aisteilla ja vaistoilla?
- Aistit ovat ne, millä hevonen hakee tietoa, kuten näkö- ja kuuloaisti. Kun hevonen saa tietoa, esimerkiksi kuulee rasahduksen, se voi laukaista vaistot, joiden kehotuksesta hevonen esimerkiksi säpsähtää tai pakenee kauemmaksi pelottavaa ääntä. Tällaiset vaistot ovat kehittyneet, jotta hevoset selviäisivät, vaikkapa petojen hyökkäyksiltä.

Tehtävä 3.
Tietääkö kukaan millä tavalla ratsastaja voi totuttaa hevosen erikoisen värisiin puomeihin tai erikoisesteisiin, ennaltaehkäistäkseen hevosta kieltämästä esteelle?
- Käy näyttämässä erikoisia esteitä etukäteen esimerkiksi taluttamalla niiden luo ja antamalla hevosen haistella, tai ratsastamalla ohi.

Tehtävä 4.
Miksi joissain tilanteissa esteratsastajan näkee antavan hevoselle raippaa sen yrittäessä kieltää, onko se väärin?
- Jos hevonen kieltää pelkkää uppiniskaisuuttaan tai laiskuuttaan, on hyvä innostaa hevosta raipalla. Mutta jos ratsu on pelokas tai sitä sattuu, ei raipasta ole hyötyä vaan enemmänkin haittaa.

Tehtävä 5.
Luulenpa kuitenkin, että osaatte jo tunnistaa muutamia perus ”ilmeitä”, joten viimeisenä tehtävänä teillä on näyttää kuvia, joissa hevosella on seuraava ilme, kuva voi olla pelkästään hevosen päästä tai koko hevosesta:
a) rento
b) vihainen
c) pelokas
d) alentuva (oikean puoleinen)
e) valpas
f) nöyrä


Tehtävä 6.
Luetelkaapas vaatteita, jotka voivat olla vaarallisia, tai tallille muuten sopimattomia?
- liian suuret ja roikkuvat vaattet, jotka voivat heilua tuulessa tai jäädä johonkin kiinni
- vaatteet jotka eivät saisi likaantua
- huonot kengät esim. sandaalit, sillä hevonen voi tallata päälle

Tehtävä 7.
Sanokaapas paikkoja joihin hevoset täällä Hallavassa voi laittaa kiinni?
- karsinaan
- tallikäytävälle
- pesariin
- ulos puomille

Tehtävä 8. Täytä viereinen sanaristikko.
1. pölyharja
2. kaviokoukku
3. piikkisuka
4. hikirauta
5. pääharja
6. pehmeäharja
7. kumisuka
6. pesusieni

Tehtävä 9.
Osaako kukaan sanoa, mitä pitää tehdä ennen kuin satula otetaan pois hevosen selästä? Nämä asiat tehdään yleensä jo heti ratsastuksen jälkeen kentällä tai maneesissa.
- Täytyy nostaa jalustimet ylös ja löysätä satulavyötä pikkaisen.

Tehtävä 10.
Entäs, miten satulan voi laskea maahan, jos lähettyvillä ei ole satulatelinettä tai sen kaltaista paikkaa?
- etukaari alaspäin siten että takakaari nojaa seinään, mielellään esimerkiksi satulahuovan päälle

Tehtävä 11.
Osaako kukaan kertoa, milloin kankikuolaimia yleensä käytetään ja miksi, sekä miksi kutsutaan toista kuolainta, joka laitetaan hevosen suuhun kankien lisäksi?”
- kankikuolaimia käytetään yleensä korkeaa koulua ratsastettaessa, sillä niiden avulla hevosta saa koottua paremmin. Toisen kuolaimen nimi on bridong

Tehtävä 12.
Kuinka kireälle leuka- ja turparemmit kiristetään?
- Leukaremmin väliin tulisi mahtua nyrkki ja turparemmin väliin kaksi sormea

Tehtävä 13.
Millä kahdella tavalla hevosen voi jättää turvallisesti karsinaan, siksi aikaa kun haet omat varusteesi?
- Laittamalla ohjat jalustimen taakse tai laittamalla ohjia kierteelle ja leukaremmillä kiinni lähelle kaulaa.

Tehtävä 14.
Mitä tehdään suitsien riisumisen jälkeen?
- Ne pestään, niputetaan, ja viedään omalle paikalleen

Tehtävä 15.
Seuraavaksi kävimme sekalaisen suojakorin kimppuun. Jokainen sai ottaa käteensä suojan ja kertoa, mikä suoja se oli ja milloin ja miksi sitä käytetään. (katso oikealla oleva kuva)
1. Etujalan jännesuojat, suojaa hevosen etujalkoja ratsastaessa mm. hivuttamiselta ja kolahduksilta, sekä tukee jänteitä. Käytetään usein esteratsastuksessa.
2. Takajalan jännesuoja, suojaa hevosen takajalkoja ratsastaessa.
3. Kuljetussuojat, käytetään suojaamaan hevosen jalkoja trailerissa matkustamisen aikana.
4. Takajalan hivutussuoja, käytetään ratsastessa jos hevosella on tapana hivuttaa eli sen jalat osuvat liikkuessa yhteen.
5. Pintelipatjat, käytetään tavallisten pinteleiden alla tasaamassa painetta
6. Pintelit, tavallisia piteleitä käytetään ratsastaessa suojaamaan hevosen jalkoja. Pinteleitä voi myös käyttää apuvälineinä hoitotoimenpiteissä esim. lämmittämään.
7. Etujalan hivutussuojat, käytetään ratsastaessa jos hevosella on tapana hivuttaa eli sen jalat osuvat liikkuessa yhteen.

Vastaukset lukaistu, hiphei!

luettu

Mä en tiennykkää, et tää piti kuitata jotenki, mut luettu on!