Hoito III syksy 2015

Hoito III: hevosten ruokinta ja tallityöntekijöiden tehtävät.
Ennen tämän suoritusta ei saa kirjoittaa tallipäiväkirjaan.

Kurssilla käydään siis hevosten ruokinnan pääkohtia, loimitusta, hevosen hyvinvoinnin tarkkailua ja ympäristön puhtaana ja turvallisena pitämistä. Teoriasta tulee muutamia tehtäviä ja lopuksi jokainen kirjoittaa tallipäiväkirjaan tarinan joko aamu- päivä- tai iltasyötöstä.

Huom. Hoitomerkkejä ei tarvitse suorittaa järjestyksessä!

Mukana:
Kettu
Essi
Ellen
Viivi

Mun kannattais varmaan tää käydä, kun nyt kuitenkin jollain tavalla tallityöntekijän virassa olen :3

Minäkin haluaisin tämän merkin suorittaa, vaikka näin uusi täällä olenkin...

Ellen mukaan!

Viivi kans mukana!

”Hei kaikki ja tervetuloa hoito 3 –kurssille”, aloitin kun kaikki olivat saapuneet paikalle. ”Tämä kurssi sisältää yhden teoriapäivän, sekä kaksi käytännön päivää. Tänään käymme siis teoriaa hieman läpi, ensi torstaina tulette kanssani harjoittelemaan käytännössä iltasyötön tekoa ja lauantaina sitten teemme hieman pidemmän päivän käymällä läpi aamusyötön, karsinoiden siivouksen sekä päiväsyötön. Kurssin tarkoituksenahan on tutustuttaa teidät tallityöntekijöiden hommiin.”

Yksi tärkeimmistä tallityöntekijän tehtävistä on tarkkailla hevosten hyvinvointia. Syökö/ulostaako hevonen normaalisti, onko siinä haavoja, ontuuko se, yskiikö, käyttäytyykö apaattisesti tai muuten epänormaalisti? On tärkeää osata lukea hevosen käyttäytymisestä onko kaikki kunnossa vai ei.
Tärkeää on myös osata hoitaa pieni vammoja ja haavoja, mutta yhtä tärkeää on osata tunnistaa milloin täytyy kutsua eläinlääkäri paikalle.

Mutta koska tallityöntekijän päivä on melko kiireinen, jää tarkastelu usein hyvin pintapuoliseksi, ja siksi hoitajien onkin hyvä tehdä kunnollinen päivittäinen tarkastus hevoselle esimerkiksi harjauksen yhteydessä. Tarkista seuraavat asiat: Onko vartalossa tai jaloissa haavoja, patteja, hiertymiä, turvonneita tai aristavia kohtia. Onko jaloissa nestepusseja tai jänteissä turvotusta? Kenkien tulee olla tukevasti kiinni, eikä kavioissa saa olla halkeamia. Säteiden ja säteen uurteiden tulee olla kovat ja ehjät. Sieraimien on oltava puhtaat ja kuivat, hengityksen tasaista ja äänetöntä, sekä silmien kirkkaat ja terveet.

Tehtävä 1
Mitä sellaista liikutuksen yhteydessä on tarkasteltava mikä kertoo hevosen terveydestä?

Päivittäiseen tarkastukseen kuuluu myös huolehtia hevosen ruoka ja juomakupin puhtaudesta, varusteiden kunnosta ja puhtaudesta, sekä tarkistaa ettei karsinan seinissä ole hevosta mahdollisesti vahingoittavia rikkoutuneita osia, kuten törröttäviä nauloja.

Seuraavaksi käymme hieman läpi hevosten perustarpeita, joihin kuuluvat säännöllinen hoito ja ruokinta, asianmukainen pitopaikka sekä ulkoilu ja liikunta.
Ruokinnassa tärkeintä on ajankohtien ja ruokamäärien säännöllisyys. Ruokamäärän täytyy olla suhteessa hevosen kokoon, kuntoon ja liikunnan määrään. Heinä on yksi hevosen ruokinnan peruselementeistä, jonka lisäksi hevosille syötetään myös energiapitoista väkirehua. Hevosen tarvitsee myös kivennäisaineita, vitamiineja, sekä suolakiven. Puhdasta ja raikasta vettä on oltava jatkuvasti saatavilla.

Meillä on täällä hevosille asianmukaiset pitopaikat, sekä hyväkuntoiset tarhat ja liikunta-alueet. Tallityöntekijän tehtäviin kuuluu huolehtia siitä, että paikat pysyvät puhtaina, kunnossa ja turvallisina. Jos jotain menee rikki, on siitä ilmoitettava saman tien. Käytämme karsinoissa kuivikkeena pellettiä (joka tulee turvottaa ennen kuin sen laittaa karsinaan) sillä sitä on helpompaa käsitellä kuin purua, eikä se ole yhtä valoa imevän tummaa kuin turve. Pellettejä käytetään kyllä turvotusta lukuun ottamatta samalla tavalla kuin turvetta, eli sen annetaan kasaantua patjaksi karsinan pohjalle, eikä sitä tarvitse kääntää joka päivä. Ainoastaan pissasta kastuneet kohdat ja lantakikkareet siivotaan lantalaan.

Meillä hevoset saavat myös tarvitsemansa liikunnan oikeassa suhteessa. Jokainen hevonen käy 1-2 tunnilla viisi kertaa viikossa ja vapaapäivinään niitä liikutetaan kevyemmin hoitajien toimesta.

Seuraavaksi voisimme käydä läpi varusteiden puhdistamisen. Voisitte tuoda tänne vaikka Astan satulan ja suitset niin käydään yhdessä läpi kuinka ne tulee puhdistaa.
Varusteet olisi hyvä pyyhkiä kostealla pyyhkeellä joka käyttökerran jälkeen, samoin suojat ja harjat olisi hyvä harjata puhtaaksi karvoista ja hiekasta. Noin kerran kahdessa viikossa satula ja suitset tulisi pestä huolellisesti avaten kaikki soljet.
Tehtävä 2.
Selosta kuinka nahkavarusteet pestään.

Suojat ja harjat pestään kunnolla mäntysuovan kanssa aina, kun ne ovat niin likaiset, etteivät puhdistu harjaamalla, kuitenkin vähintään kerran kuukaudessa. Satulahuopa tulisi vaihtaa vähintään aina satulan pesemisen yhteydessä.

Tehtävä 3.
Kerro miksi ja milloin seuraavia loimia käytetään.
Kuivatusloimi
Talliloimi
Toppaloimi
Sadeloimi
Ratsastusloimi
Ötökkäloimi

Hevosten loimitusohjeet löytyvät niiden karsinoiden edessä olevasta hoitolapusta, mutta maalaisjärkeä on hyvä käyttää. Hevoset loimitetaan siten, että ensin kiinnitetään soljet edestä, sitten ristiin vatsan alta ja viimeisenä jalkaremmit, jotka pujotetaan toistensa läpi hevosen jalkojen välissä. Loimea riisuttaessa soljet avataan päinvastaisessa järjestyksessä takaa eteenpäin. Tämä on tärkeää, sillä jos hevonen säikähtää jotain kesken kaiken ei loimi jää roikkumaan hevosen takajalkoihin yhtä helposti.

Tehtävä 4.
Milloin hevonen olisi hyvä pestä, ja milloin sitä ei saa pestä?

Hevosen jalat on hyvä pestä kuraisella kelillä aina tarhauksen ja liikutuksen jälkeen, sillä muuten hevosen jalkoihin voi tulla ihottumaa eli riviä. Pesun jälkeen on muistettava kuivata jalat huolellisesti.

Tehtävä 5.
Milloin ja mihin käytetään linimenttiä?
Milloin ja mihin käytetään helosania? (Muitakin samankaltaisia ihonhoitotuotteita on, mutta tähän mä oon tottunut)

Lopputehtävä
Kirjoita tarina tallipäiväkirjaan siitä, kuinka tulet avustamaan Aleksia jonkin syötön tekemisessä. Saat päättää itse kirjoitatko aamu-, päivä- vai iltasyötöstä. Tarinasta tulee ilmetä kaikki syöttöön kuuluvat tehtävät (vasemmalla) ja olisi hyvä jos saisit ujutettua mukaan myös muita kurssilla oppimiasi asioita, esimerkiksi sen pohtimista minkä loimen laitat päälle ohutkarvaisemmalle hevoselle ja tarvitseeko paksukarvaisempi ollenkaan?

Vastaukset tulee lähettää 18.11. mennessä, lopputehtävään saa lisäaikaa pyydettäessä. Mukaan saa myös vielä osallistua kunhan ehtii laittaa vastaukset ajoissa(:

Tehtävä 1: Hevosen liikutuksen yhteydessä on tarkkailtava, kulkeeko hevonen puhtaasti. Jos yleensä reipas hevonen hidastelee ja on tahmea, on syytö tarkistaa, onko sen takaosa jumissa. Myös hevosen yleisilmettä on hyvä tarkkailla, tekeekö se tehtävät mielellään vai vastenmielisesti.

Tehtävä 2: Nahkavarusteiden pesu aloitetaan pyyhkimällä irtonainen lika ja hirkka pois, jos pesu aloitetaan suoraan, hankaa hiekka nahkaan ikävät jäljet. Suitsien soljet avataan ja satulasta irroitetaan jalustinhihnat, satulavyö ja satulahuopa. Pesusieni kastellaan ja siihen hierotaan satulasaippuaa. Sieni pitää puristaa niin kuivaksi kuin sen saa, sillä liiallinen vesi pilaa nahan. Satula pestään pyörivin liikkein, kaikki suitsien ja satulan hihnat pestään huolellisesti molemmilta puolilta. Varusteet pyyhitään ja suitset kootaan. Jalustimet kiinnitetään jalustinhihnoihin ja jalustinhihnat satulaan. Satulahuopa laitetaan harjattuna/pestynä paikoilleen.

Tehtävä 3.
Kuivatusloimi | Jos hevonen on hikinen tai muuten märkä, on sille hyvä laittaa kuivatusloimi, muuten hevonen voi vilustua.
Talliloimi | Talliloimi on tarkoitettu nimenomaan hevosen lämpimänäpitämiseen tallissa. Loimen paksuus riippuu tallin lämpötilasta ja hevosen lämmön tarpeesta.
Toppaloimi | Toppaloimea käytetään kylmällä säällä hevosen lämpimänä ja kuivana pitämiseen.
Sadeloimi | Sadeloimi laitetaan hevoselle sateella tai kurakelillä ulos, jottei hevonen kastu. Sadeloimen pinta hylkii vettä, joten se ei ime sadevettä itseensä.
Ratsastusloimi | Ratsastusloimi suojaa hevosen lihaksia kylmältä ratsastuksen alkuverryttelyjen tai oikein kylmällä säällä koko ratsastuksen aikana. Maastossa voi käyttää tsastusloimea, jossa on heijastimia näkyvyyden parantamiseksi.
Ötökkäloimi | Ötökkäloimi on tarkoitettu kesäisin kesäihottumaisille ja hyönteisistä ärsyyntyville hevosille. Joissakin ötökkäloimissa on seeprakuvio, sillä hyönteinen ei erota kuviosta laskeutumispaikkaa.

Tehtävä 4. Hevonen on hyvä pestä silloin, kun se on oikein kurainen ja likainen. Keväällä ilmojen lämmetessä on hyvä pestä varsinkin pitkäkarvaisilta hevosilta talven pölyt pois, sillä karvan juuressa oleva pöly ei lähde harjalla pois. Hevosta ei saa pestä liian usein eikä kylmällä säällä, sillä hevonen voi helposti vilustua tai vesi voi jäätyä hevosen karvaan.

Tehtävä 5. Linimenttiä käytetään hevosen jalkoihin raskaan treenin jälkeen nopeuttamaan palautumista ja vähentämään rasitusvammojen mahdollisuutta. Esim. Kaksiteholinimentillä on ensin viilentävä, sitten lämmittävä vaikutus, ja se edistää hevosen jalkojen verenkiertoa.
Helosan on ihonhoitoon tarkoitettu voide, jota levitetään haavoille ja nirhautumille ihoärsytyksille. Helosania voi käyttää myös hevosen jalkojen hierontaan.

Tehtävä 1

Liikutuksen ohessa tulee tarkistaa, ovatko jalat normaalin tuntuiset hoito vaiheessa ja on pidettävä silmällä, liikkuuko hevonen puhtaasti. Jos hevonen käyttäytyy epänormaalisti, esim. ontuu tai käytöksessä on jotain outoa, voi kyseessä olla lihasten jumiutuminen tai jaloissa vaivaava kipu.


Tehtävä 2

Nahkavarusteet tulisi pestä perusteellisesti 1-2vko välein siten, että ne puretaan osiin (suitset palasiksi ja satulasta jalustimet ja satulavyö pois) ja käydään läpikotaisin läpi satulasaippualla. Saippuaa ei tulisi pyyhkiä pois, sillä satulasaippuassa on nahkaa hoitavia ja  suojaavia rasvoja. Veden käyttöä pitäisi välttää muutenkin, sillä vesi pehmentää nahkaa ja nahka venyy, mikä rikkoo varusteet, sillä varusteiden ompeleet eivät veny. Nailoninen satulavyö pestään harjalla tai koneessa ja nahkainen samalla tavalla, kuin muutkin nahkavarusteet. Öljyäminen sillointällöin on myös hyväksi.

Suitset tulisi pyyhkiä joka käytön jälkeen nihkeällä sienellä, sillä hevosesta tullut hiki ja pöly kovettavat suitsia. Myös kuolaimet tulisi huuhdella joka käytön jälkeen, sillä kuolaimissa oleva lika hiertää hevosen suupieliä ratsastaessa.


Tehtävä 3

Kuivatusloimi: Kuivatusloimea käytetään, jos hevonen on treenin jälkeen hikinen ja ulkona tai tallissa on kylmä.
Talliloimi: Talliloimea käytetään talvella, kun tallissa on kylmä.
Toppaloimi: Toppaloimea käytetään kun hevonen tarhataan kovalla pakkasella.
Sadeloimi: Sadeloimea käytetään sateella hevosen kastumisen ehkäisemiseksi.
Ratsastusloimi: Ratsastusloimea käytetään ratsastaessa kylmällä säällä. Tällöin hevonen lämpenee nopeammin.
Ötökkäloimi: Ötökkäloimea käytetään kesäisin etenkin sellaisilla hevosilla, joilla on allergiaa ehkäisemään ötököiden puremia.


Tehtävä 4

Hevonen on hyvä pestä, kun se on oikein likainen, eikä likaa välttämättä saa harjalla puhdistettua. Hevosta ei kuitenkaan tulisi pestä kylmällä ilmalla, saatika pakkasella, jottei se palellu.


Tehtävä 5

Linimenttiä käytetään yleensä jalkoihin raskaan treenin jälkeen palauttamaan ja rentouttamaan. Joissain tilanteissa linimenttiä voi käyttää myös esim. selän lihaksiin rentouttamaan.

Helosania käytetään ärtyneelle tai kuivalle iholle. Helosan nopeuttaa haavojen parantumista. Helosania olisi hyvä käyttää myös kuumetta mitatessa siten, että levittää mittarille paksun kerroksen rasvaa.[/b]

Tehtävä 1

Liikutuksen yhteydessä täytyy tarkistaa, toimivatko hevosen jalat normaalin oloisesti sekä katsottava liikkuuko hevonen jotenkin normaalista poikkeavasti (esim ontuminen, poikkeava käytös yms.) Jolloin hevosella voi olla lihasjumi tai kipua kehossa.

Tehtävä 2

Nahkavarusteet olisi hyvä pestä perusteellisesti muutaman viikon välein niin, että osat erotetaan toisistaan ja pestään hyvin käyttäen satulasaippuaa. Suitset olisi hyvä käydä käytön jälkeen sienellä läpi, ja kuolaimet putsata huuhtelemalla vedellä. . .

Tehtävä 3

Kuivatusloimi: Käytetään kun ulkona/tallissa on kylmää ja hevonen on hikinen, eikä hiki kuivu luonnostaan pois.
Talliloimi: Käytetään kylmällä säällä.
Toppaloimi: Käytetään, kun ulkona on pakkasta.
Sadeloimi: käytetään sateella jotta hevonen ei kastuisi.
Ratsastusloimi: Käytetään ratsastaessa kylmällä säällä.
Ötökkäloimi: Käytetään kesäisin ötököiden puremien estämiseksi.

Tehtävä 4

Hevosen voi pestä silloin, kun kura tai muu lika on pinttynyt turkkiin, eikä lähde harjaamalla pois. Jotta hevonen ei paleltuisi, sitä ei kannata pestä kylmällä säällä.

Tehtävä 5

Linimenttiä käytetään jalkoihin rankan treenin jälkeen.
Helosania taas käytetään kuivalle tai muuten ärtyneelle iholle.

Kiitos Aleksille kurssista!

/saanko vähän lisäaikaa loppukokeen läpäisemiseen jos en saa sitä tänä vkl..?

Tehtävä 1
Mitä sellaista liikutuksen yhteydessä on tarkasteltava mikä kertoo hevosen terveydestä?
Hikoileeko hevonen enemmän kuin normaalisti, hengästyykö epätavallisen paljon. Ontuuko, taipuuko normaalisti, onko lihasjumeja. Palautuuko hevonen normaalisti rasituksen jälkeen.

Tehtävä 2.
Selosta kuinka nahkavarusteet pestään.
Irrota kaikki osat erikseen ja avaa soljet. Kasta pesusieni lämpimässä vedessä, purista ylimääräisestä vedestä ja ota VÄHÄN satulasaippuaa. Käy kaikki nahkaosat saippuasienellä läpi satulan istuinosaa lukuunottamatta. Hinkkaa likaiset kohdat kunnolla puhtaiksi. Huuhtele sieni, purista ylimääräisestä vedestä ja pyyhi saippuat pois. Kuivaa lopuksi puhtaalla pyyhkeellä ja kokoa irrottamasi osat samalla tavalla kuin ne olivat.


Tehtävä 3.
Kerro miksi ja milloin seuraavia loimia käytetään.
Kuivatusloimea käytetään liikutuksen jälkeen kun hevonen on hionnut, tai sen jälkeen kun hevonen on kastunut ulkona tai se on pesty. Kuivattaa nopeasti hevosen karvan.
Talliloimea käytetään ohutkarvaisilla hevosilla silloin kun sisällä on viileää esim talvella. Lämmittää mukavasti, voidaan jättää ulkoloimen alle tarvittaessa.
Toppaloimea käytetään hevosen tarhaillessa silloin kun ulkona on kylmä esim talvella.
Sadeloimea käytetään sateisella tai tuulisella ilmalla lämmittämään ja suojaamaan hevosta säältä.
Ratsastusloimea käytetään alku ja loppuverryttelyissä lämmittämään hevosta kylmällä ilmalla.
Ötökkäloimi suojaa ötökkäallergisia ja -herkkiä hevosia ötököiltä kesähelteillä.

Tehtävä 4.
Milloin hevonen olisi hyvä pestä, ja milloin sitä ei saa pestä?
Esimerksiki jos hevonen on hionnut hyvin paljon, se olisi hyvä pestä sillä vesi kuivaa nopeammin kuin hiki. Hevosen voi pestä myös jos se on hyvin likainen eikä puhdistu harjaamalla. Hevosta ei saa pestä turhaan sillä se poistaa tärkeää rasvaa karvasta. Hevosta ei saa myöskään pestä kylmällä ilmalla, tai tällöin on huolehdittava, ettei hevoselle tule kylmä.


Tehtävä 5.
Milloin ja mihin käytetään linimenttiä?
Kulmentämään ja hoitamaan hevosen jalkoja raskaan treenin, esimerkiksi esteiden hyppäämisen jälkeen. Levitetään jänteiden kohdalle hieromalla kunnolla karvan väliin.
Milloin ja mihin käytetään helosania?
Ihonhoitoon, esimerkiksi jos jostain kohtaa on lähtenyt karvaa.

Kaikilla oli oikein hyviä vastauksia, suosittelen lukemaan myös toistenne vastauksia, jos tuntuu että omassa vastauksessa oli puutteita. Kenelläkään ei kuitenkaan mitään väärää tietoa ollut, joten koen oikeiden vastausten laittamisen turhaksi, kun toisiltannehan ne voitte lukea (;