Länkkärikurssi 18-19.1.2014

Hallavan ensimmäinen länkkärityylinen viikonloppu järjestetään tammikuun 18 ja 19 päivä. Kaksipäiväinen viikonloppukurssi sisältää westerniin tutustumista, sekä erilaisia maastakäsittelyharjoituksia. Kurssille otetaan kuusi ratsukkoa, sillä tallilla on kuusi lännentyyliin soveltuvaa hevosta. Laita hevostoiveesi mukaan ilmoittautuessasi.

Voit myös osallistua omalla hevosellasi (jolloin siis osallistujamääräkin kasvaa). Hevosen tulee olla kuuliainen ja mielellään toimia painoavuilla.

Kurssin pitää Aleksi

---------------------------------------

Ratsukot:
Hali - Inka
Vanilla - Salla
Klikki - Tiitu
Minca - Salli
Tinttu - Valma
Bee - Maikki
Dancer - Veera A

----------------------------------------

Lauantai 18.1.
Maastakäsittelyä
Western-tunti

Sunnuntai 19.1.
Hevosagilityä
vauhdikas western-tunti

----------------------------------------

Maksu
kummallekin päivälle teet jonkin näistä kolmesta:
yksi tarina joka kattaa koko ohjelman / kaksi kuvaa / kuva ja lyhyt tekstipätkä
esim. la-maksu: kuva ja lyhyt teksti, su-maksu: tarina
tulee olla lähetettynä tammikuun loppuun mennessä

----------------------------------------

Kurssista saa western-merkin
Aleksi tekee pohjat 18.1. mennessä

Pakkanen nipisteli poskissa ja lumi narskui kengän alla, kun talutimme hevosia maneesiin. Hevosilla oli päässään päitset tai naruriimut, ohutkarvaisimmilla vilukissoilla fleeceloimet selässä ja ratsastajilla kouluraipat kädessä. Maneesiin päästyämme ohjeistin ensimmäisenä kaikkia oikeaoppisesta talutustavasta hevosen pään vieressä antaen hevoselle noin 20cm narua. Kouluraippa tuli pitää vasemmassa kädessä. Selostin hiemanan maastakäsittelystä yleisesti: kuinka rauhallisuus, johdonmukaisuus ja oma kehonkieli oli kaiken a ja o, ja kuinka maastakäsin pystyi tekemään melkeimpä kaiken saman kuin ratsailtakin, mutta silloin vain pystyi tarkkailemaan hevosta sivusta ja korjaamaan ongelmia paremmin.
Tänään harjoittelisimme jotain ihan perusjuttuja: eri askellajeja ja siirtymisiä niiden välillä, pysähdystä ja peruutusta, sekä västättämistä.
Aluksi kehotin ratsukoita kävelemään reippaasti kenttää ympäri. Liikkeellelähtöä voi painottaa omalla kehonkielellä nojaamalla ensin eteenpäin ja viemällä kättä eteen, ennen kuin lähtee oikeasti kävelemään, mutta suurin osa hevosista osaa lähteä seuraamaan ilman sen kummempia. Jos hevonen ei seuraa tai jää jälkeen, sitä ei ruveta kiskomaan eteenpäin vaan maiskutetaan ja muistutetaan raipalla. Aloitimme pysähdyksillä ja käynnin temmon muutoksilla. Tinttu oli yksi niistä, jotka eivät hirveästi kiinnittäneet huomiota taluttajiinsa. Valman pysähtyessä, Tinttu vain jatkoi matkaansa muutaman askeleen ja katseli kentän laitoja. Ohjeistin Valma seuraavalla kerralla ensin kävelemään marssimaisesti nostellen jalkoja reippaasti ja pysähtymään sitten äkisti polkaisemalla jalkaa, ravistamalla narua, nostamalla kyynärpäät pystyyn ja katsomalla suoraan Tinttuun. Se herätti tamman ja siitä lähtien se ei enää turhia kuikuillut vaan seurasi tarkasti Valman kehonkieltä.
Aloimme ottaa mukaan ravisiirtymisiä. Taas tärkeää oli, ettei narusta vedetä vaan kiinnitetään hevosen huomio muulla tavalla. Kuuliaisimmille hevosille, kuten Halille, laitettiin riimunnaru kaulalle eli Inka ohjasi sitä täysin omalla kehonkielellään.


Kääntymistä harjoittelimme ensin käynnissä. Kääntäminen tapahtuu aina siten, että hevonen jää käännöksen sisäpuolelle ja ihminen kulkee ns. ympyrän ulkokehää. Hevosta lähdetään kääntämään viemällä kättä sen silmää kohti ja kääntämällä oma rintamasuunta käännökseen päin. Kun tämä alkoi sujua, teimme saman myös ravissa.
Lopuksi otimme vielä hieman peruutuksia, joihin hevosta ohjataan kääntymällä hevosen kanssa "kasvotusten" ja hipaisemalla raipalla ryntäitä tai vaihtoehtoisesti kädellä työntämällä.
Peruutuksen sujuessa vaivattomasti harjoittelimme myös hevosen väistättämistä. Tällöin asetutaan hevosen lavan viereen rintamasuunta hevosen takapäätä kohden. Hevosta pyydetään väsitämään takaosalla sivulle hipaisemalla raipalla. Saman voi tehdä myös käynnissä ns. pohkeenväistönä, jolloin itse omalla kävelyllään ohjaa sivulle ja samalla raipalla pyytää takaosaa seuraamaan ja hevosta astumaan ristiin. Muun muassa Sallalta ja Vanillalta tämä onnistui oikein hyvin.

Näiden harjoitusten jälkeen otimme kaikki hevoset aidan viereen kuntoon laitettaviksi. Olimme tuoneet varusteet ja harjakorit valmiiksi ulos. Annoimme hevosten seistä irti riimunnarut kaulalla samalla kun harjasimme ja varustimme ne. Osalle hevosista se oli uutta, mutta melkolailla hyvin kaikki pysyivät paikoillaan varustuksen ajan. Kun länkkärisatulat oli selässä ja kypärät päässä, olimme valmiina aloittamaan ensimmäisen western-tuntimme.

Western tunnilla kokeilimme ihan perus asioiden kautta, kuinka se hevonen toimii pitkin ohjin.
Kerroin ensin, että westernissä hevosen muodon tulee olla matalampi kuin perinteisessä kouluratsastuksessa. Kuolaintuntuma otetaan vain hetkittäin eli hevosen tulee itse kantaa itsensä oikein päin. Hevosta ei jatkuvasti ratsasteta, eikä askellajia "ylläpidetä" pohkeilla, vaan sen jälkeen kun pohkeilta on tullut merkki siirtyä seuraavaan askellajiin, hevonen kuuliaisesti kulkee oikeassa askellajissa säilyttäen sopivan tahdin. Westernissä on siis tärkeää, että hevonen on kuuliainen ja nöyrä, eikä sen ratsastamiseen tarvitse jatkuvaa keskittymistä, vaan ratsastaja voi tehdä muita asioita, kuten lassota lehmiä.

Aloitimme ihan vain käynnissä erilaisia teitä ratsastamalla ja ottamalla muutamia pysähdyksiä. Kaikki lähtee aina istunnasta: Kääntäessä koko kroppa kääntyy ensin käännöksen suuntaan ja sitten vasta vastakkainen ohja tuodaan kaulaa vasten ja hevonen kääntyy. Peruuttaessa ratsastaja istunnallaan viestittää ajatuksen taaksepäin menemisestä ja sitten hieman ohjista taaksepäin vetämällä saa hevosen peruuttamaan.



Kun tämä sujui, harjoittelimme erilaisia siirtymisiä. Käynnistä raviin, ravista pysähdykseen, pysähdyksestä raviin ja ravista käyntiin. Askellajissa alapäin siirtyminen tuotti ensin joillekin ratsukoille vaikeuksia, mutta kun hevoset herkistyivät kuuntelemaan ratsastajan apuja, myös ne alkoivat sujua. Otimme laukkaa yksi kerrallaan toisessa päässä pääty-ympyrällä, sillä aikaa kun muut kokeilivat spinningin alkeita. Tosin tallimme hevosista ainostaan Hali osaa tehdä spinningin nopeassa tahdissa oikeaoppisesti, mutta kyllä muutkin osaavat tehdä sen ns. takaosakäännöksenä. Spinningissä ratsastaja nojaa ensin siihen suuntaan, mihin haluaa spinningin pyörivän ja painaa sitten vastakkaisen ohjan hevosen kaulaa vasten.

Laukan nostimme joko käynnistä tai pysähdyksestähevosen taitotason mukaan ja laukkasimme sitten ensin pari kierrosta normaalissa laukassa isolla ympyrällä, jotta ratsastajalle tulee varmuutta siitä että hevonen oikeasti kääntyy pitkin ohjin. Sen jälkeen laukkasimme kaksi kierrosta nopeampaa laukkaa, siten että ratsastaja nojasi eteenpäin ja ja vei ohjakättään eteen antaen hevoselle tilaa laukata, ja sitten C:stä teimme yhden pienemmän ympyrän (n. 12-15m) hitammassa laukassa, jolloin ratsastaja istui satulassa tiiviimmin. Viimeisen ympyrän jälkeen teimme siirtymisen raviin, käyntiin tai pysähdyksiin hevosen ja ratsastajan taidoista riippuen.

Kaikilla näytti olevan todella hauskaa ja tallista kaikui tunnin jälkeen iloinen pulina ratsastajien kertoillessa kokemuksistaan hoitaessaan hevosia.

Tämän päivän aloitimme tutustuttamalla hevosia hieman erikoisempiin tehtäviin ja hieman ehkä pelottaviinkin asioihin. Neuvoin kurssilaisia yksitellen vaikeuksia tuottavissa kohdissa.
Kun jokainen ratsukko pystyi suoriutumaan tehtävistä oli aika ottaa pieni nopeuskilpailu, jonka aikana annoin plus tai miinus pisteitä sen mukaan kuinka hyvin tehtävistä ratsukot suoriutuivat.


Rata meni näin:
- talutus tiheän pujottelun läpi (askellaji vapaa)
- golfpallon kuljetus lusikassa pitkän sivun ajan (askellaji vapaa)
- pressun ylitys (käynti)
- portin, josta roikkui pitkiä suikaleita, alitus (käynti)
- etujalkojen laittaminen laatikon päälle, pysähdys 4sec
- kokonaan laatikon päälle meneminen, ympäri kääntäminen ja alastulo
- pienen esteen hyppääminen ja maaliin tulo (askellaji vapaa)

Lämmiteltyämme hevoset aloitimme harjoittelemalla hieman pole bendingiä eli vauhdikasta tolppien pujottelua. Teimme harjoituksen ensin ravissa ja sitten laukassa.
Tutustuimme myös tunnin lopussa ratsastettavan radan muihin osiin, ennen kuin aloitimme leikkimeilisen nopeuskilpailumme, johon kuului seuraavat tehtävät:

- portin avaaminen ja sulkeminen (käynti)
- ratsastus sisään pieneen puomien rajaamaan neliöön ja hevosen pyörittäminen sen sisällä kerran kumpaankin suuntaan (askellaji vapaa)
- ravipuomien ratsastus puolen kentän kokoisella "kolmikaarisella kiemurauralla" (ravi)
- pressun yli ratsastus (käynti)
- tolppien pujottelu eli pole bending (askellaji vapaa)
- maaliviivan ylitys

Kaikilla vaikutti olevan todella hauskaa ja tähän oli hyvä lopettaa leiri (:




//pohjat on nyt valmiina, senkun vaan maksuja tulemaan! (:

Pakkanen nipisteli pienesti poskiani kun tallustelin sisälle Hallavan tallirakennukseen. Olin herännyt jo varhain, sillä tänään olisi sitten westernkurssin aika. Olin lievästi sanottuna innoissani, sillä hevoseni olisi kurssin ajan ihana Vanilla, joka oli yksi lempihevosistani, mitä tuntsareihin tuli. Harjasin Vanillan rivakasti, ja laitoin sitten kirjavalle päitset. Valma lähti juuri Tiitun kanssa pihalle, ja hetkeä aiemmin oli Veera häipynyt yksäripuolelta. Loput olivat juuri avaamassa karsinoiden ovia. Maneesiin saapuessani oli Aleksi siellä jo vauhdissa, joten yritin parhaani mukaan hypätä mukaan.

Alkuun meidät laitettiin kävelemään kenttää ympäri. Vanillalla ei ollut mitään sitä vastaan, joten sain ilokseni huomata tamman olevan erittäin mukava hevonen kyseisessä tehtävässä. Muutaman kierroksen jälkeen alkoivat pysähdykset kyllästyttää tammaa, joten se yritti hiukan protestoida. Muistutin sitä pienellä raipan näpäytyksellä, ja heti päästiin takaisin kärryile. Kääntymiset sujuivat meiltä hiukan vaikeammin. Itseasiassa minä en täysin päässyt mukaan ideaan, ja ensimmäiset yritykset menivät aivan penkin alle. Vanilla kyllä yritti miellyttää minua, mutta tehtävästä tulee hankala jos minäkään en tiedä mitä teen! Kun sitten Aleksi huomasi ahdinkoni, hän tuli ihan kädestä pitäen näyttämään, miten saisin Vanillan kääntymään niin kuin piti. Muutaman minuutin yksityisopetuksen jälkeen Vanilla ja minä olimme taas muiden tahdissa!
Höpöttelin Vanillalle mukavia, silittelin sen korvantakusia, ja rapsuttelin otsaharjan tyvestä. Tamma oli niin hienosti ettei mitään rajaa. Ilmeisesti Vanilla oli mielissään tästä kehutulvasta, sillä seuraava tehtävä, väistättäminen, sujui kuin tanssi. Oli ihmeellistä kuinka sain yli viisisataakiloisen eläimen tottelemaan pienintäkin vinkkiäni.

Laiska minä.. jatkan joskus

Sunnuntailta Okei pitäis alkaa vaihteeksi taas piirtelemään taidot täysin hukassa.

Lauantailta

Ylittämässä muovi lipuskia



Yllätyin kuinka vaikeaa se oli. Hädin tuskin olin päässyt kiipeämään Been selkään. Jalustimet olivat liian isot jalkaani, ja heiluivat kuin mikä. Onneksi mulla oli Bee. Tai no, välillä kyllä tuntu et mentiin liian kovaa, ja välillä hitaasti. En oikein tajunnut asioita mutta se tuskin haittasi sillä nauroin vatsalihakseni kipeäksi osaamattomuudellani.

Kääntelin tai no yritin Bee kiermuteli ja kaarteli, ja yritti parhaan mukaan saada avuistani selvää. Lopulta Aleksi tuli näyttämään kädestä pitäen miten se tehdään. Aloin hiffaamaan sitä pikkuhiljaa, mutta en täydellisesti todellakaa! Siirsimme ponimme raviin, ja ravissa piti tehdä pysähtymisiä. Tässä olisin hyvä, kai. Tai no siltä se ainakin tuntui, heti ensinmäisten ravien jälkeen jotka karkasivat altani. Bee ol iaikas jännä, kun vertailee tavallisiin tunteihin. Ehkä Bee nautti? En tiedä mutta minä nautin suunattomasti että mulla oli Bee.

Aloimme laukkailemaan, minua jännitti ja huomasin kuin aloin kokoamaan ohjia, Aleksi muistuttikin siitä, hitto!  Perhoset vain lepattelivat mahassani, mutta onnistuin kuitenkin ja minusta se oli ihan hyvä alkeis kertalaiseksi. Aloimme kävelemään ja kiitin Beetä ja Aleksia. En tiiä onko liian lyhyt tarina, mutta siis kuva on tulossa lauantaille

Tässä sunnuntain tunnilta kuva ekaks olis varmaan pitäny laittaa lauantain, mutta nyt tuli tää sunnuntain

Oli liukasta ja ennen agilityn radan tuloa piti maistella vähän lunta ja hiekkaa.

Hoitakaas tää pois alta.. ennen ei tuu uusia kursseja eikä leirejä..

Olin laiska saatte aijaa laatua :p

http://aijaa.com/xrVIgi