Hoito II syksy 2015

Nyt olisi taas aika järjestää Hallavan hoitokursseista työläin, eli hoito II -kurssi. Kurssin sisältö vastaa pitkälti SRL:n perusmerkkiä. Käymme läpi mm. hevosen puhdistuksen, varusteiden osat ja hevosen sitomisen ja talutuksen. Tehtäviä tulee olemaan melko paljon, mutta ne on aika nopea suorittaa, ja lopuksi tulee vielä kirjoittaa loppukokeena tarina. Ilmoittautuminen on sitova.
Ilmoittautumisia otetaan vastaan 11.10 mennessä, ja kurssi tulee suorittaa syysloman aikana eli 18.10 mennessä, lopputarinan kirjoittamiselle voin antaa lisäaikaa sitä pyydettäessä.

Teoriat ja tehtävät julkaistaan viimeistään 12.10.

Mukana:
Kicks
Ellen
Emma
Jerry
Alana

Kics ilmoittautuu

Kävin tutustumassa noihin merkkivaatimuksiin, niin ilmoittaudun, kun käyn pian tekemässä tuon hoito ykkösen :-D

Ihan mielenkiinnosta ilmoittaudun:)) Eli Jerry mukaan vaan!

”Moikka kaikki, kiva kun päädyitte suorittamaan Hallavan hoito II –merkkiä, joka vastaa SRL:n Perushoito-merkkiä”, aloitin kurssin, kun kaikki olivat istuutuneet tallituvan pöydän ääreen. ”Tällä kerralla perehdymme hieman hevosen käyttäytymiseen ja hyvinvointiin teoria muodossa.”

Meidän on hyvä tuntea hevosen käyttäytymistä ja luontaisia tarpeita, jotta pystymme toimimaan niiden kanssa turvallisesti ja luomaan niille mahdollisimman luonnollinen elinympäristö.
Jotta hevosella olisi hyvä olla, tarvitsee se ympärilleen lajitovereitaan ja hoitorutiineista syntyvän turvallisuuden tunteen. Hevosille on myös tärkeää, että ne saavat viettää mahdollisimman paljon aikaa ulkosalla, kuluihan niiden ajasta entisaikoina suurin osa ruuan etsimiseen ja vaelteluun. Nykyään ruoka tuodaan suoraan hevosen eteen ja sille jää paljon enemmän vapaa-aikaa. Jos hevosta pitäisi vain karsinassa, se tylsistyisi ja alkaisi kehittää itselleen huonoja tallitapoja.

Hevonen on ihmisen huolenpidon varassa, joten on tarpeellista osata hoitaa sitä oikein. Hevosen hoitoon kuuluvat hevosen ja sen elinympäristön puhtaanapito, liikunnasta ja ulkoilusta huolehtiminen sekä ruokinta. Me pidämme Emmin kanssa näistä asioista pääsääntöisesti huolen, mutta myös hoitajien tehtävät liittyvät näihin kiinteästi. Hoitajien tehtävien pitäisi olla kaikille tähän mennessä selvät.

Kaikkein tärkeintä hevosten kanssa on rauhallisesti ja johdonmukaisesti toimiminen. Kun hevonen tekee oikein, palkitaan se välittömästi kehulla tai äänellä, ja jos hevonen käyttäytyy huonosti, tulee sitä välittömästi komentaa. Näin hevoset oppivat, vaikka niillä onkin ihmistä paljon rajallisempi kyky ymmärtää syy-seuraus-suhteita.

Tehtävä 1.
Kertokaapas minulle, kuinka palkitsette/komennatte hevosta, jos se…
a) lähtee liikkeelle kun vedät riimunnarusta?
b) näykkäisee, kun kiristät satulavyötä?
c) väistää, kun työnnät sitä kädellä?
d) korkea hevonen laskee päänsä, kun olet laittamassa sille suitsia?
e) yrittää potkaista, kun harjaat sitä mahan alta?

Tehtävä 2.
Hevosen käyttäytymistä ohjaavat vaistot ja vuosien saatossa hyvin tarkoiksi kehittyneet aistit. Osaako kukaan sanoa, mitä eroa on aisteilla ja vaistoilla?

Hevoset näkevät hyvin laajasti ympärilleen, sillä niiden silmät sijaitsevat melko kaukana toisistaan. Hevonen ei kuitenkaan näe suoraan eteen tai suoraan taakse, ellei se liikuta hieman päätään. Tämä tulee ottaa huomioon hevosta takaa päin lähestyessä, esimerkiksi pitämällä vähän ääntä. (Läheltä hevosen takaa ei kuitenkaan saa kulkea siinäkään tapauksessa).
Hevosen kuulo onkin erittäin hyvä, ja se voi pelästyä kovia tai yllättäviä ääniä. Hevosta rauhoitellessa, sille tulee puhua matalalla ja rauhallisella äänellä, sillä korkeat ja kimeät äänet saattavat vain hermostuttaa sitä entisestään.
Hevosilla on myös hyvin herkkä tunto, vaikka ne ovatkin isoja eläimiä. Hevonen tuntee helposti esimerkiksi selälleen laskeutuneen kärpäsen ja osaa ravistaa sen pois. Haju ja makuaisti ovat myös hyvin kehittyneet, ja niitä hevonen käyttää tunnistaakseen syötäväksi kelpaavat kasvit tai vaikkapa lajitoverinsa.

Hevoset ovat laumaeläimiä, ja ne tuntevat olonsa kaikkein turvallisimmaksi juuri laumassa. Niillä on tarkka arvojärjestys. Olette ehkä huomanneet sen esimerkiksi hakiessanne hevosia illalla tarhasta: arvojärjestyksessä korkeimmalla oleva on yleensä ensimmäisenä portilla ja häätää muut kauemmas. Ihmisen tulisi olla aina johtajan asemassa, muuten syntyy vaaratilanteita. Koska johtajalla on aina etuajo oikeus kaikissa tilanteissa, saattaa itsensä johtajaksi tunteva hevonen rynniä karsinan ovesta taluttajan päälle tai liiskata hoitajan seinää vasten.

Hevosen vaistoihin kuuluu pakoreaktio. Jos hevonen säikähtää jotain, sen ensimmäisenä ajatuksena on juosta pois paikalta. Tällöin hevosta ei missään nimessä saa rangaista, sillä siitä ei ole mitään hyötyä ja hevonen saattaa vain ruveta pelkäämään enemmän. Hevoset saattavat säikähtää yllättävien tilanteiden ja kovien äänien lisäksi esimerkiksi tavaroita uusissa paikoissa tai omituisen värisiä kylttejä. Hevoset tulee aina totuttaa uusiin asioihin ja tilanteisiin rauhallisesti ja määrätietoisesti.
Tehtävä 3.
Tietääkö kukaan millä tavalla ratsastaja voi totuttaa hevosen erikoisen värisiin puomeihin tai erikoisesteisiin, ennaltaehkäistäkseen hevosta kieltämästä esteelle?
Tehtävä 4.
Miksi joissain tilanteissa esteratsastajan näkee antavan hevoselle raippaa sen yrittäessä kieltää, onko se väärin?

Hevoset viestivät kehonkielellä, ja osaamalla lukea sitä ihminen saa yleensä hyvän kuvan hevosen mielialasta ja pystyy ennakoimaan sen käytöstä. Kehonkieltä oppii lukemaan parhaiten tutkimalla hevosten käyttäytymistä monissa eri ympäristöissä ja tilanteissa.

Tehtävä 5.
Luulenpa kuitenkin, että osaatte jo tunnistaa muutamia perus ”ilmeitä”, joten viimeisenä tehtävänä teillä on näyttää kuvia, joissa hevosella on seuraava ilme, kuva voi olla pelkästään hevosen päästä tai koko hevosesta:
a) rento
b) vihainen
c) pelokas
d) alentuva
e) valpas
f) nöyrä, kuuntelee ratsastajan apuja


”Siinä oli kokouksemme tällä kertaa, ilmottelen sitten taas seuraavasta kerrasta”, pälätin hoitajille näyttäessäni viimeisen tehtävän oikeat vastaukset. ”Kiitoksia kaikille.”

Jokainen siis vastaa kysymyskiin, oman taitonsa mukaan, arvatakin saa. Ei ole väliä vaikka vastaus olisi väärin tai et tiedä vastausta, sillä tärkeintä on pohtia asioita ja lukea oikeat vastukset sitten, kun viikon päästä ne julkaisen. Viimeisessä tehtävässä voi kuvat etsiä netistä ja laittaa linkit.

Laitan nyt heti perään loputkin teoriat ja tehtävät, vaikka "oikeasti" nämä kokoontumiset järjestetään eri päivinä, niin voitte sitten yhdellä kertaa vastailla kaikkiin tehtäviin (;

Istuimme taas kaikki tallituvan pöydän ääressä ja aloitin tämänpäiväisen aiheen: ”Tällä kertaa käymme ensin läpi vähän tallikäyttäytymistä ja tallin sääntöjä ja sitten menemme harjoittelemaan vähän hevosen harjaamista käytännössä.”
Monien kasvoilla oli melko nyrpeitä ilmeitä, sillä Hoito II oli monien taitotasoa paljon helpompi kurssi. Ja kyllähän nyt kuka tahansa osaa harjata hevosen oikeaoppisesti… Vai mitä..? En kuitenkaan välittänyt tylsistyneistä haukotuksista, sillä tiesin että ainakin muutamia asiat oikeasti kiinnostivat ja aloitin teoria osuuden:

Talli on hevosten koti, joten siellä tulee käyttäytyä mahdollisimman rauhallisesti: turha puuhastelu karsinassa saattaa stressata hevosia.
Talleilla on säännöt hevosten ja ihmisten turvallisuuden ja viihtyvyyden takia ja niitä tulee jokaisen noudattaa, jotta talli olisi mukava paikka niin ihmisille kuin tallin varsinaisille asukeillekin eli hevoille.

Sääntöjä, jotka pätevät kaikilla talleilla:
Tallissa tulee käyttäytyä rauhallisesti
Paikat pidetään siisteinä ja tavarat palautetaan omille paikoilleen
Hevosille tulee antaa ruokarauha
Hevosille ei saa antaa ylimääräisiä makupaloja
Jos huomaat että joku hevonen tai asia ei ole kunnossa, tulee siitä ilmoittaa henkilökunnalle


Tallipukeutuminen on hyvä osata, sillä jotkin vaatteet saattavat aiheuttaa vaaratilanteita. Pukeutumisessa tulee myös ottaa huomioon mukavuus, käytännöllisyys ja säähän sopivuus.
Tehtävä 6.
Luetelkaapas vaatteita, jotka voivat olla vaarallisia, tai tallille muuten sopimattomia?
Tallilla on hyvä pitää hiukset kiinni ja kypärä mielellään päässä, ratsastaessa se on pakollinen. Hanskat täytyy pitää kädessä hevosta taluttaessa ja ratsastaessa, jottei tule hiertymiä. Turvakärkiset kengät ovat hyvät tallille, sillä ne suojaavat varpaita, jos sattuu käymään niin että hevonen astuu jalalle, myös kumisaappaat ovat käytännölliset. Sandaalit ja muut avoimet kengät eivät ole tallille sopivat. Onko kenelläkään mitään kysyttävää?

”Hyvä, sitten voimme siirtyä tallin puolelle.  Muistakaa, että hevosia lähestytään aina edestäpäin ja niiden huomion voi kiinnittää esimerkiksi äänellä. Hevosta voi tervehtiä rapsuttamalla kaulalta, jotkin hevoset eivät nimittäin pidä päähän koskemisesta. Näytän ensin joitain perus juttuja Pallen kanssa tuossa käytävällä ja sitten saatte harjoitella omien hoitsujenne kanssa.”
Kävin hakemassa Pallen käytävälle, jossa näytin ensimmäisenä kuinka hevonen laitetaan vetosolmulla kiinni. Kerroin samalla, että hevoset laitetaan aina kiinni juuri vetosolmulla, sillä sen saa hätätapauksessa nopeasti vetäistyä auki. Näytin, kuinka kireälle naru pitää laittaa: hevonen ei saa laskettua päätään etupolven korkeudelle, mutta hevosen tulee pystyä kääntämään päätään.
”Jos hevosta hoitaa karsinassa, on karsinan ovi hyvä sulkea, vaikka laittaisikin hevosen kiinni, jottei se saa vaarallisesti työnnettyä päätään ovenraosta käytävän puolelle. Hevosta ei myöskään saa koskaan laittaa kiinni suitsista tai kuolaimista, sillä hevosen suu on hyvin herkkä ja pienestäkin nykäisystä suupieleen voi tulla haava.
Tehtävä 7.
Sanokaapas paikkoja joihin hevoset täällä Hallavassa voi laittaa kiinni?”
Kävin seuraavaksi hakemassa Pallen harjat ja aloin kysellä hoitajilta kysymyksiä niistä demonstroiden samalla, kuinka milläkin harjalla harjataan.



Tehtävä 8. Täytä viereinen sanaristikko. TULOSSA

Hevosia harjataan yleensä myötäkarvaan, ja se aloitetaan yleensä vasemmalta puolelta korvan takaa edeten kohti häntää. Hevoset reagoivat harjaukseen eri tavalla: osa hevosista pitävät kovemmasta harjauksesta ja osa pehmeämmästä. Useimmat hevosista kuitenkin ovat herkimpiä mahan alta, sekä etu- ja takajalkojen välistä. Harjaa pidetään hevosen pään puoleisessa kädessä ja sitä puhdistetaan välillä toisessa kädessä pidettävään piikkisukaan.

Samalla kun hevoselta puhdistetaan kaviot, tarkistetaan myös niiden kunto; Heiluuko kenkä? Onko kavio lohjennut? Onko säde repaleinen? Jos hevosella on hokit, tarkista myös niiden kireys. Kavioita putsattaessa tulee varoa kavion keskellä olevaa kolmiomaista sädettä, joka on melko herkkä. Kaviot tulee puhdistaa aina ennen ja jälkeen ratsastuksen, sillä kavioon jäänyt lika heikentää kavion toimivuutta ja kengän väliin jäänyt kivi voi aiheuttaa ontumista.

”Ja sitten pääsettekin kaikki itse harjoittelemaan”, sanoin hoitajille näytettyäni miten milläkin harjalla harjataan ja kuinka kaviot nostetaan”.

Harjoittelun jälkeen kiitin vielä kaikkia osallistumisesta ja sitten saimme sen kertaisen kokouksen päätökseen.

”Hei kaikki! Tänään meillä on vuorossa viimeinen kokoontumisemme. Käymme läpi satuloinnin, suitsinnan, erilaiset suojat ja taluttamisen. Siirrytään heti aluksi tallin puolelle.”

Johdatin porukat tuntsarikäytävälle. Otin Pallen käytävälle seisomaan ja kiinnitin sen molemmilta puolilta.
”Ennen kuin hevosen voi varustaa, se tulee puhdistaa kunnolla, sillä varusteiden alle jäävä lika voi aiheuttaa hankaumia. Tällä kertaa Miro on harjannut Pallen meille valmiiksi, jotta voimme siirtyä heti satulointiin.

Olin ottanut käytävälle valmiiksi satulan satulatelineeseen, suitset koukkuun ja suojia oli epämääräinen kasa korissa. Opetin kurssilaisille satulan osat ja demonstroin sitten, kuinka se laitetaan hevosen selkään.

1.Hevoset satuloidaan aina vasemmalta puolelta ja satulavyön ja jalustinhihnojen tulee olla ylösnostettuina.
2.Satula asetetaan ensin sään yläpuolelle, mistä se sitten vedetään taaksepäin oikealle paikalleen. Satula on oikeassa kohdassa silloin, kun se ei paina hevosen lapaa hevosen liikkuessa. Aloittelijalle tämä on hieman hankala huomata, joten varmin tapa on katsoa, että satulavyön ja hevosen kyynärpään välinen etäisyys on kämmenen levyinen.
3.Huopa tulee suoristaa molemmilta puolilta ja nostaa kiinni satulan etukaareen, jottei se pääse hiertämään hevosen säkää.
4.Satulavyö lasketaan rauhallisesti oikealle puolelle alas ja kiinnitetään sitten löysästi ensimmäiseen ja viimeiseen vastinhihnaan kolmesta. Keskimmäinen jää vapaaksi.
5.Ennen selkään nousua satulavyö kiristetään ja jalustimet lasketaan alas. Vielä selkään nousun jälkeenkin satulavyön kireys tarkistetaan, sillä joillain hevosilla on tapana pullistella.

Tehtävä 9.
Osaako kukaan sanoa, mitä pitää tehdä ennen kuin satula otetaan pois hevosen selästä? Nämä asiat tehdään yleensä jo heti ratsastuksen jälkeen kentällä tai maneesissa.
Tehtävä 10.
Entäs, miten satulan voi laskea maahan, jos lähettyvillä ei ole satulatelinettä tai sen kaltaista paikkaa?

Seuraavaksi esittelin kurssilaisille suitset. Kerroin heille niiden osat ja selitin sitten lyhyesti erilaisista turparemmeistä ja kuolaimista: ”Yleisimmin hevosilla käytetään englantilaista turparemmiä ja nivelkuolaimia, minkä laiset nämä Pallenkin suitset ovat. Muita turparemmejä ovat esimerkiksi hannoverilainen turpahihna eli remonttiturpahihna, sekä meksikolainen turpahihna. Erilaisia kuolaimia on vaikka kuinka paljon, esimerkiksi kolmipalat, olympiakuolaimet, joita käytetään Astalla maastossa, suorakuolain, kumikuolain ja kaksikuolaimet.
Tehtävä 11.
Osaako kukaan kertoa, milloin kankikuolaimia yleensä käytetään ja miksi, sekä miksi kutsutaan toista kuolainta, joka laitetaan hevosen suuhun kankien lisäksi?”

Seuraavaksi kerroin kurssilaisille, että ennen kuin hevosen voi suitsia, on tarkastettava, että ne on koottu oikein, turpahihna (alaturpahihna) ja leukahihna tulee avata ja kylmällä ilmalla kuolaimet lämmittää käsissä. Jotta hevonen ei pääse karkaamaan suitsittaessa, voi riimun laittaa hevosen kaulalle.
Seuraavaksi näytin kuin suitset laitetaan hevoselle.

1.Hevonen suitsitaan vasemmalta puolelta. Ensin laitetaan ohjat hevosen kaulalle
2.Oikea käsi laitetaan hevosen leuan ali pään toiselle puolelle, poskihihnoista pidetään suitset kasassa oikeassa kädessä. Vasemmalla kädellä tarjotaan kuolaimia hevoselle, ja kun hevonen avaa suunsa, pujotetaan samanaikaisesti niskahihna korvien taakse. Jos hevonen meinaa nostaa päätään, sitä painetaan pään ympäri olevalla oikealla kädellä turvan päältä alaspäin.
3.Tarvittaessa suu voidaan avata työntämällä sormi suupielessä olevaan hammaslomaan, jossa hevosella ei ole hampaita.
4.Otsa harja nostetaan otsahihnan yli ja tarkistetaan suitsien sopivuus ja että kaikki remmit ovat suorassa.
5.Leukahihna kiinnitetään. Turpahihna laitetaan poskihihnojen/kuolainrenkaiden alapuolelle kummaltakin puolelta ja kiinnitetään. Alaturpahihna kiinnitetään, jos sellainen on.

Tehtävä 12.
Kuinka kireälle leuka- ja turparemmit kiristetään?
Tehtävä 13.
Millä kahdella tavalla hevosen voi jättää turvallisesti karsinaan, siksi aikaa kun haet omat varusteesi?
Tehtävä 14.
Mitä tehdään suitsien riisumisen jälkeen?

Tehtävä 15.
Seuraavaksi kävimme sekalaisen suojakorin kimppuun. Jokainen sai ottaa käteensä suojan ja kertoa, mikä suoja se oli ja milloin ja miksi sitä käytetään. (katso oikealla oleva kuva)

Sitten näytin kuinka suojat laitetaan hevoselle:
Suojien tarrojen tai muiden kiinnitysten tulee aina olla ulospäin ja yleensä päällimmäisen tarran osoittaa taaksepäin. Suoja laitetaan ensin säären ympärille, mistä se liu’utetaan oikealle paikalleen. Suoja yleensä ns. kloksahtaa paikalleen. Suojat tulee kiinnittää tukevasti paikalleen, siten että ne eivät pääse heilumaan. Suojat laitetaan hevoselle yleensä ennen satulointia.


Seuraavaksi siirryin teoria osuuteen taluttamisesta: Hevosia talutetaan yleensä vasemmalta puolelta, mutta esimerkiksi tarlutustunnilla puolta vaihdetaan siten, että taluttaja on uran sisäpuolella. Hevosia talutettaessa peräjälkeen, tulee muistaa jättää hevosen mittainen väli edellä kulkevaan. Hevosia talutetaan kävelemällä hevosen lavan vierellä (paitsi ahtaissa paikoissa, joissa taluttaja menee edellä), riimusta pidetään oin 20-30 cm päästä oikealla kädellä pikkurilli hevoseen päin nyrkki alaspäin. Vasempaan käteen kerätään loput riimunnarusta.
Hevosia voi myös taluttaa ohjista, jolloin ohjat otetaan pois kaulalta ja ohjat erotetaan toisistaan pitämällä etusormea niiden välissä. Jos hevosta talutetaan suitsista riimunnarun kanssa, tai hevosella on martongaali tai useammat ohjat, pidetään ohjat kaulalla.
Kun hevonen talutetaan tarhaan tai karsinaan, käännetään hevonen ensin portille tai ovelle päin, ennen kuin se päästetään irti. Jos tarhaan viedään monta hevosta kerralla, käännetään ensin kaikki hevoset portille päin ja sitten hevoset päästetään irti yhtä aikaa.
Kun hevosta talutetaan tämän ravatessa, otetaan naru kokonaan oikeaan käteen ja annetaan narun pidentyä hieman, jotta hevonen pystyy liikuttamaan kaulaansa ravin tahdissa.

Sitten kurssimme olikin loppukoetta vaille valmis.

Viimeisenä tehtävänä on kirjoittaa oman hoitohevosen päiväkirjaan tarina, josta selviää, että olet ymmärtänyt tällä kurssilla käydyt asiat. Tarinassa alkeistuntilainen tulee pyytämään sinulta apua hevosen laittamisessa sitä kuntoon, ja päätät neuvoa oikein perusteellisesti, jotta ratsastaja osaisi seuraavalla kerralla toimia itse.
Tarinan tulee sisältää: hevosen hakeminen tarhasta, kiinni laittaminen johonkin turvalliseen kohtaan oikealla tavalla, harjaaminen (mitkä välineet missä järjestyksessä?), varustaminen (suitset, satula, suojat), maneesiin taluttaminen ja ratsastajan auttaminen selkään.

Nyt ei saisi virheitä löytyä ja Aleksi käy tarinan tarkalla syynillä läpi laittaen lopuksi yksityisviestillä kommentin. Merkitse hoitotarina laittamalla alkuun: Osa hoito II suoritusta
Ja hoitotarinahan saa muuten olla ihan millainen tahansa ja siinä voi tapahtua muutakin, kunhan yllä olevat asiat löytyvät! (:

Teen nämä muutamissa osissa, joten toisen tai kolmannen osan tulemiseen voi kestää muutamia päiviä, mutta teen silti kaikki tehtävät tähän samaan viestiin :-)

Tehtävä 1

Kertokaapas minulle, kuinka palkitsette/komennatte hevosta, jos se…
a) lähtee liikkeelle kun vedät riimunnarusta? lopetan riimunnarusta vetämisen.
b) näykkäisee, kun kiristät satulavyötä? komennan sitä äänellä, ja huitaisen turvan suuntaan.
c) väistää, kun työnnät sitä kädellä? lopetan hevosen työntämisen
d) korkea hevonen laskee päänsä, kun olet laittamassa sille suitsia? kehun sitä äänellä
e) yrittää potkaista, kun harjaat sitä mahan alta? komennan sitä äänellä

Tehtävä 2

Hevosen käyttäytymistä ohjaavat vaistot ja vuosien saatossa hyvin tarkoiksi kehittyneet aistit. Osaako kukaan sanoa, mitä eroa on aisteilla ja vaistoilla?

Aistit ovat näkö, kuulo, tunto ja hajuaistit - vaistot ovat taas hevoselle luontaista käyttäytymistä, eli sen reagointia asioihin erillaisissa tilanteissa.

Tehtävä 3

Tietääkö kukaan millä tavalla ratsastaja voi totuttaa hevosen erikoisen värisiin puomeihin tai erikoisesteisiin, ennaltaehkäistäkseen hevosta kieltämästä esteelle?

Ihan ensimmäiseksi kannattaa käydä tutustuttamassa hevonen erilaisiin esteisiin maasta käsin. Myöhemmin sitä voi tehdä ratsain, ja kun hevonen alkaa tottumaan niihin, niitä voi alkaa hypätä.

Tehtävä 4

Miksi joissain tilanteissa esteratsastajan näkee antavan hevoselle raippaa sen yrittäessä kieltää, onko se väärin?

On, jos se liittyy johonkin kipuun tai pelkoon/traumaan. Silloin hevosta ei saisi pakottaa esteelle, mutta jos hevonen tekee sitä vähän niinkuin "huvikseen", silloin raipalla muistutus on asiallista.

Tehtävä 5

Luulenpa kuitenkin, että osaatte jo tunnistaa muutamia perus ”ilmeitä”, joten viimeisenä tehtävänä teillä on näyttää kuvia, joissa hevosella on seuraava ilme, kuva voi olla pelkästään hevosen päästä tai koko hevosesta:
a) rento
b)vihainen
c)  pelokas
d)  alentuva
e) valpas
f) nöyrä, kuuntelee ratsastajan apuja

Tehtävä 6

Luetelkaapas vaatteita, jotka voivat olla vaarallisia, tai tallille muuten sopimattomia?

Heiluvat vaatteet, esim kaulahuivit, auki riepttavat takit yms muu vaatetus joka voi jäädä kiinni johonkin, tai säikäyttää hevosia. Vaatteet pitää pystyä likaamaan, koska hevoshommissa ei yleensä siltä vältytä, ja kengissä pitää olla hyvät pohjat, ja muutenkin tukevahko rakenne, jotta säästyttäisiin pahimmilta vammoilta, jos hevonen esimerkiksi astuu varpaille.

Tehtävä 7

Sanokaapas paikkoja joihin hevoset täällä Hallavassa voi laittaa kiinni?

Karsinaan, käytävälle, hoitopuomiin tai pesariin.

Tehtävä 8

1: pölyharja
2: kaviokoukku
3: piikkisuka
4: hikirauta
5: pääharja
6: pehmeäharja
7: kumisuka
8: pesusieni

Tehtävä 9

Osaako kukaan sanoa, mitä pitää tehdä ennen kuin satula otetaan pois hevosen selästä? Nämä asiat tehdään yleensä jo heti ratsastuksen jälkeen kentällä tai maneesissa.

Jalustimet nostetaan ylös ja löystytetään satulavyötä.

Tehtävä 10

Entäs, miten satulan voi laskea maahan, jos lähettyvillä ei ole satulatelinettä tai sen kaltaista paikkaa?

Enpäs olekkaan ikinä kuullut tällaisesta, joten veikataanpa. Satulan voisi varmaan laittaa pystyyn (siis sillä tavoin, että etukaari osoittaisi maahan, ja takakaari osoittaisi kattoa. Silloin ei ainakaan satulahupa menisi kovin likaiseksi :-D

Tehtävä 11

Osaako kukaan kertoa, milloin kankikuolaimia yleensä käytetään ja miksi, sekä miksi kutsutaan toista kuolainta, joka laitetaan hevosen suuhun kankien lisäksi?

Kankikuolaimia käytetään vaativaan kouluratsastukseen, ja toisen osan nimi oli bridong.

Tehtävä 12

Kuinka kireälle leuka- ja turparemmit kiristetään?

Leukahihnaan tulee mahtua nyrkki, ja turparemmiin pari sormea.

Tehtä 13

Millä kahdella tavalla hevosen voi jättää turvallisesti karsinaan, siksi aikaa kun haet omat varusteesi?

Tämäkään on ehkä pienoinen veikkaus (?) mutta laittamalla hevonen kiinni karsinaan, tai pyytämällä jotakin toista olemaan hevosen kanssa sillä aikaa.

Tehtävä 14

Mitä tehdään suitsien riisumisen jälkeen?

Pestään kuolaimet, ja niputetaan.

Tehtävä 15

Seuraavaksi kävimme sekalaisen suojakorin kimppuun. Jokainen sai ottaa käteensä suojan ja kertoa, mikä suoja se oli ja milloin ja miksi sitä käytetään.

suojat ei ehkä ihan oo mun ala, ja menin ehkä sekaisin muutamassa, mutta toivotaan että meni oikein (!)

1: jännesuojat
2: ?
3: kuljetussuojat
4: hivutussuojat
5: pintelipatjat
6: pintelit
7: ? hämmennys :-D


Nyt tämä onkin sitten loppukoetta vaille, ja varmaan saan valita kenelle teen sen? Mutta kiitos Aleksi ihan huikeasta kurssista, oli ihanaa kerrata kunnon hevosmiestaitoja pitkästä aikaa! Muutamassa tehtävässä iski unohdus-hämmennys paniikki, mutta eiköhän niistäkin selvitty ihan hyvin :-)

Tehtävä 1
a.) heti kun hevonen lähtee liikkeelle löysään paineen pois (= lopetan vetämisen)
b.) Jatkan kiristämistä näykkimisestä huolimatta (tässä tilanteessa jos lopetat kiristämisen niin "palkitset" hevosen) riippuen hevosesta komennan myös äänellä
c.) Lopetan työntämisen ja kehun äänellä
d.) kehun äänellä ja rapsutan sitä
e.) Jatkan harjaamista, kunnes potkiminen loppuu ja hevonen on rauhoittunut. En kuitenkaan provosoi hevosta harjaamalla lujempaa, hevosesta riippuen komennan myös äänellä.

Tehtävä 2.
Aisteja ovat esimerkiksi haju, näkö, kuulo ja maku-aisti. Vaistoja ovat esimerkiksi saaliseläimelle tyypillinen pakeneminen jotakin säikähtäessään.

Tehtävä 3.
Ensimmäisenä voi hevosta taluttaa maastakäsin erikoisten puomien ylitse. Tässä tilanteessa on tärkeää että hevosen ja ihmisen välinen luottamus on vahva. Selästä käsin on huomioitava että hevoselle erikoisemmat esteet ovat tarpeeksi matalia ja ratsastaja itse on rento eikä häiritse tai hermostuta hevosta omalla ratsastuksellaan. Lähestymisen voi aluksi suorittaa ravissa ja jos hevonen epäröi ponnistaa sitä voi rohkaista, esim. raipalla mutta silloin ratsastajan täytyy olla todella ajan tasalla ja kokenut.

Tehtävä 4.
Välillä on väärin ja välillä ei. Jos hevonen ei lähesty tarpeeksi reippaasti esteelle voi sitä rohkaista raipalla eteenpäin. Välillä jotkut saattavat antaa raippaa esteen kieltämisen jälkeen, mistä ei ole kenellekään hyötyä. Ratsastajan täytyisi aina miettiä ensimmäisenä tekikö hän itse lähestymisessä jotakin väärin.

Tehtävä 5.
a.) rento http://www.tasapainoon.net/gfx/ilman.jpg
b.)vihainen http://www.qh.xinhuanet.com/2008-10/24/xin_3931005241505468211336.jpg
c.)pelokas http://www.thinklikeahorse.org/images/akdjkaljd.jpg
d.)alentuva http://2.bp.blogspot.com/-V553PFuopv8/UKadiGSHWNI/AAAAAAAAOQI/ZDo97JuuKrI/s1600/to6.jpg (keskimmäinen hevonen)
e.)valpas https://feminismandreligion.files.wordpress.com/2013/07/istock-paint-stallion.jpg
f.) nöyrä, kuuntelee ratsastajaa https://primusseura.files.wordpress.com/2014/12/img_4924.jpg

Tehtävä 6.
Ehdoton ei on korvakorut, etenkin suuret ja roikkuvat. Korkokengät, lenkkarit etc eivät ole tallikenkiä. Kenkien täytyy olla kestäviä ja turvakärjellisiä. Kaikki roikkuvat vaatteet ovat nounou.

Tehtävä 7.
Karsinaan (turvallisesti kaksin puolin, tai yhdellä narulla riittävän lyhyelle. Käytävälle naruihin, hoitopuomiin tai pesarille. Aina huomioitavaa että narut pitää olla helposti avastavattavissa jos jotakin sattuu.

Tehtävä 8.
1. pölyharja
2. kaviokoukku
3. piikkisuka
4. hikirauta
5.pääharja
6. pehmeäharja
7. kumisuka
8. pesusieni

Tehtävä 9.
Nostetaan jalustimet ja löysätään / avataan satulavyö.

Tehtävä 10.
Satulan voi asettaa maahan niin että etukaari on maata vasten ja satula nojaa esim. seinään.

Tehtävä 11.
Toisen osan nimi on bridong, kankikuolaimia käytetään kun hevosta lähdetään kokoamaan vaikeampiin liikkeisiin.

Tehtävä 12.
Leukahihnaan tulee mahtua suurinpiirtein nyrkki, turparemmiin kaksi sormea, tai kaikki sormet turparemmin sivuun.

Tehtävä 13.
Mikäli hevosella ei ole varusteita päällä sen voi jättää vapaaksi karsinaan. En jättäisi hevosta valvomatta kiinni, tai pyytää jotakin katsomaan hevosta siksi aikaa kun haet varusteet.

Tehtävä 14.
Pestään ensimmäisenä kuolaimet puhtaaksi, sen jälkeen pestään satulasaippualla ja tarvittaessa rasvataan. Samalla on hyvä tarkistaa suitsien kunto ja tikkaukset että ne ovat ehjät ja turvalliset seuraavaa käyttäjää varten. Sen jälkeen suitset ristitetään ja laitetaan omalle paikalleen siististi.

Tehtävä 15.
1. Jännesuojat = yleensä käytetään esteratsastuksessa, suojaavat koukistaja jännettä.
2. takajalan jännesuojat ns. "tekniikkasuojat" etenkin esteratsastuksessa käytetyt, suojaavat vuohista kolhuilta ja vaikuttavat hevosen takajalkojen käyttöön hypätessä
3. Kuljetussuojat, suojaavat kuljetuksen ajan polkemilta
4. Takajalan hivutussuojat, suojaavat jännettä
5. Pintelin patjat, patjat laitetaan pinteleiden alle estämään jänteiden vaurioita pinteleitä käytettäessä
6. Pintelit, tukevat sekä suojaavat jalkaa ratsastaessa. voidaan käyttää myös tallissa yön aikana, se lämmittää jalkaa ja auttaa laskemaan jalan turvotusta. Jotkut käyttävät pinteleitä myös kuljetussuojien tavoin.
7. Hivutussuojat, estävät hevosta kolhimasta jalkoja toisiinsa

Tehtävä 1
A) löysään narua niin, että en enää vedä hevosta
B) äänellä komennan, saatan jollain kyynärpäätaktiikalla työntää turpaa muualle, enkä ainakaan lopeta vyön kiristämistä
C) lopetan työntämisen ja voin kehua äänellä
D) kehun äänellä ja taputan kaulalle tai muuten rapsutan hevosta
E) jatkan harjaamista reippaasti ja komennan äänellä, hevosesta riippuen en välttämättä lopeta vatsan harjausta ennen kuin se luonnistuu ilman kiukuttelua

Tehtävä 2
Hevonen havainnoi ympäristöään aisteillaan (kuulo, näkö, haju, maku, tunto). Vaistot ovat hevosen "sisäänrakennettuja" taipumuksia niille ominaiseen ja yleiseen käyttäytymiseen.

Tehtävä 3
Nuoren hevosen kanssa kokenut hevonen treenikaverina on hyvä vaihtoehto, kun kaiken nähnyt lajitoveri menee edellä eikä huolehdi turhista, nuori hevonen näkee etteivät puomit käy päälle. Kävisin kuitenkin ensin tutustumassa puomeihin ratsastamalla rauhallisesti niitä kohti, ja tarvittaessa veisin hevosen maasta käsin tutustumaan niihin. Lähestyessä pelottavia puomeja rauhoittelen hevosta, näytän sille ettei se ole yksin tässä tilanteessa ja ettei ole mitään pelättävää.

Tehtävä 4
Mielestäni tämä ei ole väärin, jos raippaa ei ole käytetty rangaistusmielessä. Jos lähestyminen tai jokin muu ratsastajan virhe ei ole syynä kieltäytymiseen vaan hevonen haluaa livistää töistä ja siksi jättää hyppäämättä, on mielestäni oikein muistuttaa raipalla että ollaan tekemässä hommia ihan oikeasti.

Tehtävä 5
A) http://tinyurl.com/oqll9u6
B) http://tinyurl.com/odvp4lj
C) http://equineinstinct.co.uk/wp-content/uploads/2014/11/scared-horse-281x300.jpg
D) http://tinyurl.com/nehkjcx
E) http://tinyurl.com/o2h9y8c
F) http://tinyurl.com/nmhz8vz

Tehtävä 6
Kaikenlaiset korut voivat jäädä kiinni jonnekin, joten niitä ei kannata pitää. Jos ratsastaa, kengissä täytyy olla kanta, muuten tallilla oikeastaan mitkä tahansa käytännölliset kengät sopivat, jos tekee paljon hommia hevosten seurassa turvakengät suojaavat varpaita kun kömpelömpi hevoskaveri tulee vastaan. Hevoset voivat säikkyä lepattavia vaatteita ja sateenvarjoja. Mainitsen tässä vielä, ettei tallille kannata laittaa mitään vahvoja hajuvesiä tai vastaavia, ja rakennekynnet eivät ole välttämättä hevosihmisen juttu.

Tehtävä 7
– karsinaan
– hoitopuomille
– pesariin
– käytävälle, mutta pitää huomioida ettei ole kamalasti muiden tiellä

Tehtävä 8
1) pölyharja
2) kaviokoukku
3) piikkisuka
4) hikirauta?
5) pääharja
6) pehmeäharja
7) kumisuka
pesusieni

Tehtävä 9
– jalustimet ylös
– vyötä voi löysätä jo kentällä pari reikää
– jos vyö avataan, se nostetaan satulan päälle

Tehtävä 10
Uskoisin, että etukaari maata vasten ja jos satula ei meinaa pysyä pystyssä, se laitetaan nojaamaan johonkin.

Tehtävä 11
Kankikuolaimia käytetään yleensä kouluratsastuksen vaativissa luokissa (VaB ja ylöspäin), sillä ne ovat nivelkuolaimia kovemmat ja näin saadaan hyvä tuntuma suuhun kokoamista varten. Toista kuolainta kutsutaan bridongiksi. Kankikuolaimia näkee välillä myös korkeamman tason esteratsastuksessa.

Tehtävä 12
Leukahihnan alle tulisi sopia nyrkki ja turpahihnan alle kaksi sormea.

Tehtävä 13
Ilman varusteita ja karsinan ovi kiinni, tai riimu päähän ja kiinnittäisin riimusta karsinassa. Hevosesta riippuen jälkimmäisessä tilanteessa pyytäisin jonkun mahdollisesti valvomaan, ettei hevonen tuhoa varusteita, sotkeudu niihin ja loukkaa itseään tms.

Tehtävä 14
Pestään kuolaimet hyvin, ettei niihin kuivu likaa ja sen jälkeen ristitetään suitset ja laitetaan ne paikalleen. On hyvä säännöllisesti tarkistaa, että suitset ovat ehjät ja turvalliset eivätkä hankaa hevosta mistään.

Tehtävä 15
A) Jännesuojat etujalkoihin — suojaavat hevosen jänteitä, käytetään useimmiten este- ja maastoratsastuksessa
B) Jännesuojat takajalkoihin — ks. A-kohta
C) Kuljetussuojat — suojaavat hevosen jalkoja, kun matkustetaan trailerissa tai vastaavassa.
D) Hivutussuojat takajalkoihin — suojaavat hevosen takajalkoja, kun hevonen hivuttaa
E) Pintelipatjat — käytetään pintelin alla, vähentävät painetta
F) Pintelit — joustopinteleitä käytetään suojaamaan ja tukemaan hevosen jalkoja, kun taas fleecepintelit lämmittävät
G) Hivutussuojat etujalkoihin — suojaavat hevosen etujalkoja, kun hevonen hivuttaa

Äsh, mun tietokone sanoi itsensä irti kun olin tekemässä noita viimeisiä tehtäviä, eikä se nyt suostu käynnistymään, joten laitan vastaukset heti kun kone suostuu yhteistyöhön paremmin. :'/

Oijj, viimeinen maksupäivä olikin tänään :'-DD Yritän saada tarina tehtyä, mutta nyt kyllä pikkasen kiireinen viikko tulossa D:

laittaisin huomenna oikeat vastaukset jos Alana (ja Jerrykin) sais siihen mennessä laitettua vastaukset noihin tehtäviin?
Ja tarinoitakin sitten pikapikaa tulemaan niin saadaan tää kurssi alta poies (;

Hmph, nyt pääsen jo koneelle, mutta tää olikin päättänyt poistaa kaiken tekstin mun word-dokumentista, jäljellä on vaan ekat pari tehtävää, enkä nyt oikeen ehdi tekemään noita muita uudelleen.

Jospa siis peruisin tän mun myöhäisen osallistumisen, tuun sitten joku toinen kerta, niin että muutkin saa tietää vastauksensa? :')

Tästä voi lukea oikeat vastaukset, jos jäi mietityttämään joku kohta. Ja kirjotelkaapa loppukokeet ian valmiiksi (;


Tehtävä 1.
Kertokaapas minulle, kuinka palkitsette/komennatte hevosta, jos se…
a) lähtee liikkeelle kun vedät riimunnarusta?
- lopetan vetämisen
b) näykkäisee, kun kiristät satulavyötä?
- komennan äänellä / huitaisen kädellä turvan suuntaan
c) väistää, kun työnnät sitä kädellä?
- lopetan työntämisen
d) korkea hevonen laskee päänsä, kun olet laittamassa sille suitsia?
- kiitän äänellä
e) yrittää potkaista, kun harjaat sitä mahan alta?
- komennan äänellä / läpsäisen

Tehtävä 2.
Hevosen käyttäytymistä ohjaavat vaistot ja vuosien saatossa hyvin tarkoiksi kehittyneet aistit. Osaako kukaan sanoa, mitä eroa on aisteilla ja vaistoilla?
- Aistit auttavat ympäristön tarkkailemisessa ja niiden avulla välitetään viestejä aivoille. Vaistot taas ovat tietynlaisia toimintamalleja, jotka ovat luontaisesti kehittyneet aikojen saatossa auttamaan eläimiä toimimaan sopivalla tavalla tietyissä tilanteissa.

Tehtävä 3.
Tietääkö kukaan millä tavalla ratsastaja voi totuttaa hevosen erikoisen värisiin puomeihin tai erikoisesteisiin, ennaltaehkäistäkseen hevosta kieltämästä esteelle?
- Käy näyttämässä erikoisia esteitä etukäteen esimerkiksi taluttamalla niiden luo ja antamalla hevosen haistella, tai ratsastamalla ohi.

Tehtävä 4.
Miksi joissain tilanteissa esteratsastajan näkee antavan hevoselle raippaa sen yrittäessä kieltää, onko se väärin?
- Hevoselle voi antaa raippaa, jos se yrittää kieltää siksi ettei sitä huvita ja ihan vain kiukkuillakseen. MUTTA jos hevonen kieltää kivun tai pelon takia, on raipan antaminen väärin ja saattaa jopa tehostaa pelkoa.

Tehtävä 5.
-en jaksa-

Tehtävä 6.
Luetelkaapas vaatteita, jotka voivat olla vaarallisia, tai tallille muuten sopimattomia?
- liian suuret ja roikkuvat vaattet, jotka voivat heilua tuulessa tai jäädä johonkin kiinni
- vaatteet jotka eivät saisi likaantua
- huonot kengät esim. sandaalit, sillä hevonen voi tallata päälle

Tehtävä 7.
Sanokaapas paikkoja joihin hevoset täällä Hallavassa voi laittaa kiinni?
- karsinaan
- tallikäytävälle
- pesariin
- ulos puomille

Tehtävä 8. Täytä viereinen sanaristikko.
1. pölyharja
2. kaviokoukku
3. piikkisuka
4. hikirauta
5. pääharja
6. pehmeäharja
7. kumisuka
6. pesusieni

Tehtävä 9.
Osaako kukaan sanoa, mitä pitää tehdä ennen kuin satula otetaan pois hevosen selästä? Nämä asiat tehdään yleensä jo heti ratsastuksen jälkeen kentällä tai maneesissa.
- nostetaan jalustimet ylös ja löysätään satulavyötä

Tehtävä 10.
Entäs, miten satulan voi laskea maahan, jos lähettyvillä ei ole satulatelinettä tai sen kaltaista paikkaa?
- etukaari alaspäin siten että takakaari nojaa seinään, mielellään esimerkiksi satulahuovan päälle

Tehtävä 11.
Osaako kukaan kertoa, milloin kankikuolaimia yleensä käytetään ja miksi, sekä miksi kutsutaan toista kuolainta, joka laitetaan hevosen suuhun kankien lisäksi?”
- kankikuolaimia käytetään yleensä korkeaa koulua ratsastettaessa, sillä niiden avulla hevosta saa koottua paremmin. Toisen kuolaimen nimi on bridong

Tehtävä 12.
Kuinka kireälle leuka- ja turparemmit kiristetään?
- Siten että leukaremmin väliin mahtuu nyrkki ja turparemmin väliin mahtuu kaksi sormea

Tehtävä 13.
Millä kahdella tavalla hevosen voi jättää turvallisesti karsinaan, siksi aikaa kun haet omat varusteesi?
- Laittamalla ohjat jalustimen taakse tai laittamalla ohjia kierteelle ja leukaremmillä kiinni lähelle kaulaa.

Tehtävä 14.
Mitä tehdään suitsien riisumisen jälkeen?
- Kuolaimet pestään ja suitset ristitään eli niputetaan

Tehtävä 15.
Seuraavaksi kävimme sekalaisen suojakorin kimppuun. Jokainen sai ottaa käteensä suojan ja kertoa, mikä suoja se oli ja milloin ja miksi sitä käytetään. (katso oikealla oleva kuva)
1. Etujalan jännesuojat, suojaa hevosen etujalkoja ratsastaessa mm. hivuttamiselta ja kolahduksilta, sekä tukee jänteitä. Käytetään usein esteratsastuksessa.
2. Takajalan jännesuoja, suojaa hevosen takajalkoja ratsastaessa.
3. Kuljetussuojat, käytetään suojaamaan hevosen jalkoja trailerissa matkustamisen aikana.
4. Takajalan hivutussuoja, käytetään ratsastessa jos hevosella on tapana hivuttaa eli sen jalat osuvat liikkuessa yhteen.
5. Pintelipatjat, käytetään tavallisten pinteleiden alla tasaamassa painetta
6. Pintelit, tavallisia piteleitä käytetään ratsastaessa suojaamaan hevosen jalkoja. Pinteleitä voi myös käyttää apuvälineinä hoitotoimenpiteissä esim. lämmittämään.
7. Etujalan hivutussuojat, käytetään ratsastaessa jos hevosella on tapana hivuttaa eli sen jalat osuvat liikkuessa yhteen.

Oho :-O En ole vielä lukenut vastauksia, mutten varmaan silti enää ehdi mukaan kursille, vai...? D:

Juu, olet kyllä auttamattomasti myöhäsä /:

Jep, sitä mäkin D:< Ehkä sitten ens kerralla u_u'