Hoito II syksy 2013

Aloitamme suorittamaan Hoito II -merkkiä marraskuun lopussa. Ilmoittaudu mukaan viimeistään keskiviikkona 20.11.
Aleksi postaa tähän topicciin Hoito II -merkkiin liittyvää teoriaa sekä erilaisia tehtäviä, jotka osallistujien tulee lukea ja suorittaa. Tehtävien määrästä eikä kurssin kestosta ole tarkkaa tietoa, mutta tavoitteena on saada kaikille Hoito II -merkit plakkariin kolmen viikon sisällä.
Kurssin lopuksi on pieni testi.

Kurssin aikana käsittelemme seuraavia aiheita:
Tallikäyttäytyminen
Hevosen hoitaminen
Hevosen sitominen
Hevosen puhdistus
Satulointi ja suitsinta
Suojat
Hevosen taluttaminen

tarkemmin voit lukea asiasta täältä:
http://www.ratsastus.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/ratsastajainliitto/embeds/ratsastajainliittowwwstructure/13789_perushoitomerkki.pdf

Kurssia suositellaan kaikille tallin hoitajille! Kurssi antaa myös hyvät valmiudet (teorian osalta) suorittaa Perushoito -merkki myös IRL:issä (:

Ilmoittautuneet:

• Valma
  
• Tiitu
  
• Maikki
  
• Narnia
  
• Topias
  
• Rexa
  
• Lotta
  

Kurssin loppuun asti suorittaneet:

• Valma!
  
• Lotta!
  
• Maikki!
  

//Huom. vaihdettu jouluna 2014 hoito II-kurssiksi.

Minä mukaan!!!

Mä haluun mukaan

Maikki änkeytyy kaikkialle

Mie tulen ja varmasti tulenkin.

Mukaan

Minä tulen !

Mä kans!!!

”Moikka kaikki, kiva kun päädyitte suorittamaan Hallavan hoito I –merkkiä, joka vastaa SRL:n Perushoito-merkkiä”, aloitin kurssin, kun kaikki olivat istuutuneet tallituvan pöydän ääreen. ”Tällä kerralla perehdymme hieman hevosen käyttäytymiseen ja hyvinvointiin teoria muodossa.”

Meidän on hyvä tuntea hevosen käyttäytymistä ja luontaisia tarpeita, jotta pystymme toimimaan niiden kanssa turvallisesti ja luomaan niille mahdollisimman luonnollinen elinympäristö.
Jotta hevosella olisi hyvä olla, tarvitsee se ympärilleen lajitovereitaan ja hoitorutiineista syntyvän turvallisuuden tunteen. Hevosille on myös tärkeää, että ne saavat viettää mahdollisimman paljon aikaa ulkosalla, kuluihan niiden ajasta entisaikoina suurin osa ruuan etsimiseen ja vaelteluun. Nykyään ruoka tuodaan suoraan hevosen eteen ja sille jää paljon enemmän vapaa-aikaa. Jos hevosta pitäisi vain karsinassa, se tylsistyisi ja alkaisi kehittää itselleen huonoja tallitapoja.

Hevonen on ihmisen huolenpidon varassa, joten on tarpeellista osata hoitaa sitä oikein. Hevosen hoitoon kuuluvat hevosen ja sen elinympäristön puhtaanapito, liikunnasta ja ulkoilusta huolehtiminen sekä ruokinta. Me pidämme Emmin kanssa näistä asioista pääsääntöisesti huolen, mutta myös hoitajien tehtävät liittyvät näihin kiinteästi. Kertokaapas minulle mitä tehtäviä hoitajille Hallavassa kuuluu? Sanokaa jokainen yksi asia.

Kaikkein tärkeintä hevosten kanssa on rauhallisesti ja johdonmukaisesti toimiminen. Kun hevonen tekee oikein, palkitaan se välittömästi kehulla tai äänellä, ja jos hevonen käyttäytyy huonosti, tulee sitä välittömästi komentaa. Näin hevoset oppivat, vaikka niillä onkin ihmistä paljon rajallisempi kyky ymmärtää syy-seuraus-suhteita.

Kertokaapas minulle, kuinka palkitsette/komennatte hevosta, jos se…
a) lähtee liikkeelle kun vedät riimunnarusta?
b) näykkäisee, kun kiristät satulavyötä?
c) väistää, kun työnnät sitä kädellä?
d) korkea hevonen laskee päänsä, kun olet laittamassa sille suitsia?
e) yrittää potkaista, kun harjaat sitä mahan alta?

Hevosen käyttäytymistä ohjaavat vaistot ja vuosien saatossa hyvin tarkoiksi kehittyneet aistit. Osaako kukaan sanoa, mitä eroa on aisteilla ja vaistoilla?

Hevoset näkevät hyvin laajasti ympärilleen, sillä niiden silmät sijaitsevat melko kaukana toisistaan. Hevonen ei kuitenkaan näe suoraan eteen tai suoraan taakse, ellei se liikuta hieman päätään. Tämä tulee ottaa huomioon hevosta takaa päin lähestyessä, esimerkiksi pitämällä vähän ääntä. (Läheltä hevosen takaa ei kuitenkaan saa kulkea siinäkään tapauksessa).
Hevosen kuulo onkin erittäin hyvä, ja se voi pelästyä kovia tai yllättäviä ääniä. Hevosta rauhoitellessa, sille tulee puhua matalalla ja rauhallisella äänellä, sillä korkeat ja kimeät äänet saattavat vain hermostuttaa sitä entisestään.
Hevosilla on myös hyvin herkkä tunto, vaikka ne ovatkin isoja eläimiä. Hevonen tuntee helposti esimerkiksi selälleen laskeutuneen kärpäsen ja osaa ravistaa sen pois. Haju ja makuaisti ovat myös hyvin kehittyneet, ja niitä hevonen käyttää tunnistaakseen syötäväksi kelpaavat kasvit tai vaikkapa lajitoverinsa.

Hevoset ovat laumaeläimiä, ja ne tuntevat olonsa kaikkein turvallisimmaksi juuri laumassa. Niillä on tarkka arvojärjestys. Olette ehkä huomanneet sen esimerkiksi hakiessanne hevosia illalla tarhasta: arvojärjestyksessä korkeimmalla oleva on yleensä ensimmäisenä portilla ja häätää muut kauemmas. Ihmisen tulisi olla aina johtajan asemassa, muuten syntyy vaaratilanteita. Koska johtajalla on aina etuajo oikeus kaikissa tilanteissa, saattaa itsensä johtajaksi tunteva hevonen rynniä karsinan ovesta taluttajan päälle tai liiskata hoitajan seinää vasten.

Hevosen vaistoihin kuuluu pakoreaktio. Jos hevonen säikähtää jotain, sen ensimmäisenä ajatuksena on juosta pois paikalta. Tällöin hevosta ei missään nimessä saa rangaista, sillä siitä ei ole mitään hyötyä ja hevonen saattaa vain ruveta pelkäämään enemmän. Hevoset saattavat säikähtää yllättävien tilanteiden ja kovien äänien lisäksi esimerkiksi tavaroita uusissa paikoissa tai omituisen värisiä kylttejä. Hevoset tulee aina totuttaa uusiin asioihin ja tilanteisiin rauhallisesti ja määrätietoisesti.
Tietääkö kukaan millä tavalla ratsastaja voi totuttaa hevosen erikoisen värisiin puomeihin tai erikoisesteisiin, ennaltaehkäistäkseen hevosta kieltämästä esteelle?
Miksi joissain tilanteissa esteratsastajan näkee antavan hevoselle raippaa sen yrittäessä kieltää, onko se väärin?

Hevoset viestivät kehonkielellä, ja osaamalla lukea sitä ihminen saa yleensä hyvän kuvan hevosen mielialasta ja pystyy ennakoimaan sen käytöstä. Kehonkieltä oppii lukemaan parhaiten tutkimalla hevosten käyttäytymistä monissa eri ympäristöissä ja tilanteissa. Luulenpa kuitenkin, että osaatte jo tunnistaa muutamia perus ”ilmeitä”, joten viimeisenä tehtävänä teillä on näyttää kuvia, joissa hevosella on seuraava ilme, kuva voi olla pelkästään hevosen päästä tai koko hevosesta:
a) rento
b) vihainen
c) pelokas
d) alentuva
e) valpas
f) nöyrä, kuuntelee ratsastajan apuja
g) lupsakka

”Siinä oli kokouksemme tällä kertaa, ilmottelen sitten taas seuraavasta kerrasta”, pälätin hoitajille näyttäessäni viimeisen tehtävän oikeat vastaukset. ”Kiitoksia kaikille.”

Elikkäs, vastatkaa mielellään jokainen joka tehtävässä yhteen osaan, mutta miettikää toki kaikkiin kysymyksiin oikeat vastaukset, niin jokainen joutuu itse vähän miettimään eikä vain kopioi edelliseltä suoraan. Viimeisessä tehtävässä voitte linkittää kaikkiin kohtiin kuvat, jos joku haluaa huijata ja katsoa edelliseltä, niin se on sitten hänen ongelmansa (;

Ps. vielä on tämä päivä aikaa ilmoittautua mukaan, vaikka ensimmäinen osa tuli jo!
Pps. Tehtäviin ei ole mitään aikaa minkä sisällä tulee vastata, mutta annan kaikkiin kysymyksiin oikeat vastukset viimeistään seuraavassa osassa, joka tulee parin päivän päästä. Laittakaa siis vastaukset saman tien kun teillä vaan on aikaa lukea tämä osa, tehtävissä ei kuitenkaan kauaa nokka tuhise ;-)

En oo ihan varma tajusinko... Mut yritän. Vastaan siis kaikkiin kysymyksiin ja noista, joissa on monta kohtaa, valitsen yhen? Varsinkin toi kuvajuttu jäi vähän hämäräks.

- Hallavassa hoitajien tehtäviin kuuluu esimerkiksi pitää huoli, että hoitsu on putipuhdas
- Jos hevonen lähtee liikkeelle, kun vedän riimunnarusta, niin rapsutan kiltisti ja sanon sen perus "hyyyvääääää poikaa"
- Aistit ovat eläimen aistinelimistä aivoihin kulkeutuvia sähköisiä impulsseja. Aistit antavat eläimelle tietoa, kun viestit muodostuvat eläimen aivoissa esimerkiksi kuviksi tai ääniksi. Vaistot taas ovat luonnollisia aistien seurauksia, jotka on erikseen rakennettu sisään jokaiselle lajille. Esimerkiksi kun hevonen kuulee kovan pamauksen, sen vaistot ohjaavat sitä juoksemaan pakoon. Hälyttävän aistimuksen ja sitä seuraavan vaistomaisen käyttäytymisen välissä ei ole tietoista ajattelua.
- Raipalla ei kuulu koskaan rankaista hevosta, ja jos ratsastaja ennen estettä käyttää hillitysti raippaa, hän yrittää rohkaista hevosta ylittämään esteen. Mielestäni tässä ei ole mitään väärää, jos ratsastaja ei yritä saada hevosta hyppäämään väkisin vaikeasta kulmasta tai liian läheltä estettä. Jos hevonen yrittää kieltää, sillä on usein järkevä syy, ja tämä kannattaa muistaa.
- tässä on rento villiponi, nöyrä, kuuliainen kouluratsu, vihainen hevonen, pelokas Minca:3, valpas arabi ja tässä on mun käsitys lupsakastaXD

Nämä sitten perustuu mun melko vajavaiseen kokemukseen oikeiden hevosten kanssa ://)

Kurssia suorittamassa



Ohhoijaa kuin paljon kysymyksiä ja puheita, joten ehkä vastailrn vain.

Mitä tehtäviä Hallavan hoitajille kuuluu?
Huoltaa varusteet/tavarat esim. ruokakupit pestä kuin myös satulat ja suitset tms.

Kertokaapas minulle, kuinka palkitsette/komennatte hevosta, jos se…
a) Myödätään/löysätään naru ja kiitetään joko äänellä tai eleellä.
b) Äänellä voi vähän ärhäistä, kai.. Ja tupata turvan pois ja sanoa "ei" kai ?
c) Lopettaa työntäminen ja äänellä taikka eleellä kiittää, joskus kuitenkin riittää että jättä työntämisen heti pois kun hevonen väistyy, ja jatkaa hommaa mitä piti. Näin joskus kerrottiin
d) Kiittää äänelää (yleensä ei käsiä ole helppo käyttää silloin)
e)Äänellä ärhästä? Itse asiassa en tiedä? Niin monta eri tapaa.

Hevosen asiteilla ja vaistoilla on sitä eroa että...

Kun hevonen aistii jotain, se elää oman tuntemuksen varassa. Aistissa esim jos ihmisellä on jotain taskussa, se haistaa sen. Mutta kun hevonen vaistoo, esim. että jollakin on usein joku nami taskussa, niin hevonen voi vaistota eli luulla/arvata että taskusta löytyisi nami mutta ei ole varma. Sama kuin esim, joku hevonen olisi säikkynyt oikeasti jotain toisessa päässä, aistinut jonkun esim kuulolla. Ja kun toinen hevonen menee sinne ei kuule mitää vaan toii vaistona .

Tietääkö kukaan millä tavalla ratsastaja voi totuttaa hevosen erikoisen värisiin puomeihin tai erikoisesteisiin, ennaltaehkäistäkseen hevosta kieltämästä esteelle?

Esim kun menee kentälle(jos esteet ovat pystyssä) Voit taluttaa hepan ennen selkään nousua ja saada haistella esteitä. Jos taas olet selässä voit käynnissä ekaksi hevosen tutustua, tai tehdä volttia tms, esteen lähellä?

Miksi joissain tilanteissa esteratsastajan näkee antavan hevoselle raippaa sen yrittäessä kieltää, onko se väärin?

En itse oikeasti tiedä selästä päin esteistä paljon mitään mutta. Mm jos hevonen kieltää toistuvasti vaikka este on ihan tavallinen. Eli se testaa ja huomaa että ratsastaja ei tee mitään niin niissä tilanteissa. Kai se on en tiedä oikeastaan.

a) rento= Pää alhaalla, hörisee, huuli lerppuu ja korvat ovat rennosti.
b)Vihainen= Korvat niskassa kiinni ja yleensä pää on ylhäällä,
c)pelokas= Korvat liikehtivät jokaisen äänen suuntaan ja silmät saatttavat muljahdella, pää kääntyilee ympäriinsä ääniä kohti ja pää on suht korkeella.
d)Hevosen korvat osoittavat sinne suuntaan minne kunnioitus osoittuu, yleensä aika rento, väistää kunnioitusta? Jaaa a en tiedä oikeestaan
e) Korvat yleensä eteenpäin ja pää ylhäällä erillä tavalla kuin muissa eleissä.  Voi tietääkseni työstää päätä aika paljon/heiluttaa.
f) Korvat sojottavat sinne suuntaan mistä avut yleensä tulevat, tekevät työtä mielellään ilman mitää pään nosteluja turhia, yleensä hörisee.
g) Ala huuli löllöttää, aika samanlainen kuin rennossa.

/Maikki murisee kaikille matkijoille Narnia älä ota ihan kirjaimellisesti tarkoitin sanasta sanaan kopiointia

- Edellä mainittujen lisäksi esimerkiksi talutustunneilla avustaminen, vaikka se sinäänsä liitykään hoitamiseen.

- b) tiukka EI tai muu lyhkäinen sana, kuten HYI tms, minkä hevonen on oppinut.

- hevosten aisteja ovat näkö, kuulo, haju, maku ja tuntoaistit, kuten ihmisilläkin. vaistot taasen ovat kuin "kuudes aisti", joiden avustuksella hevoset selviävät luonnossa - tietävät mitä syödä ja mitä pelätä, esimerkiksi

- hevosen olisi hyvä antaa haistella ja tutkia esteitä ensiksi maasta käsin. selästä esteiden läheltä ratsastaminen ja niiden välistä(vaikka vain puomilla tms.) on myös hyväksi. Myös rohkea ratsastaja auttaa hevosen yli pelottavimmistakin esteistä.

- raipan käyttö ennen estettä on mielestäni ok, kunhan se ei mene hakkaamiseksi tai liiallisuuksiin. Yleensä vain pieni näpäytys riittää, jotkut hevoset tarvitsevat hieman enemmän apua. Jos taas poni pelleillee, eikä vain viitsi ylittää estettä, olisi sen hyvä mennä se vaikka käynnissä yli ja vaikka raipan kanssa. Mutta jos hevonen selvästi pelkää tai on todella huonolla tiellä tulossa, olisi voltti esteeltä pois poikaa. En myöskään pidä siitä, kun jotkut ratsastajat kiellon jälkeen lyövät hevosia ja vetävät suusta.

- a) rento
- b) vihainen
- c) pelokas
- d) alentuva
- e) valpas
- f) nöyrä
- g) lupsakka

(Tuli sitten varmaan Maikin tyylisiä vastauksia sillä osaa en itsekkään osaa selittää kuin juuri noin. Sitä paitsi ei siinä ole mitään järkeä että jos toinen vastaa oikein niin ei saisi itse vastata oikein.)

Mitä tehtäviä Hallavan hoitajille kuuluu?
No huoltaa oma hoitohevonen sekä sen varusteet ja tavarat, ja auttaa sen ratsastajaa tarvittaessa.

Kertokaapas minulle, kuinka palkitsette/komennatte hevosta, jos se…
a) Löysätään naru ja jatketaan kävelemistä. Jos on opettelu kyseessä, kehun voi myös heittää, mutta hevonen ei ymmärrä aina ääneen kehumista. Varmaa on, että se tuntee itsensä palkituksi kun sapsutetaan säästä tai harjanjuuresta.
b) Ei ainakaan saa lopettaa kiristämistä! Itse kiristäisin vyötä, ja kun hevonen olisi kunnolla, löysäisin hetkeksi pari reikää.
c) Riippuu siitä oliko tarkoitus, että hevonen siirtyisi. Oletettavasti oli, joten itse rapsuttaisin säästä hieman ja jatkaisin hommiani.
d) Tottakai jatkaisin hommiani, ja kehuisin heti. Jos olisi käsi vapaana, rapsuttaisin hieman kaulaa.
e) Jatkaisin vaan muina miehinä enkä välittäisi. Kyllä minä kurkkaan aina ensin vatsan alle, että onko siellä haavoja joihin toisi osua.

Hevosen asiteilla ja vaistoilla on sitä eroa että...
Hevosen vaisto on kehittynyt ja hevosilla on aina omat epäilyksensä ja tunteensa eri asioista. Vaisto on tapa, joka viestii hevoselle, mitä tulisi tehdä esimerkiksi hämmentävässä tai pelottavassa tilanteessa. Vaisto on nimenomaan se, mitä hevosen pää itse sanoo. Aistit ovat hevoselle välttämättömiä. Makuaistin avulla hevonen erottelee myrkyllistä kasvit terveellisisyä. Kuulin avulla hevonen, no, kuulee. Tuntoaisti hevosella on vahvimmillaan turpakarvoissa. Hevonen voi haistaa asioita, joita me emme. Aistit mahdollistavat vaistot. Aistit ovat yhteydessä hevosen aivoihin, ja vaistot toimivat niiden kautta.

Tietääkö kukaan millä tavalla ratsastaja voi totuttaa hevosen erikoisen värisiin puomeihin tai erikoisesteisiin, ennaltaehkäistäkseen hevosta kieltämästä esteelle?
On todettu hevosen näkevän kahta väriä: sininen ja keltainen. Muut värit hevonen näkee harmaan sävyissä. Hevosta voi ohjata häiritsevät värisen esteen luo taluttaen ja rauhallisesti puhellen koska este on täysin arkipäiväinen asia. Tämän jälkeen hevosta voi viedä ratsain esteen luo. Itse ratsasaisin ensin erikoisen väriset maapuomit läpi, niin ettei hevonen varmasti säily estettä.

Miksi joissain tilanteissa esteratsastajan näkee antavan hevoselle raippaa sen yrittäessä kieltää, onko se väärin?
Tämä on mielipideasia, mutta minusta ei ole väärin, jos hevosella ei oikeasti ole muuta mukana kuin se, että 'en jaksa hypätä'. Kieltäytymisestä ei saa rankaista jos esteelle tullaan oikeasti liian tiukassa kulmassa tai huonoissa vauhdeissa. Jos ratsastaja jännittää, niin tekee hevonenkin, joten silloin ei saisi lyödä. Enkä oikeastaan itse todellakaan löisi, vaan näpäyttäisin. Oikeastaan, johdonmukaisempaa on vain ratsastaa suuri voltti ja uudestaan vaan.

a) http://boblangrish.com/galleriesimage.php?id=11596
b) http://boblangrish.com/galleriesimage.php?id=252
c) http://boblangrish.com/galleriesimage.php?id=10771
d) http://boblangrish.com/galleriesimage.php?id=20964
e) http://boblangrish.com/galleriesimage.php?id=11333
f) http://boblangrish.com/galleriesimage.php?id=11747
g) http://boblangrish.com/galleriesimage.php?id=15195

- Talutustunnille avustaminen
- a) Taputan ja kiitän hevosta
- Aisti on sellainen jolla hevonen saa tietoa ympärillä tapahtuvista asioista. Vaisto taas on pikaisinta seurausta aistihavainnoista.
- Hevosen voi totuttaa erikoisen värisiin esteisiin antamalla hevosen rauhassa tutustua esteeseen.
a) http://www.slowfeeding.info/wpimages/wpc34195d8_05_06.jpg
b) http://3.bp.blogspot.com/-1vywQRpgPQw/UQZsG5zqqYI/AAAAAAAADOg/ZhgCzPtqyhc/s640/IMG_2619.JPG
c) http://www.hauskakauppa.fi/data/th/c_56687.jpg_35c_2a8.jpg
d) http://annakilpelainen.files.wordpress.com/2012/10/eversti-ja-lotta-031012-pieni.jpg
e) http://www.vastavalo.fi/albums/userpics/14308/normal_P7150008z.jpg
f) http://www.vuonohevoset.com/kouluratsastus.jpg
g) http://4.bp.blogspot.com/-OnTEiwoDhwE/T1pDtzJUfkI/AAAAAAAAAuY/sYHeYfwT6vI/s320/IMG_9375.JPG

Kertokaapas minulle mitä tehtäviä hoitajille Hallavassa kuuluu? Sanokaa jokainen yksi asia.
-Karsinan siivous
Kertokaapas minulle, kuinka palkitsette/komennatte hevosta,jos se .......
a) lähtee liikkeelle kun vedät riimunnarusta?
Kehun ja löysään riimun narua.
b) näykkäisee, kun kiristät satulavyötä?
Toruisin ja jatkaisin kiristystä
c) väistää, kun työnnät sitä kädellä?
Jos tarkoitus oli saada hevonen siirtymään kehuisin "Hyvä tyttö"tyyliin
d) korkea hevonen laskee päänsä, kun olet laittamassa sille suitsia?

Kehuisin ja jatkaisin hommia
e) yrittää potkaista, kun harjaat sitä mahan alta?
Tarkistaisin onko hevosella haavoja ja jatkaisin hommia normaalisti.

Osaako kukaan sanoa, mitä eroa on aisteilla ja vaistoilla?
Hevosten käyttäytymistä ohjaavat vaistot, joiden perustana ovat aistit.

Tietääkö kukaan millä tavalla ratsastaja voi totuttaa hevosen erikoisen värisiin puomeihin tai erikoisesteisiin, ennaltaehkäistäkseen hevosta kieltämästä esteelle?
Miksi joissain tilanteissa esteratsastajan näkee antavan hevoselle raippaa sen yrittäessä kieltää, onko se väärin?
Totuttaa hevosen eri värisiin  esteisiin.
Minusta se ei ole väärin , koska hevonen on yleensä en jaksa tuulella.


a) rento      http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/91/Finnish_horse_and_finnish_girl.jpg  
b) vihainen
http://eu.fotolia.com/id/27601175
c) pelokas
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bf/MRoberts_keulen12.jpg/300px-MRoberts_keulen12.jpg
d) alentuva
http://1.bp.blogspot.com/-Dcd84lh3TBU/UgjrztwUIdI/AAAAAAAAKNw/THiMQnKizbs/s1600/IMG_4920.JPG
e) valpas
http://www.vastavalo.fi/albums/userpics/14308/normal_P7150008z.jpg
f) nöyrä, kuuntelee ratsastajan apuja
http://sunhorse.fi/A.MYYNTIHEVOSET/images/280dosse2.jpg
g) lupsakka

http://2.bp.blogspot.com/-988tbRQolnQ/TeZva8zx8oI/AAAAAAAAAKA/MLqVszMqaRQ/s400/Suloinen+hevonen.jpg

//Annan edellisiin oikeat vastaukset, kunhan Tiitu on ne tehnyt. Mutta siis jos hää ei vastaa keskiviikkoon mennessä, ni hää tippuu pois kurssilta ja laitan sitten vastaukset

Istuimme taas kaikki tallituvan pöydän ääressä ja aloitin tämänpäiväisen aiheen: ”Tällä kertaa käymme ensin läpi vähän tallikäyttäytymistä ja tallin sääntöjä ja sitten menemme harjoittelemaan vähän hevosen harjaamista käytännössä.”
Monien kasvoilla oli melko nyrpeitä ilmeitä, sillä Hoito I oli monien taitotasoa paljon helpompi kurssi. Ja kyllähän nyt kuka tahansa osaa harjata hevosen oikeaoppisesti… Vai mitä..? En kuitenkaan välittänyt tylsistyneistä haukotuksista, sillä tiesin että ainakin muutamia asiat oikeasti kiinnostivat ja aloitin teoria osuuden:

Talli on hevosten koti, joten siellä tulee käyttäytyä mahdollisimman rauhallisesti: turha puuhastelu karsinassa saattaa stressata hevosia.
Talleilla on säännöt hevosten ja ihmisten turvallisuuden ja viihtyvyyden takia ja niitä tulee jokaisen noudattaa, jotta talli olisi mukava paikka niin ihmisille kuin tallin varsinaisille asukeillekin eli hevoille.

Sääntöjä, jotka pätevät kaikilla talleilla:
Tallissa tulee käyttäytyä rauhallisesti
Paikat pidetään siisteinä ja tavarat palautetaan omille paikoilleen
Hevosille tulee antaa ruokarauha
Hevosille ei saa antaa ylimääräisiä makupaloja
Jos huomaat että joku hevonen tai asia ei ole kunnossa, tulee siitä ilmoittaa henkilökunnalle

Hallavan sääntöjä:
Omalla hoitohevosella saa ratsastaa vain sen vapaapäivänä
Hevosia saa käydä taluttelemassa maastossa, jos käyttäytyy vastuullisesti
Hoitotarinoiden tulee olla realistisia
Foorumilla ei saa spämmätä
Jokaisella saa olla vain yksi hahmo, toisen hahmon luontiin tarvitsee luvan Aleksilta
Foorumilla ei saa julkaista k-18 materiaalia, eli tarinoissa ei saa esiintyä vakavaa päihteiden käyttöä, seksiä eikä väkivaltaa
Kaikille tulee olla ystävällinen ja kaikki tulee ottaa mukaan keskusteluihin, kiusaaminen on ankarasti kielletty!

Tallipukeutuminen on hyvä osata, sillä jotkin vaatteet saattavat aiheuttaa vaaratilanteita. Pukeutumisessa tulee myös ottaa huomioon mukavuus, käytännöllisyys ja säähän sopivuus. Luetelkaapas vaatteita, jotka voivat olla vaarallisia, tai tallille muuten sopimattomia?
Tallilla on hyvä pitää hiukset kiinni ja kypärä mielellään päässä, ratsastaessa se on pakollinen. Hanskat täytyy pitää kädessä hevosta taluttaessa ja ratsastaessa, jottei tule hiertymiä. Turvakärkiset kengät ovat hyvät tallille, sillä ne suojaavat varpaita, jos sattuu käymään niin että hevonen astuu jalalle, myös kumisaappaat ovat käytännölliset. Sandaalit ja muut avoimet kengät eivät ole tallille sopivat. Onko kenelläkään mitään kysyttävää?

”Hyvä, sitten voimme siirtyä tallin puolelle.  Muistakaa, että hevosia lähestytään aina edestäpäin ja niiden huomion voi kiinnittää esimerkiksi äänellä. Hevosta voi tervehtiä rapsuttamalla kaulalta, jotkin hevoset eivät nimittäin pidä päähän koskemisesta. Halin kanssa homma on kuitenkin toisin päin; Tamma antaa mielumin silittää itseään poskesta. Jos sitä yrittää rapsuttaa kaulalta, se yleensä väistää kättä takavasemmalle”, naurahdin selittäessäni tammastani porukeoille siirtyessämme tallin puolelle. ”Näytän ensin joitain perus juttuja Pallen kanssa tuossa käytävällä ja sitten saatte harjoitella omien hoitsujenne kanssa.”
Kävin hakemassa Pallen käytävälle, jossa näytin ensimmäisenä kuinka hevonen laitetaan vetosolmulla kiinni. Kerroin samalla, että hevoset laitetaan aina kiinni juuri vetosolmulla, sillä sen saa hätätapauksessa nopeasti vetäistyä auki. Näytin, kuinka kireälle naru pitää laittaa: hevonen ei saa laskettua päätään etupolven korkeudelle, mutta hevosen tulee pystyä kääntämään päätään.
”Jos hevosta hoitaa karsinassa, on karsinan ovi hyvä sulkea, vaikka laittaisikin hevosen kiinni, jottei se saa vaarallisesti työnnettyä päätään ovenraosta käytävän puolelle. Hevosta ei myöskään saa koskaan laittaa kiinni suitsista tai kuolaimista, sillä hevosen suu on hyvin herkkä ja pienestäkin nykäisystä suupieleen voi tulla haava. Sanokaapas vuorotellen paikkoja joihin hevoset täällä Hallavassa voi laittaa kiinni?”
Kävin seuraavaksi hakemassa Pallen harjat ja aloin kysellä hoitajilta kysymyksiä niistä demonstroiden samalla, kuinka milläkin harjalla harjataan.



Tuossa vieressä on sanaristikko, jonka saatte jokainen täyttää. Vastatkaa tähän kysymykseen kaikkiin kohtiin, mutta vaihtakaa fontin väri valkoiseksi, jotta muut eivät vahingossa näe vastauksia. (ota *-merkit pois: <*font color="#ffffff"> vastaukset tähän<*/font>)

Hevosia harjataan yleensä myötäkarvaan, ja se aloitetaan yleensä vasemmalta puolelta korvan takaa edeten kohti häntää. Hevoset reagoivat harjaukseen eri tavalla: osa hevosista pitävät kovemmasta harjauksesta ja osa pehmeämmästä. Useimmat hevosista kuitenkin ovat herkimpiä mahan alta, sekä etu- ja takajalkojen välistä. Harjaa pidetään hevosen pään puoleisessa kädessä ja sitä puhdistetaan välillä toisessa kädessä pidettävään piikkisukaan.

Samalla kun hevoselta puhdistetaan kaviot, tarkistetaan myös niiden kunto; Heiluuko kenkä? Onko kavio lohjennut? Onko säde repaleinen? Jos hevosella on hokit, tarkista myös niiden kireys. Kavioita putsattaessa tulee varoa kavion keskellä olevaa kolmiomaista sädettä, joka on melko herkkä. Kaviot tulee puhdistaa aina ennen ja jälkeen ratsastuksen, sillä kavioon jäänyt lika heikentää kavion toimivuutta ja kengän väliin jäänyt kivi voi aiheuttaa ontumista.

”Ja sitten pääsettekin kaikki itse harjoittelemaan”, sanoin hoitajille näytettyäni miten milläkin harjalla harjataan ja kuinka kaviot nostetaan”.

Kirjoittakaa pieni yksityiskohtainen tarina harjoittelusta: Miten ja mitä paikkoja milläkin harjalla harjataan ja kuinka kaviot nostetaan ja puhdistetaan.

Harjoittelun jälkeen kiitin vielä kaikkia osallistumisesta ja sitten saimme sen kertaisen kokouksen päätökseen.


kiitos!

Tiitu tippui pois kurssilta

Kertokaapas minulle mitä tehtäviä hoitajille Hallavassa kuuluu?
- harjaus
- talutustunnille avustaminen
- kevyt liikutus (vapaapäivisin)
- varusteista huolehtiminen
- karsinan siivous
- (mahdolliset lisätehtävät)

Kertokaapas minulle, kuinka palkitsette/komennatte hevosta, jos se…
a) lähtee liikkeelle kun vedät riimunnarusta? - pelkkä myötäys riittää
b) näykkäisee, kun kiristät satulavyötä? - komentaa napakasti äänellä, voi myös huitaista kädellä turvan suuntaan
c) väistää, kun työnnät sitä kädellä? - pelkkä työntämisen lopettaminen riittää
d) korkea hevonen laskee päänsä, kun olet laittamassa sille suitsia? - kehu äänellä
e) yrittää potkaista, kun harjaat sitä mahan alta? - komentaa napakasti äänellä, voi myös läpsäyttää
Eli tässä oli pointtina, että ”palkintona” hevosille usein riittää pelkkä paineen päästäminen, aina ei tarvitse palkita herkuilla tai edes rapsutuksilla, toki nämä ovat käteviä ja suotavia koulutustilanteissa, mutta perus tuntihevoselle ne ovat yleensä itsestäänselvyyksiä.

Poimin näihin nyt hyviä vastauksia, mutta se etten ole napannut sinun vastustasi, ei tietenkään tarkoita etteivät ne olisi oikein.

Osaako kukaan sanoa, mitä eroa on aisteilla ja vaistoilla? Aistit ovat eläimen aistinelimistä aivoihin kulkeutuvia sähköisiä impulsseja. Aistit antavat eläimelle tietoa, kun viestit muodostuvat eläimen aivoissa esimerkiksi kuviksi tai ääniksi. Vaistot taas ovat luonnollisia aistien seurauksia, jotka on erikseen rakennettu sisään jokaiselle lajille. Esimerkiksi kun hevonen kuulee kovan pamauksen, sen vaistot ohjaavat sitä juoksemaan pakoon. Hälyttävän aistimuksen ja sitä seuraavan vaistomaisen käyttäytymisen välissä ei ole tietoista ajattelua. –Valma

Tietääkö kukaan millä tavalla ratsastaja voi totuttaa hevosen erikoisen värisiin puomeihin tai erikoisesteisiin, ennaltaehkäistäkseen hevosta kieltämästä esteelle? Hevosen olisi hyvä antaa haistella ja tutkia esteitä ensiksi maasta käsin. selästä esteiden läheltä ratsastaminen ja niiden välistä (vaikka vain puomilla tms.) on myös hyväksi. - Topias

Miksi joissain tilanteissa esteratsastajan näkee antavan hevoselle raippaa sen yrittäessä kieltää, onko se väärin? Ratsastaja voi käyttää raippaa esimerkiksi tilanteissa, joissa hevonen on muuten vain haluton hyppäämään (kiukuttelee, laiskottelee..), mutta raippaa ei saa käyttää tilanteissa, joissa hevonen oikeasti pelkää hyppäämistä, se vain lietsoo pelkoa. Tällaisissa tilanteissa on hyvä vain istua rauhassa kyydissä ja antaa hevosen kunnolla tutustua esteeseen katsomalla tai mennä vaikka käynnissä yli.

a) rento
b) vihainen
c) pelokas
d) alentuva
e) valpas
f) nöyrä, kuuntelee ratsastajan apuja
g) lupsakka

Kaikki oli ylipäätään saanu hyviä vastauksia aikaseksi, vaikka jotain pieniä epäselvyyksiäkin oli (:

Huh hu! Eka osa menty jo läpi ja nekin asiat olivat vähän peitossa, mutta tarmokkaasti eteenpäin vain.  Kokoonuimme tupaan ja Aleksi alkoi selostamaan.


Mitä vaarallisia vaateita ratsastaessa/tallilla on?


-Isot kaulahuivit joita eisaa kunnolla kiinni.
-korkokengät
-Jotkut pitkät takit voivat olla vaikeita
-Mekot

Sanaristikko

1.pölyharja
2.kaviokoukku
3.Piikkisuka
4.
5.Pääharja
6.pehmeäharja
7.pesusieni
8.

/Entiiä mut mun mielestä noi kaks on hikiviila ja kumisuka mut ei mee/

Asta mitä kuuluu taas

Kävelin kohti pesaria missä tamma seisoi. Tuntui jotenkin säälittävälle että poni joutui molemmista poskin puolisista "aukoista" olemaan kiinni. Yhdistin pesupaikan narut yhteen, ja nappasin yhden ylimääräisen narun siitä vierestä ja sidoin sen kiinni yhdessä oleviin naruihin, ja lopulta pikku poni sai olla vähän vapaammin yhdessä narussa kiinni. Nappasin ämpäristä juuriharjan ja aloin harjaamaan Astaa reippain ottein. Poni ei ollut moksiksenkaan vaan otti iisisti ja nautti. Harjailin ponin paksua karvaa joka ei ollut edes likainen. Jalat sen puoleen olivat vähän kuraiset. Joten päätin ottaa ihan varovasti kovalla harjalla niitä. Eihän se Asta sanonut mitään vaikka jalkoihin tulikin vähän kovempi harja.
Vaihdoin vuorostaan  pölyharjaan, jolla kävin läpi ponin kokonaan, varsin huolellisesti jalat ja mahan alusen. Siinä samalla tarkkailin onko ponissa missään enää virallisesti likaa. En tiädä kannatiko ottaa pehmeäharja kun poni oli jo niin puhda, mutta ei se mitään menettääkkään voi joten nappasin sen. Kävin lävitse suhteelisen reippaasti koko ponin ruumiin, samalla tarkastellen likatahroja joita ei löytynytkään kuin yksi.
Pääharjankin löysin ämpäristä joten ei muutakun harjaamaan. Laskin ponin kulahtaneen riimun,kaulalle. Poni aluksi vähän nosteli päätään pois mutta lopulta rauhottui kun otin rauhallisin ottein. Laitoin takaisin riimun päähän ja kiitin ponia.
Seuraavaksi kaviot. Nappaisin kaviokoukun ja menin astan viereen. Liu'utin kättäni jalkaa pitkin niin että se oli melkein kaviossa. Asta nosti melkein automaattisesti mutta vähän jouduin nojaamaan sitä kohti. Astalla oli kengät jalassa joten otin huolellisesti väliköistä ja muutenkin. Astan säde oli aika kuiva, tai itse asiassa ruti kuiva, pitää muistaa sanoa Aleksille. Loput jalat menivätkin moitteetomasti, ilman mitään muitakaan huolia.
En viitsinyt alkaa selvittelemään ponin harjaa, sillä sitä on paljon, voisin sen huomenna tehdä kun perjantaina olisivat kisatkin. Minulla oli mennyt reilut neljäkymmentäviisi minuuttia koko projektiin, ohhooh hups vierähti vähän, tai ehkä vähän innostuin. Aleksi nojasi pesarin seinää vasten, kun muut olivat pikkuhiljaa alkaneet valua omiin puuhiinsa.
-Nytkö maltoit lopettaa? Aleksi virnuili.
-No totanoin jos sanotaa tää oli suhteelisen hutastu harjaus mut joo,vastasin.
-No hyvä mä tästä menenkin, Aleksi sanoi ja oli lähtemässä.
-Moi, eiku hei! huudahdin melkein lähtevälle Aleksille.
-No? Aleksi kysäisi.
-Astan säde on ihan rutikuiva? kysyvä ilme kertoi kaiken.
-Katsotaas, no voisin korjata asian huomenna kun löydän yhden voiteen mikä auttaa, muista muistuttaa, Aleksi vinkkasi ja lähti omia matkojaa, nyökkäisin.

/Ehkä mä en enää ikinä tee näit ristikoita keskellä yötä Naurna tääl mun vastauksil ihan täysil

Vaarallisia vaatteita tallilla/ratsastettaessa:
- kaulahuivi, joka voi lentää
- liehuvat paidat
- korkokengät

1. PÖLYHARJA
2. KAVIOKOUKKU
3. PIIKKISUKA
4. HIKIRAUTA
5. PÄÄHARJA
6. PEHMEÄ HARJA
7. KUMISUKA
8. PESUSIENI


Ikuisuudeta tuntuneen teoriakatsauksen jälkeen Aleksi päästi meidät harjaamaan hoitoheppojamme. Kävin hakemassa Dunjan harjat satulahuoneesta.
- Cellessä ei oo paljon harjattavaa, Narnia huikkasi hoidokkinsa karsinasta.
- Onnen pekka! huusin vastaukseksi. - Dunja on varmaan piehtaroinut.
Otin riimun karsinan ovesta ja laitoin Dunjan kiinni kaltereihin. Poni tunki tapansa mukaan taskuilleni. Kuulin, miten käytävän toisella puolella Narnia komensi Celleä. Onneksi minun hoidokkini oli kiltti ja rauhallinen. Aloin irrotella pölykerrosta kumisualla Dunjan kullanvaaleasta karvasta.
Viiden minuutin kuluttua pystyin sukimaan pölyharjalla irronneet pölyt ja kuivikkeet pois. Puhdistin Dunjan kaviot. Niissä ei ollut kiviä. Kokeilin hokkeja sormillani Aleksin ohjeen mukaan. Harjasin Dunjan mahan kumisuan kanssa. Siitä Dunja nautti. Kokemuksesta tiesin, etteivät kaikki ponit perustaneet kumisukakäsittelystä mahalle.
Dunjan pää oli puhdas. Harjasin jalat ja siirryin jouhiin. Suin Dunjan lyhyen pystyharjan. Sitten selvittelin sormillani tuuhean otsatukan. Lopuksi menin Dunjan hännän luo. Se oli oikea takkupesäke huolimatta siitä, että olin harjannut sen eilen. Työskentelin Dunjan hännän parissa, kun Aleksi tuli tarkistuskierroksellaan Dunjan kohdalle.
- Onko hommat vielä pahasti kesken? Aleksi kysyi ja sormeili tekemääni vetosolmua. - Ihan oikeaoppinen vetosolmu täällä näyttäis olevan. Ja Dunjahan kiiltelee puhtautta.
Aleksi tunnusteli Dunjan mahan alta ja jaloista. Sitten hän nosteli kaviot vuoronperään.
- No problems... Sie olet tehnyt tosi hyvää työtä.
Punastuin ylpeydestä.
- Tää häntä on vielä vähän vaiheessa, tunnustin.
- No, jatka sen kanssa. Dunjan häntä tunnetaan tollasena pensaana.
Hymyilin. Aleksi löysi yhden vikapaikan: Dunjan vuohistupsuissa oli likaa. Hieman pettyneenä tunnustin itselleni, etten ollut selvinnyt ilman sanomisia.

Mitä vaarallisia vaateita ratsastaessa/tallilla on?
-Pitkät liehuvat kaulahuivit
-Korkokengät
-Mekot
-Liehuva paidat'
Sanaristikko


1. Pölyharja
2. Kaviokoukku
3. Piikkisuka
4. Hikirauta
5. Pääharja
6. Pehmeä harja
7. Kumisuka
8. Pesusieni 



Rexa on mukana kaikessa
Kuunteli Aleksn puhetta kunnes meidän piti mennä harjaamaan hoitohevosemme.Hain Nikitan harjat satulahuoneesta yhtäaikaa Valman kanssa.Astuin Nikin karsinaan ja kiinnitn sen vetosolmulla kiinni.Aloitin kumisualla, jolla hierovin liikkein putsasin tamman läpi jalkoja myöten. Siirryin kovempaan harjaan, ja otin suurimmat liat tamman vatsan alta, myös jalat. Pölyharjan nappasin ja harjasin sillä pitkin vedoin tammaa pitkään, kunnes tamma kiilsi edes vähän. Putsasin Nikin kaviot ja selvitin harjan ja hännän.
-Joko on valmista?Aleksi kysyi minulta
-Juu,sanoin vähän nolona koska muut olivat jo harjanneet

Vaarallisia vaatteita tallilla

- löysät vaatteet (hameet, isot(auki olevat) takit, huivit tms. jäävät helposti kiinni)
- vääränlaiset jalkineet (korkkarit, sandaalit, croksit, liian isot kengät/auki olevat nauhat)
- hevosia säikäyttävät vaatteet/asusteet (sateenvarjo, liehuvat vaatteet(sadetakki tms))

Ristikko


1. pölyharja
2. kaviokoukku
3. piikkisuka
4. hikirauta
5. pääharja
6. pehmeäharja
7. kumisuka
8. pesusieni

Tarina

Katselin karsinassa hyörivää Kyyhkyä ja tuumasin tälle ääneen
- Joo, mä taidan harjata sut käytävällä, eihän tästä tuu muuten mitään... Tamma ei reagoinut tähän mitenkään, vaan jouduin metsästämään ruunikon karsinan perältä.
- Höpsö tyttö, sanoin hevoselle ja talutin tämän käytävälle. Kliksautin Blairin ja Nikin karsinoiden ulkopuolella roikkuvat riimunarut Kyyhkyn riimuun ja taputin tammaa palkitsevasti. Kävin hakemassa Kyyhkyn harjapakin tämän karsinan edestä ja palatessani takaisin, lähestyin tammaa takaapäin ja juttelin sille kokoajan, jottei se säikähtäisi. Taputin tammaa uudelleen ja tarkistin pikaisesti kuinka likainen se oli. "Hmm... tässä tarvitaan kovempia otteita." tuumasin.
- Onneksi sulla on jo paksu talvikarva niin ei haittaa vaikka harjailisinkin kuivuneen kuran juuriharjalla, sanoin ruunikolle. Otin siis tamman harjapakista juuriharjan ja harjasin sillä molemmat kyljet, kaulan, selän ja jalat voimakkain vedoin. Kyyhkyä ei näyttänyt onneksi haittaavan kovempi harjaaminen, mutta se hyöri huvikseen senkin edestä.
- Nyt loppu!, komensin tammaa ja huomasin, kuinka näköetäisyydellä olevat muut hoitajat kääntyivät huvittuneena katsomaan minua. Naurahdin ja jatkoin Kyyhkyn harjaamista, tällä kertaa otin pölyharjan, jolla siistin irronneen kuivan kuran ja karvat pois tamman iholta. Seuraavaksi sutaisin pääpiirteittäin tamman pään myöskin pölyharjalla, koska se ei ollut liiemmin likainen.
- Hyyvä tyttö!, kehuin tammaa ja taputin tätä lavoille sen antaessa minun harjata päätänsä pölärillä. Katselin hetken työni jälkeä kunnes muistin unohtaneeni jouhet sekä kaviot. Päätin aloittaa kavioista. Otin Kyyhkyn harjapakista harjapäällä olevan kaviokoukun ja menin tamman etujalan viereen. Liu'utin kättäni tamman jalkaa pitkin alaspäin ja vuohisen kohdalla painoin omaa kehoani hevosta vasten. Kyyhky nosti hienosti jalkansa ja kehuin sitä. Kaavin kovettuneen ja jäisen lian pois tamman kaviosta ja harjasin vielä ahtaimmat kohdat harjapäällä. Lopulta Kyyhky kyllästyi ja vetäisi jalkansa pois.
- Ei ollu kiltisti tehty, tokaisin tammalle ja päätin nostaa jalan uudelleen. Pidin sitä hetken ilmassa tekemättä mitään ja päästin sen sitten maahan. Taputin tammaa ja kävin kaikki loputkin jalat samaan tapaan. Viimeisenä siistin vielä tamman harjan sekä hännän, koska minulle jäi aikaa. Ensiksi harjasin harjan juuriharjalla suurin piirtein selväksi ja lopuksi au'oin takut varovasti sormillani. Saman tein hännälle, mutta käytin myös kampaa apuna. Tarkastin vielä tamman läpikotaisin ja lähdin hakemaan Aleksin ihailemaan kätteni töitä.

Narnia ja Lotta! Pistäkääs vauhtia töppösiin, sillä seuraava osa ilmestyy tänään tai huomenna ja oikeat vastaukset ilmestyy huomenna. Siihen mennessä pitäisi saada edellinen osa tehtyä!
Laittakaa yksää, jos on jotain esteitä, niin voidaan sopia lisää aikaa (:

          Mitä vaarallisia vaateita ratsastaessa/tallilla on?
- Korkkarit, huivit, mekot

                   Ristikko


1. Pölyharja
2. Kaviokoukku
3. Piikkisuka
4. Hikirauta
5. Pääharja
6. Pehmeä harja
7. Kumisuka
6. Pesusieni


Menin Darcyn karsinaan. Meille oli annettu tehtäväksi harjata omat hevoset.
Aloitin piikkisuolla pahimmat kurat pois. Sitten aloin hieroa Darcya kumisualla.
Darcy näytti nautivan tästä paljon. Siiryin seuraavaksi kovaan harjaan, jolla harjasin kaikki paitsi jalat ja pään. Pehmeälläharjalla harjasin jalat. Otin pääharjan ja harjasin Darcyn päätä varovaisesti. Se ei ollut hauskaa Darsysta. Tein sen tosi nopeasti ja kaivoin kaviokoukun jostain pakin pohjalta. Nojasin hiukan Darcyn jalkaa vasten ja se nosti hienosti kavionsa. Selvitin vielä sen hännän ja harjan.

”Hei kaikki! Tänään meillä on vuorossa viimeinen kokoontumisemme. Käymme läpi satuloinnin, suitsinnan, erilaiset suojat ja taluttamisen. Siirrytään heti aluksi tallin puolelle.”

Johdatin porukat tuntsarikäytävälle. Otin Pallen käytävälle seisomaan ja kiinnitin sen molemmilta puolilta.
”Ennen kuin hevosen voi varustaa, se tulee puhdistaa kunnolla, sillä varusteiden alle jäävä lika voi aiheuttaa hankaumia. Tällä kertaa Miro on harjannut Pallen meille valmiiksi, jotta voimme siirtyä heti satulointiin.

Olin ottanut käytävälle valmiiksi satulan satulatelineeseen, suitset koukkuun ja suojia oli epämääräinen kasa korissa. Opetin kurssilaisille satulan osat ja demonstroin sitten, kuinka se laitetaan hevosen selkään.

1.Hevoset satuloidaan aina vasemmalta puolelta ja satulavyön ja jalustinhihnojen tulee olla ylösnostettuina.
2.Satula asetetaan ensin sään yläpuolelle, mistä se sitten vedetään taaksepäin oikealle paikalleen. Satula on oikeassa kohdassa silloin, kun se ei paina hevosen lapaa hevosen liikkuessa. Aloittelijalle tämä on hieman hankala huomata, joten varmin tapa on katsoa, että satulavyön ja hevosen kyynärpään välinen etäisyys on kämmenen levyinen.
3.Huopa tulee suoristaa molemmilta puolilta ja nostaa kiinni satulan etukaareen, jottei se pääse hiertämään hevosen säkää.
4.Satulavyö lasketaan rauhallisesti oikealle puolelle alas ja kiinnitetään sitten löysästi ensimmäiseen ja viimeiseen vastinhihnaan kolmesta. Keskimmäinen jää vapaaksi.
5.Ennen selkään nousua satulavyö kiristetään ja jalustimet lasketaan alas. Vielä selkään nousun jälkeenkin satulavyön kireys tarkistetaan, sillä joillain hevosilla on tapana pullistella.

Osaako kukaan sanoa, mitä pitää tehdä ennen kuin satula otetaan pois hevosen selästä? Nämä asiat tehdään yleensä jo heti ratsastuksen jälkeen kentällä tai maneesissa.
Entäs, miten satulan voi laskea maahan, jos lähettyvillä ei ole satulatelinettä tai sen kaltaista paikkaa?

Seuraavaksi esittelin kurssilaisille suitset. Kerroin heille niiden osat ja selitin sitten lyhyesti erilaisista turparemmeistä ja kuolaimista: ”Yleisimmin hevosilla käytetään englantilaista turparemmiä ja nivelkuolaimia, minkä laiset nämä Pallenkin suitset ovat. Muita turparemmejä ovat esimerkiksi hannoverilainen turpahihna eli remonttiturpahihna, sekä meksikolainen turpahihna. Erilaisia kuolaimia on vaikka kuinka paljon, esimerkiksi kolmipalat, olympiakuolaimet, joita käytetään Astalla maastossa, suorakuolain, kumikuolain ja kaksikuolaimet. Osaako kukaan kertoa, milloin kankikuolaimia yleensä käytetään ja miksi, sekä miksi kutsutaan toista kuolainta, joka laitetaan hevosen suuhun kankien lisäksi?”

Seuraavaksi kerroin kurssilaisille, että ennen kuin hevosen voi suitsia, on tarkastettava, että ne on koottu oikein, turpahihna (alaturpahihna) ja leukahihna tulee avata ja kylmällä ilmalla kuolaimet lämmittää käsissä. Jotta hevonen ei pääse karkaamaan suitsittaessa, voi riimun laittaa hevosen kaulalle.
Seuraavaksi näytin kuin suitset laitetaan hevoselle.

1.Hevonen suitsitaan vasemmalta puolelta. Ensin laitetaan ohjat hevosen kaulalle
2.Oikea käsi laitetaan hevosen leuan ali pään toiselle puolelle, poskihihnoista pidetään suitset kasassa oikeassa kädessä. Vasemmalla kädellä tarjotaan kuolaimia hevoselle, ja kun hevonen avaa suunsa, pujotetaan samanaikaisesti niskahihna korvien taakse. Jos hevonen meinaa nostaa päätään, sitä painetaan pään ympäri olevalla oikealla kädellä turvan päältä alaspäin.
3.Tarvittaessa suu voidaan avata työntämällä sormi suupielessä olevaan hammaslomaan, jossa hevosella ei ole hampaita.
4.Otsa harja nostetaan otsahihnan yli ja tarkistetaan suitsien sopivuus ja että kaikki remmit ovat suorassa.
5.Leukahihna kiinnitetään. Turpahihna laitetaan poskihihnojen/kuolainrenkaiden alapuolelle kummaltakin puolelta ja kiinnitetään. Alaturpahihna kiinnitetään, jos sellainen on.

Kuinka kireälle leuka- ja turparemmit kiristetään? Millä kahdella tavalla hevosen voi jättää turvallisesti karsinaan, siksi aikaa kun haet omat varusteesi? Mitä tehdään suitsien riisumisen jälkeen?


Seuraavaksi kävimme sekalaisen suojakorin kimppuun. Jokainen sai ottaa käteensä suojan ja kertoa, mikä suoja se oli ja milloin ja miksi sitä käytetään. (tee tehtävä kaikista suojista, käyttämällä oikealla olevaa kuvaa apuna)

Sitten näytin kuinka suojat laitetaan hevoselle:
Suojien tarrojen tai muiden kiinnitysten tulee aina olla ulospäin ja yleensä päällimmäisen tarran osoittaa taaksepäin. Suoja laitetaan ensin säären ympärille, mistä se liu’utetaan oikealle paikalleen. Suoja yleensä ns. kloksahtaa paikalleen. Suojat tulee kiinnittää tukevasti paikalleen, siten että ne eivät pääse heilumaan. Suojat laitetaan hevoselle yleensä ennen satulointia.


Seuraavaksi siirryin teoria osuuteen taluttamisesta: Hevosia talutetaan yleensä vasemmalta puolelta, mutta esimerkiksi tarlutustunnilla puolta vaihdetaan siten, että taluttaja on uran sisäpuolella. Hevosia talutettaessa peräjälkeen, tulee muistaa jättää hevosen mittainen väli edellä kulkevaan. Hevosia talutetaan kävelemällä hevosen lavan vierellä (paitsi ahtaissa paikoissa, joissa taluttaja menee edellä), riimusta pidetään oin 20-30 cm päästä oikealla kädellä pikkurilli hevoseen päin nyrkki alaspäin. Vasempaan käteen kerätään loput riimunnarusta.
Hevosia voi myös taluttaa ohjista, jolloin ohjat otetaan pois kaulalta ja ohjat erotetaan toisistaan pitämällä etusormea niiden välissä. Jos hevosta talutetaan suitsista riimunnarun kanssa, tai hevosella on martongaali tai useammat ohjat, pidetään ohjat kaulalla.
Kun hevonen talutetaan tarhaan tai karsinaan, käännetään hevonen ensin portille tai ovelle päin, ennen kuin se päästetään irti. Jos tarhaan viedään monta hevosta kerralla, käännetään ensin kaikki hevoset portille päin ja sitten hevoset päästetään irti yhtä aikaa.
Kun hevosta talutetaan tämän ravatessa, otetaan naru kokonaan oikeaan käteen ja annetaan narun pidentyä hieman, jotta hevonen pystyy liikuttamaan kaulaansa ravin tahdissa.

Kiitos kaikille mahtavasta kurssista, annan vielä kumpaankin osaan oikeat vastaukset hieman myöhemmin, ja linkkaan samalla teille osoitteen, jossa voitte käydä tekemässä lopputestin, minkä jälkeen saatte Hoito I merkin (:
Toivoisin, että saisitte tehtyä tehtävät ensi viikon keskiviikkoon mennessä, aloitamme silloin Hoito II -kurssin (:

- Ennen kuin ottaa satulan pois selästä, pitää nostaa jalustimet ja löysätä satulavyötä
- Satulan voi laskea maahan "pystyyn", etukaari edellä
- Kankikuolaimia käytetään, koska ne tehoavat sekä niskaan, leukaan että suuhun. Niitä käytetään paljon kouluratsastuksen vaikeissa luokissa. Niiden kanssa käytettävää ohutta kuolainta sanotaan bridongiksi
- Leukaremmin ja hevosen väliin tulee mahtua nyrkki, turparemmin ja hevosen väliin kaksi sormea
- Hevosen voi jättää karsinaan turvallisesti varusteet päällä laittamalla ohjat jalustinten taakse tai laittamalla riimun suitsien päälle ja sitomalla siitä riimunnarusta kaltereihin.
- Suitsien riisumisen jälkeen suitset niputetaan ja kuolaimet pestään

Suojat:
1. Etujalan jännesuoja
- käytetään esim. esteillä, kun halutaan suojata hevosen etujalkojen jänteitä puomien aiheuttamilta kolhuilta
2. Takajalan jännesuoja
- ks. kohta 1.
3. Kuljetussuojat
- käytetään koppikuljetuksessa, kun halutaan suojata hevosen jalkoja kuljetuksessa tulevilta kolhuilta
4. Takajalan hivutussuoja
- käytetään suojaamaan hevosen jalkoja hivuttamisen aiheuttamilta kolhuilta. Usein ratsastuskouluhevosilla.
5. Pintelinaluspatja
- Laitetaan pintelin alle.
6. Pinteli
- Lämmittää ja suojaa hiukan hevosen jalkoja esim. kuljetuksessa tai esteillä
7. Etujalan hivutussuoja
- ks. kohta 4.

Näitä vastauksia lukiessa kannattaa muistaa, etten oo IRL tekemisissä hevosten kaa ://)

Vaarallisia vaatteita:
- huivit ja muut, jotka voivat tarttua kiinni
- ylisuuret vaatteet ja liehuvat osat (voivat säikyttää hevosen)
- isot korut (esim korvakoru voi tarttua johonkin)
- kengät, jotka jättävät varpaat paljaiksi
- sateenvarjo

1. pölyharja
2. kaviokoukku
3. piikkisuka
4. hikirauta
5. pääharja
6. pehmeäharja
7. kumisuka
8. pesusieni

Tarina sisälsi:
Harjaaminen: (Harjat tulevat käyttöjärjestyksessä.)
1. kumisualla harjataan pyörivin liikkein hevosen vartalo, sillä saadaan parhaiten lika ja irtokarvat lähtemään, hieroo hevosen lihaksia
2. kovalla harjalla irrotetaan pahimmat kurat mm. jaloista
3. pölyharjalla harjataan irtokarvat ja pöly pois hevosesta.
4. pehmeällä harjalla viimeistellään harjaus ja harjataan aremmat paikat, kuten mahan alta ja jalat
5. piikkisukaa pidetään koko ajan hevosen pään puoleisessa kädessä ja siihen puhdistetaan harjaa harjauksen lomassa. piikkisualla voi irrottaa mys kaikkein pahimpia likoja.
6. pääharjalla harjataan hevosen pää

Kavioiden puhdistus:
Seisotaan jalan vieressä selkä hevosen päähän päin.
Jalka nostetaan liu'uttamalla kättä jalkaa pitkin alaspäin ja sanomalla "nosta". Hevoseen voi kevyesti nojata jos se ei meinaa nostaa jalkaa.
Takajalkaa voi vetää hieman taaksepäin, jotta hevosen on helpompi pitää sitä ylhäällä.
Takajalkoja puhdistaessa tulee muistaa, ettei missään nimessä laita päätään "potkuetäisyydelle"

//Narnia tippui pois kurssilta :/
// Valma, ei yhtään haittaa, vaikka olisikin virheitä, tarkotushan on oppia ja sen takii annan oikeat vastauksetkin! ((:
Lähetän siule yksällä tuon viimesen osan oikeat vastaukset (koska muut ei oo saanu tehtyä vielä) ja linkin missä voit käydä tekemässä lopputestin ne luettuasi, niin saat sitten Hoito I -merkin (:

- Nostaa jalustimet ja löysätä satulavyö.
- Etukaaren päälle en osaa selittää kunnolla
- Kouluratsatuksessa näkee niitä ainakin paljon ja se vaikuttaa ala leukaan ja niskaan.
- Bridongi
- Leukaremmi kiristetään niin, että nyrkki mahtuu hevosen ja hihnan väliin. Turparemmin ja hevosen väliin kaksi sormea.
- Ohjat laitetaan hevosen jalustimien taakse tai laitetaan riimu ja sidotaan kiinni.
- Pestään kuolaimet ja ristitetään suitset.

Suojia:
1. jännesuojat etujalkoihin.
2. Takajalan jännesuojat.
3. Kuljetussuojat.
4. Takajalan hivutussuojat.
5. Pintelin pehmuste.
6. Pintelit.
7. Hivutussuojat etujalkoihin.

- Jalustimet nostetaan ja vyö irrotetaan, selästä noustua vyö vain löysennetään
- Etukaaren päälle, niin että takakaari on kattoa kohden
- Kankikuolaimia käytetään kouluratsastuksessa, mutta niitä näkee myös estekentillä. Ne tehostavat ohjasapuja. Toinen kuolain on bridongi.
- Leukaremmin väliin nyrkki ja turpahihnan kaksi sormea.
- Laitetaan riimu suitsien päälle ja riimunarulla kaltereihin kiinni // ohjat jalustimien alta // pytää jotakuta pitämään
- Pestään kuolaimet ja niputetaan suitset. Turparemmi ja leukahihna kiinni, leukahihna ristiin.

Suojat:
1. Etujalan jännesuoja : Käytetään esteratsastuksessa, suojaa hevosen jänteitä puomeilta
2. Takajalan jännesuoja : -||- kohta 1.
3. Kuljetussuojat : käytetään kuljetuksessa, etujalan suojat suojaavat vain polveen asti, mutta takajalan suojat suojaavat myös kintereen ylitse
4. Takajalan hivutussuoja : Hivutussuojien tarkoituksena on suojata jalkoja silloin, kun hevosen etu- tai takajalat osuvat toisiinsa liikkeen aikana eli se hivuttaa.
5. Pintelipatja : Vähentää painetta käytettäessä pintelin alla.
6. Pinteli : Pinteleitä käytetään suojaamaan ja tukemaan hevosen jalkoja, mutta niitä käytetään myös lämmittämään
7. Etujalan hivutussuoja : -||- kohta 4.

- Löysätään vyö ja nostetaan jalustimet
- Etukaaren päälle
- Kankikuolaimeen  kuuluvat suuosa, varret ja leukaketju. Sen vaikutus kohdistuu hevosen niskaan, leukaan ja kieleen. Kouluratsastuksessa kankikuolainta käytetään yhdessä bridongin kanssa kaksin eli kanki- ja nivelohjin.
-  Lekaremmin ja hevosen väliin pitää mahtua nyrkki ja turpahihnan kaksi
-  Laitetaan riimu ja kiinni  tai ohjat jalustimen alta
-  Pestään kuolaimen ja niputetaan suitset
Suojat:
1. Etujalan jännesuojat
2. Takajalan jännesuojat
3. Kuljetussuojat
4. Takajalan hivutussuojat
5.Pintelipatjat
6.Pinkelit
7.Etujalanhivutussuojat

Maikki! Siulta puuttuu vielä viimesen osan vastaukset! Nyt äkkiä niitä tulemaan.
Topias ja Rexa, käykää tekemässä lopputesti antamassani osoitteessa!

Noniin.

Nostetaan jalustimet, ja löysätään vyötä yhdellä tai kahdella reiällä. Satulan voit laskea hoitaessasi etukaareen nojaamalla maahan, muista että monet tallit ovat tarkkoja satuloiden suhteen, paras tapa on viedä heti paikoilleen.

Pyörittelin vain päätäni, en edes ollut varma minkä näköinen kanki kuolain on, jäin odottelemaan muiden vastauksia.

1. Jännesuojat etusiin.
2. Jännesuojat taakse.
3. Kuljetussuojat.
4. Hivutussuojat taakse.
5. Pintelipatjat.
6. Pintelit.
7. Hivutussuojat eteen?

Anteeksi kun tuli näin myöhään ja lyhyesti.

Nyt kyl muokkaan jäi paljon tehtäviä pois! Eli hevosen voi jättää karsinaan , kun riimu on suitsien päällä ja riimunarulla kiinni (ei ovi!). Ohjat jalustimien taakse.

Leukaremmi nyrkin väli, ja turpahihna kaksi sormea.

Pestään kuolaimet, ja muut kohdat jos on lentänyt paljon hiekkaa, kuolaa. Ristitään suitset.