Maastoon?
Cellen karva pölysi. Hyräilin itsekseni Haloo Helsingin lauluja ja yritin saada ruunan näyttämään siedettävältä - jalat olivat täynnä mutaa, harjasta roikkui heinänkorsia ja vatsanalus oli kaikkea muuta paitsi siisti. Varmasti lähes tunnin kestäneen harjausoperaation jälkeen Celle oli jo paljon siistimpi, mutta harja oli vielä takkuinen.
"Sori Celle", supatin sille. "Tuun selvittämään sun harjan vähän myöhemmin", läähätin ja tajusin, että näytin varmasti hirveälle. Lähdin ripeästi kaapeille hakemaan harjaa ja siistimään itseni vessaan, sillä kaikki kura oli siirtynyt Cellestä minuun...
Kun olin saanut vielä itsenikin siistittyä, nappasin Canonin järkkärin kaapistani ja lähdin ulos, aikeissa mennä kuvaamaan Alanan ja Faen hyppytuokiota. Olin iloisella tuulella, eikä auringonpaiste ja ihana, armotta joka paikkaan tunkeutuva lämpö vain kohensi mielialaani. Vaikka näytin kliseiseltä, juuri elämänsä ensimmäisen hoitoponin saaneelta ponitytöltä tanssahdellessani kenttää kohti, sivuletit villisti heiluen, en välittänyt siitä. Oli hyvä päivä, eikä sitä pilaa mik-...
Pysähdyin kuin seinään sydän pamppaillen. Näinkö oikein..? Ainakaan en olisi halunnut nähdä sitä, mitä kulman takana oli. Valma ja Chris seisoivat lähekkäin, tallin kiviseinään nojaten. Chris veti Valmaa lähemmäs itseään ja painoi huulensa Valman huulille, kuiskaten jotain hiljaisella äänellä. Ei, en voinut katsoa enempää. Puraisin huultani ja yritin hipsiä näkymättömästi pois.
Miksi minun piti vilkaista juuri sillä hetkellä juuri väärään suuntaan? Miksi? Heti, kun päässäni oli leikkinyt ajatus, että minusta ja Christianista tulisi jotain. Ei näin voisi tapahtua... Hyvä tuuleni katsoi pois, kuin kumilla pyyhitty lyijykynänjälki. Luvatun vuoksi vaivaudun nappaamaan kädet täristen pari huonolaatuista kuvaa Alanan ja Faen inhottavan hyvin menneistä hypyistä. En minä normaalisti muiden onnistumista huonona asiana pitänyt.
Alana jutteli hiljaisella äänellään paljon siitä, miten hypyt menivät ja kyseli, tuliko hyviä kuvia. En jaksanut vastata muuta kuin pari joota ja eitä. Siitä Alana taisikin huomata, että asiani eivät ehkä olisikaan niin hyvin.
"But... But Ruusu, mikä, mikä sulla on?" Alana kysyi haperoivalla suomellaan.
"Ei mikään, kaikki, on, öh... hyvin! Heh, ihana sää?" ihana sää?! Ärähdin itselleni mielessäni. Olinpa hyvä keksimään tekosyitä, miksi kaikki olisi vallan mainiosti.
"No mutta, miksi sä oot sitten noin... umm... vaisu?" vaaleahiuksinen tyttö kysyi ja tarttui taukotuvan pöydällä lojuvaan mehupurkkiin ja kaatoi siitä itselleen mehua.
"Koska, koska mulla on vähän funssaa, niin en saa puhua paljon..." ärähdin itselleni toistamiseen. Kuka nyt saisi flunssan keskellä kirkasta kesäpäivää? En ainakaan minä hyvine vastustuskykyineni.
Alana tyytyi onnekseni saamaansa vastaukseen, eikä jututtanut minua sen enempää. Mietin sohvalla löhötessäni, että miten paljon pieni asia voi vaikuttaa ihmiseen. Normaalisti ujo ja hiljainen Alana puhui kuin papupata onnistuttuaan estetehtävässä, kun taas minusta tuli vaitonainen Chrisin ja Valman vuoksi. Pelkkä ajattelu teki kipeää. Tiesin, ettei minulla ollut pienintäkään mahdollisuutta onnistua Christianin kanssa. Se viihtyi Valman seurassa, enkä halunnut tulla väliin.
"Mä... Mä taidan lähteä kotiin", sanoin Alanalle ja yskäisin muodon vuoksi. Kävin heittämässä kameran takaisin kaappiini ja sanoin Cellelle pikaisesti heipat. Omatunto kolkutti. Olisi pitänyt rasvata Cellen suitset ja selvittää se harja. Äh. Kai se voisi odottaa ensi kertaan?
Tallin pihamaalta lähdettyäni tunsin yllättäen nykäisyn hihassani. Käännyin pikaisesti katsomaan, kuka minua kaipasi. Valma.
"Eh, hei", sopersin ja tuijotin kengänkärkiäni. Varvas pilkotti toisesta ulos.
"Tulisitko mun kanssa maastoon? Eevi-Sofiakin taitaa tulla", Valma sanoi ja hymyili minulle niin viattomasti, että ihmetytti.
"En... En mä voi..." sanoin hiljaa. Mitä muutakaan olisi pitänyt sanoa, kun ystävä palaa yhteen pojan kanssa, mihin on itsekin ihastunut?
"Ja mikset voi?" Valman ääni muuttui huolestuneeksi.
"Koska mä näin sen", sain pidätellä kyyneleitä tosissani ja lähdin pois Valman katseen alta. Miksi piti käydä näin?
2.8.2016, 12 hm
#ruusunpoikaongelmat
Aihe: 