Aleksin junnutunnit tiistaisin

Kyseessä on viikottainen ratsastustunti. Ilmoittautuessasi ilmoittaudut samantien kaikille tunneille, ellet erikseen mainitse, että tulet vain kahdelle ensimmäiselle tms.
Aloitamma He:C -merkin suorittamisesta, mutta toisin kuin yleensä, käymme vain 5 tuntia, sillä aloitamme suoraan kolmannesta tunnista, johon Maxin kanssa osa jäi. Eli, jos haluat merkin etkä ole ratsastanut vielä yhtään He:C tuntia, sinun on osallistuttava kaikille tunneille.
Jos kaikki menee hyvin ja innostusta löytyy, jatkamme viiden tunnin jälkeen He:B -merkin suorittamiseen.

Pohjatarina ilmestyy joka tiistai, ja maksuaikaa on seuraavan viikon maanantaihin asti. Jos et pysty sitoutumaan yhden maksun väsäämiseen viikossa, älä ilmoittaudu mukaan. En jaksa ruveta huutelemaan puuttuvien suoritusten perään vaan suoritus jää sitten kesken. Ilmoita etukäteen jos jäät joltain tunnilta pois ja pyydä lisäaikaa maksun suorittamiseen, jos sinulle tulee jokin este. Mutta maksun ei siis tarvitse olla 50 sanan kommenttia pidempi, joten sellaisen väsäämisen pitäisi tapahtua käden käänteessä (:

Laita ilmoittautumisesi yhteyteen muutama hevostoive, niin sinun ei tarvitse mennä joka tunnilla samalla pollella (:
Ja tunnithan siis sisältävät kaikennäköistä, koulusta esteisiin ja maastoilusta ponileikkeihin. (;


Siirrymme 12.5. suorittamaan He:B-merkkiä. Mukaan voi osallistua (ei tarvitse olla He:C-merkkiä suoritettuna) !!

Mukana:
Nanna - Tinttu/Darcy/Kyyhky/Nikita
Salli - Dunja/ Minca/ Klikki/ Tinttu
Janelle - Dunja/Kyyhky/Tinttu/Vanilla
Valma - Nikita/Darcy/Vanilla
Vili - Kyyhky

Mukaan!
Toiveina Tinttu, Darcy, Kyyhky ja Nikita

Miten tää oikeen menee, mä kattelin että Mirolla on edellisestä kaks tuntia suoritettu, ja Valmalla on HeC. Haluisin kumminkin että Miro vetää merkkinsä loppuun ja Valma saa joskus HeB:n.

Nii nyt miro voi osallistuu kolmelle näist he:c tunneist ja sit ku siirrytään he:b ni sit Valma voi hyppää mukaa (:

Päätin alottaa kolmannest he:c tunnist just sitä varten et Miron eikä sallin ei tarvii käyä samoi tuntei useempaa kertaa :-D

Selvä:)
Eli Mirolle heppatoiveita Palle ja Tinttu.
Valmalle Nikitaa, Darcya, Vania, ehkä joskus Dunjaa.

Salli mukaan ja sit toiveena Dunja, Minca, Klikki ja Tinttu:)

Jane hepostelemaan! Toiveina Dunja, Kyyhky, Tinttu ja tietysti Vani.

Oho, miks tää ilkee kone ei oo julkassu mun ilmoittautumista!? No kuitenkin..
Clara mukaan, ja toiveet olis Darcy, Dunja, Nikita ja jollekkin tunnille voi heittää Been.

Vielä voi ilmoittautua mukaan seuraaville tunneille!




Nanna - Darcy OK!
Janelle - Vanilla OK!
Clara - Nikita OK!
Miro - Palle OK!
Salli - Klikki OK!


”Moikka kaikki! Tällä kertaa meillä on taas koulua ja aiheenamme ovat erilaiset siirtymiset”, kerroin ratsukoiden kävellessä alkukäyntejä.

”Aloitetaan ottamalla ohjat ja ratsastamalla hevosten käyntiä kunnolla eteen. Haluan että jokainen hevonen kävelee koko kehonsa läpi ja lämpenee kunnolla. Se on erittäin tärkeää varsinkin näin kylmillä ilmoilla. Molemmilla pohkeilla vuorotellen käynnin rytmissä. Jos mitään ei tapahdu, niin sitten raipalla muistutus pohkeen taakse. Hyvä.”

”Sitten alamme ottamaan pysähdyksiä. Tullaan aina L:stä pituushalkaisijalle, jossa pysähdys tehdään I:ssä eli kentän keskellä. C:ssä sitten vuorotellen oikealle tai vasemmalle, ja pitkillä sivuilla pysähdykset jokaisen kirjaimen kohdalle. Muistakaa pitää pohkeet lähellä myös pysähdyksessä. Ensin pidätätte hyvin kevyesti ja tarpeen vaatiessa pidätätte enemmän, mutta heti kun hevonen pysähtyy, muistatte myödätä. Noin neljän sekunnin pysähtymisen jälkeen painatte taas pohkeilla ja kannustatte hevoset reippaaseen käyntiin. Pituushalkaisijalla varsinkin on hyvin tärkeää, että hevoset liikkuvat reippaasti eteen – siten niille jää vähemmän aikaa kiemurrella, ja pituushalkaisijallahan suora linja on hyvin tärkeä.”

”Hyvä Janelle. Vanilla kuuntelee hyvin herkkiä apuja. Muista vain säilyttää tuntuma pysähdyksessä, vaikka myötäätkin”, sanoin Janelle, jolla oli heti alkutunnista lähtenyt sujumaan Vanillan kanssa.

”Nanna pitää Darcyn pysähdyksissä sen neljä sekuntia, ei hätiköintiä! Hyvä, nyt oli parempi.”
”Ja Salli komentaa sitä Klikkiä reippaampaan käyntiin, nyt ei laiskotella! Muistuta vähän raipalla Salli. No niin, nyt saatiin vähän eloa siihenkin nuokuskelijaan.” Klikki oli melko tahmean oloinen, niin kuin aina, mutta Salli sai sen kyllä pikku hiljaa päättäväisyydellä liikkumaan eteen ja pian poni askelsikin melko energisesti.

Kun kaikilla alkoivat pysähtymiset sujua ja hevoset vetreytyä, pyysin kaikkia siirtymään raviin ja ravasimme muutaman kierroksen reipasta ravia keventäen.
”Seuraavaksi otamme sitten käynti – harjoitusravi -siirtymisiä joka kirjaimen kohdalla. L:ssä, R:ssä, C:ssä ja S:ssä raviin, H:ssa, M:ssä, B:ssä ja E:ssä käyntiin. Muistakaa taas pitää pohkeet lähellä ja käsi pehmeänä. Mitä pienemmillä avuilla saatte hevoset siirtymään, sitä parempi. Aloitetaan.”

”Clara voi pyytää Nikkiä ravaamaan isommin eteen. Vaikka etäisyydet ovat lyhyitä, niin mummoravi ei kuitenkaan käy. Nopea pohje. Hyvä.”

”Miron ei tarvitse ottaa noin suurta pidätettä siirtäessään Pallea käyntiin. Hyvin kevyt käsi. Siirtyminen tapahtuu pääasiassa istunnalla. Istu ensin siirtymisessä tiiviisti satulassa liikettä vastaan, ja kun Palle on siirtymässä käyntiin, rentoudu. Ajattele vaikka tyhjenevää ilmapalloa. Hyvä, juuri noin Miro!”

Seuraavaksi pyysin ratsukoita vaihtamaan suuntaa lävistäjän avulla Janelle ja Vanilla kärjessä. ”Lävistäjä alkaa aina kirjaimesta ja päättyy kirjaimeen, eli ei oikomisia! Ratsastatte syvälle kulmiin asettaen ja taivuttaen, ja suoristatte sitten hevoset lävistäjän suuntaisesti”, muistutin ratsukoita, sillä osalle ratsastajista lävistäjä saattoi olla hieman vieras.

”Sitten sama tehtävä toiseen suuntaan, mutta tehkää M:ään, B:hen, E:hen ja H:hon voltit ravissa ennen kuin siirrätte käyntiin. Volttihan on pieni ympyrä, jolla hevosia taivutetaan kaaren mukaan. Voltti on yleensä halkaisijaltaan kymmenen metriä eli puolet lyhyestä sivusta. Ette siis saa volttia tehdessänne ylittää pituushalkaisijaa, muuten tulee törmäys toisella puolella volttia tekemässä olevan kanssa! Kai kaikki muistavat, kuinka hevosia taivutetaan? Hyvä, sitten voitte aloittaa tehtävän.”

”Clara pyytä taas sitä Nikkiä ravaamaan isommin eteen, vaikka kaarevalla uralla se ei niin hauskaa Nikistä olisikaan. Nopeat pohkeet, hyvä.”
”Janelle muistaa kääntää ulkoavuilla, nyt Vanilla menee vähän lapa edellä. Ulkopohje tiukkana muurina. Hyvä. Sitten pidäte ja käyntiin. Hyvä siirtymä Janelle!”
Salli oli saanut Klikin liikkumaan hyvin eteenpäin ja he tekivät täsmällisiä siirtymisiä ja tarkkoja pyöreitä voltteja. Myös Nannanlla ja Darcyllä sujui erinomaisesti, vaikka tyttö pomppikin Darcyn korkeissa askelissa.

”Kaikilla näyttäisi sujuvan tosi hyvin, otetaan seuraavaksi pienet välikäynnit. Antakaa hevosille pitkät ohjat ja vaihtakaa suuntaa.”

Keräilin lantakasoja talteen sillä aikaa kun ratsukot kävelivät ja aloin sitten selostaa seuraavaa tehtävää: ”Teemme C:ssä ensin pysähdyksen ja peruutuksen. Sitten käyntiin, kulman jälkeen H:ssa ravi siirtyminen ja S:ssä laukan nosto. Laukassa tehdään toiseen päähän pääty-ympyrä, L:ssä siirtyminen raviin ja B:ssä takaisin käyntiin.”
”Peruutus tapahtuu pysähdyksen jälkeen siten, että istutte tiiviisti satulassa ja ajattelette taaksepäin menemistä. Kevyt pidäte ohjalla ja pohkeesta pyydätte hevosta liikkumaan. Peruuttakaa neljä askelta, sitten rentoudutte, myötäätte ohjasta ja pyydätte hevoset reippaaseen käyntiin. Näille kaikille peruutus on hyvin tuttu liike, joten siinä ei pitäisi olla sen kummempia ongelmia.”
”Ottakaas ohjat käteen ja sitten aloitetaan!”

”Clara muistaa istua harjoitusravissa, vaikka pompottaakin. Laukkaa ei nosteta koskaan kevyestä ravista. Puolipidäte, asetus sisään ja sisäpohje. Hyvä nosto Clara!”
”Ja Nanna tekee laukka – ravi siirtymisen samalla ajatuksella kuin ravi –käynti siirtymisen. Mahdollisimman vähän ohjalla ja pääasiassa istunnalla, myötäys heti kun siirtyminen tapahtuu.”
”Miro pyytää Palle liikkumaan kunnolla eteen heti laukasta raviin siirtymisen jälkeen. Molemmilla pohkeilla, hyvä!”
”No nyt Nannalta tuli parempi siirtyminen laukasta raviin kuin edellisellä kerralla, hienoa!”

Teimme vielä muutaman kierroksen tähän suuntaan ja vaihdoimme sitten taas suuntaa lävistäjällä. Jatkoimme samaa tehtävää myös toiseen suuntaan.
”Klikki nosti nyt väärän laukan, ota takaisin raviin. Voit vaikka nostaa hieman sisäohjaa laukannostossa. Hyvä, nyt nousi oikea laukka!”
Claralla ja Nikillä alkoi sujua oikein mallikkaasti. Nikitan siirtymiset olivat mukavan pehmeitä ja askeleet lennokkaat ja irtonaiset. ”Hyvä Clara, voit antaa Nikitan kävellä!”
”Samoin Miro!” huikkasin tytölle, jolla sujui myös Pallen kanssa varsin mallikkaasti. Muut tekivät vielä muutaman kierroksen ja annoin sitten kaikkien siirtää hevoset käyntiin.
”Pitkät ohjat kaikille, hienoa tytötä!

Nikita lopputunnista..

Tässä on tää kamala kuva Nikitasta.. Taustaa en jaksanu tehä kun siihen meni ainakin tunti, mut en ollut tyytyväinen, niin en alkanu uutta väsäämään.. :3 Se on kännykkä-ohjelmalla piirretty, eli siitä kunniaa. u_u'

Darcyllä oli oikein mukava ratsastaa pitkästä aikaa ja tamma toimi oikein ihanasti, vaikka mulla itelläni olikin pasmat koko ajan sekaisin. En vaan yhtään pystynyt keskitymään tänään. Heti ensimmäisestä tehtävästä lähtien rupesin hieman hätiköimään enkä oikein saanut Darcya rauhoittumaan pysähdykseen vaan me oltiin koko ajan hiipimässä eteenpäin. Tälleen jälkikäteen ajateltuna vika oli ihan mussa kun en saanut tiivistettyä istuntaani tarpeeksi.
Myös ravissa oli istunnan kanssa ongelmia. Musta tuntu että pompin ku perunasäkki, varsinkin laukan jälkeen, ja siks mä jäin vähän roikkumaan ohjaan eikä siirtymiset todellakaan ollut mitään huippuluokkaa. Mutta kyllä mä sitten lopputunnista sain kerättyä itseäni sen verran että sain pari hyvää pätkää ratsastettua, joihin olin itsekkin tyytyväinen. Vaikka Aleksin milestä meillä sujui hienosti, olisi mun mielestä voinut mennä vielä paljon paremminkin. Kivaa kuitenkin oli (:

Tänään mä sain ratsastaa Pallella, mikä oli supermukavaa. Me treenattiin siirtymisiä askellajien välillä. Palle oli heti alkuun tosi reipas, ja musta tuntui, ettei siinä ollut paljoa lämmittelemistä. Ensin me harjoiteltiin pysähtymistä juuri kentän keskelle. Käynnistä pysähdyksiin siirtyminen oli helppoa, ja Palle kuunteli mua hyvin ja oli herkkä. Palle pysähtyi kun mä pyysin ja lähti liikkeelle, kun mä annoin luvan. Seuraavana lyhyen kevyt ravi -lämmittelyn jälkeen oli vuorossa harjoitusravi-käyntisiirtymiset. Niissä tuli vähän ongelmia, sillä Palle puksutti eteenpäin kuin juna, ja mun pidätteet tuntuivat vain lisäävän junan vauhtia. Aleksi neuvoi mua istumaan syvälle satulaan liikettä vastaan ja käyttämään vähemmän kättä. Mä tajusin nopeasti mistä oli kyse, ja Palle tuntui vähän rauhoittuvan. Me tehtiin harjoitus myös toiseen suuntaan, ja nyt se sujui oikein hyvin.
Välikäyntien jälkeen me harjoiteltiin tehtävää, joka sisälsi kaikenlaisia siirtymisiä: käynti-pysähdys, pysähdys-peruutus, käynti-ravi ja ravi-laukka. Peruutus oli mulle uusi juttu, ja suhtauduin Aleksin ohjeisiin hyvin skeptisesti. Mun yllätykseksi se kuitenkin toimi, ja tuntui oikeastaan aika makeelta saada hevonen peruuttamaan. Mä jännitin laukkaamista, mutta se menikin ihan hyvin. Laukasta raviin siirtymisen jälkeen vauhti meinasikin pysähtyä. Mä tajusin, että raviin siirtymisenkin jälkeen piti jatkaa ratsastamista. Toisessa kierroksessa kaikki sujui kuin unessa, ja mä ja Palle tehtiin täydellistä yhteistyötä.
Tunnista jäi hyvä fiilis, ja olin taas oppinut Hallavassa yhden tunnin aikana enemmän kuin koulussa viikon aikana.

Oli todella mukavaa päästä työskentelemään Vanillalla, jonka kanssa en koskaan kyllästynyt ratsastelemaan. Se kulki todella mukavasti, ja tunnista jäi kovin ihastuttava jälkimaku. Vanilla kulki innokkaasti, se selvästi halusi päästä tekemään jotain ja näyttää, miten hyvin se osasikaan mennä, enkä todellakaan valita.
Tehtävät eivät olleet mitenkään erikoisen vaativia, joten sen tähden sainkin keskittyä enemmän itse apujen huolellisuuteen. Huomasin, että pohjetyöskentelyä pitäisi vielä harjoitella enemmän, ohjien kanssa aloin olla Vanillan suuhun jo sopiva, sillä tamma myötäsi käsiapujani hienosti. Ensi kerralla pitäisi vain muistaa olla täsmällisempi pohkeiden kanssa, niin eiköhän se siitä.

Istahdin Klikin hiukan kovan tuntuiseen satulaan ja ajattelin tulevaa tuntia.
Aloitimme heti oikein napakasti ja sain tosissani työstää Klikkiä. Aluksi Klikki vain maleksi ja yritti selvitä tilanteista lusmuilemalla, mutta loppuksi Klikki meni oikein mallikkaasti. Vielä olisi paljon työstämissä Klikin kanssa, mutta kyllä se siitä! Tunnin jälkeen mukavahko tunne oli sisällä ja oli ilo lähte takaisin kotiin, vaikka se ravi tuottaa hiukan hankaluutta. Mutta pian sekin varmasti alkaa sujua kunhan ratsastaa topakasti.

Tällä kertaa ei ole pohjatarinaa, vaan piirtelen teille kuvia. Maastoon saa lähteä ilman satulaa tai satulan kanssa. Luvassa metsäpoluilla samoilemista, hiekkateillä ravaamista, muutamalla pellolla laukkaamista ja pronssijoen yli kahlaamista.

Nanna - Tinttu OK!
Miro - Palle OK!
Salli - Minca OK!
Janelle - Kyyhky OK!
Clara - Nikita OK!








Loput kuvat tulevat viikon aikana

Saanko mä vaihtaa tähän Lilianin Claran sijaan?? Muuten kaikki hommat painottuu enemmän Claralle kun Lillille :3

// piä vaan Clara tässä ku oot kummiski jo ton ekan tunnin käyny Claralla. Voit sitten irtotunneille ja valmennuskiin osallistua Lilianilla
-A

Jos on kaksi hahmoa, niin useimmiten toinen niistä menee väistämättä ykkössijalle.
- V

Joo, tiedän, en taaskaan jaksanut panostaa maksuun, en osaa piirtää poikien naamoja joten jätin sen pois kuvasta, Palle näyttää ihan tammalta tossa, en taaskaan osannut piirtää taustaa niin suttasin sinne jotain randomia...

//Miro käy vielä yhden tunnin, niin se on suorittanut HeC-merkin, sitten mun hahmot jää tauoille kunnes aletaan vetäämään HeB:tä.

Jotenkin minulla oli sellainen fiilis, että tunnista tulisi jännittävä, kun katsoin silloin tuntilistaa ja siinä luki että meidän ryhmämme lähtisi maastoon. Jotenkin porukan hurjapäät Clara ja Salli saivat aina aikaan kaikenlaista draamaa - eikä se kyllä yhtään haitannut minua - joten päätin varmuuden vuoksi laittaa Tintulle satulan. En ollut yhtään väärässä, sillä Nikitalla oli pomppupäivä ja tamma päättikin heittää Claran hyisen kylmään pronssijokeen. Mun kävi tyttöä sääliksi, mutta eipä tuota näyttänyt kylmä kyyti haittaavan.
Ihan retkemme loppupäässä sitten Kyyhky ja Mincakin rupesivat pelleilemään omiaan, mutta onneksi tyypit pysyivät selässä. Sallin kännykkä vaan tais lentää jonnekkin pöpelikköön. Tinttu ja Palle olivatkin ainoat moitteettoman rauhalliset ratsut Aleksin ratsastaman Halin lisäksi ja me pystyttiin lähinnä nautiskelemaan menosta ja katselemaan naurun ja kauhunsekaisin tuntein muiden jännärihetkiä.

Vihoviimeisillä villahousuilla on vielä aikaa väsätä maksu huomiseen klo 16 mennessä!

Nanna - Nikita OK!
Miro - Tinttu OK!
Salli - Dunja OK!
Janelle - Kyyhky OK!
Clara - Darcy OK!


Aloitin taas tavalliseen tapaani alustamalla tunnin aihetta ratsastajien säätäessä jalustimiaan ja aloittaessa lämmittelemään hevosia alkukäynneillä:
"Tänään käsittelemme sellaista aihetta kuin temponmuutokset. Ratsastusradan teistä tutustumme tänään täyskaartoon, joka on oiva tapa muuttaa suuntaa. Viime koulutunnillammehan käsittelimme siirtymisiä, mitkä olivat siis askellajien välillä tapahtuvia muutoksia. Temponmuutokset eroavat siirtymistä siten että muutokset tapahtuvat askellajin sisällä.
Temponmuutoksissa tärkeää on ymmärtää tahdin merkitys. Tahti on säännöllinen mitta, jolla määritellään hevosen poljenta. Temponlisäyksessä hevosen poljennan tahti nopeutuu, mutta samalla askeleen tulee venyä. Askeleen pidennys taas eroaa temponmuutoksista siten, että tahti pysyy samana, vaikka askel venyykin. Keskiravi sijoittuu askeleen pidennyksen ja temponlisäyksen väliin. Siinä siis hevosen askel venyy ja tahti nopeutuu, mutta hevoselta ei vaadita yhtä nopeaa tahtia eikä pitkää askelta kuin temponlisäyksessä. Temponlisäystä ei vaadita Helppo:C -tasoisissa kouluohjelmissa, joten tutustumme siihen myöhemmin. Tänään aloitamme keskikäynnillä, minkä jälkeen harjoittelemme ensin hieman askeleen pidennystä ja lopuksi otamme keskiravia. Voitte alkaa kerätä ohjia pikkuhiljaa käteen ja herätellä hevosia ottamalla muutamia pysähdyksiä.”

Ratsukot vaikuttivat melko uneliailta ja jouduin muistuttamaan muutamia: ”Janelle, pysähdyksen jälkeen heti reipasta käyntiä eteen, ei jäädä vetelehtimään. Miro myös, Tinttu melkein nukkuu siellä!”

”Alamme seuraavaksi ottamaan mukaan keskikäyntiä. Pysähdykset voitte muuttaa melkein pysähdyksiksi, jolloin puolipidätteillä ja tiivistämällä istuntaa pyydätte hevosia hidastamaan melkein pysähdyksiin muutaman askeleen ajan. Sitten pyydätte pohkeilla eteenpäin ja annatte kädellä hevosille tilaa liikkua eteenpäin. Keskikäynnissä hevosen tulee liikkua rennosti matkaa voittavalla askeleella eteenpäin normaalia käyntiä reippaammassa tahdissa silti kiirehtimättä. Keskikäynnissä kättä saa työntää hieman eteenpäin, mutta kuolaintuntumaa ei saa menettää. Voitte aloittaa.”

”Hyvä Clara, Darcy kulkee oikein rennosti ja matkaa voittavasti. Sitten taas tiivistät istuntaa ja otat muutaman puolipidätteen. Darcy voi hieman nousta niskasta ylöspäin hidastuksen aikana. Hyvä.”
”Nannalta ja Nikitaltakin alkaa sujua pikkuhiljaa, vaikka Nikita voisi kyllä liikkua vielä vähän paremmin eteen.”
”Janelle rentoutuu Kyyhkyn selässä, nyt tamma on melko jännittynyt ja askel on lyhyt. Pohkeet lähelle ja myötää ohjalla askelten tahdissa. Hyvä!”
”Sallilla ja Dunjalla näyttää kanssa sujuvan mainiosti!”

”Sitten vaihdamme suuntaa täyskaarrolla. Täyskaarto on pisaran mallinen kuvio, jota lähdetään ratsastamaan samalla tavalla kuin kymmenen metrin volttia, mutta ”takaisin päin lähdettäessä” pituushalkaisijan kohdalla oikaistaankin suoraan uralle ja suunta vaihtuu. Jokainen voi tehdä täyskaarron omalta paikaltaan nyt. Hyvä, kaikki saivat juonesta kiinni. Sitten voitte siirtää raviin ja tehdä omatoimisesti pääty-ympyröitä ja voltteja. Muistakaa, että ympyrällä ja voltilla menijät ovat ”etuajo-oikeutettuja”, joten jos joku tulee uraa pitkin samaan aikaan, tulee tämän hidastaa ja antaa ympyrää ratsastavan ratsastaa tiensä loppuun!”

”Miro voi pyytää Tinttua ravaamaan vähän reippaammin eteen myös niillä ympyröillä. Ulkoavut kääntävät ja ulkopohje pitää tahtia yllä. Hyvä!”
”Nanna painaa kantapäitä alas ja nostaa katseen Nikitan niskasta. Parempi.”

”Sitten teemme muutaman lävistäjän, joilla tarkoituksena olisi ratsastaa askeleenpidennys. Saatte yhä keventää.  Muistakaa pitää ohjat tuntumalla, jottei hevosen tahti rikkoonnu pyytäessänne niitä pidentämään askeltaan pohkeilla. Janelle kärjessä H:sta B:hen! Sitten taas seuraavasta kulmasta uusi lävistäjä!”
”Hyvä Janelle, juuri noin askeleen pidennys tehdään!”
”Nanna ottaa pidätteitä, jottei Nikitan tahti rikkoonnu. Ajattele koko ajan mielessäsi missä rytmissä Nikitan jalat osuvat maahan. Hyvä, tämä seuraava lävistäjä oli paljon parempi.”
”Myös Tintusta alkoi lähteä liikettä paremmin toisella yrityksellä, hyvä!”
”Clara voi kannustaa Darcya pidentämään askeltaan vielä vähän enemmän.”
”Sitten vielä yksi lävistäjä B:stä H:hon, nyt kaikki laittaa parastaan!”

”Hienosti sujui! Tehkää vielä voltteja ja ympyröitä tähänkin suuntaan ja sitten voitte antaa hevosille hetkeksi pitkät ohjat!”

Ratsukoilla näytti sujuvan varsin mallikkaasti. Parin kierroksen kävelyn jälkeen pyysin ratsastajia ottamaan taas ohjat käsiinsä, sillä ottaisimme muutamia laukan nostoja.
”Tehdään tällä kertaa siten, että laukka nostetaan aina pitkän sivun alusta ja R:stä ja S:stä käännetään keskiympyrälle. Pitkän sivun lopussa taas siirtyminen raviin, ja seuraavan pitkän sivun alusta sama tehtävä toisella puolella kenttää. Muistakaa katsoa ympärillenne, jottei tule törmäystä kun keskiympyrälle tulee ratsukoita kummaltakin pitkältä sivulta. Te osaatte kyllä säädellä laukan tempoa sen verran, ettei tule yhteen törmäyksiä. Voidaan aloittaa!”

”Hyvä nosto Salli!”
”Nanna muistaa pitää ne silmät auki, ei rinnakkain pääty-ympyrälle!” tyttö aiheutti melkoisen kaaoksen kiilatessaan Nikitalla Miron ja Tintun eteen. ”Pääty-ympyrällä jo olevia tulee väistää!”
Muutaman sekasortoisen tilanteen jälkeen homma alkoi sujua ja vaihdoimme suuntaa ravissa täyskaarron avulla. Teimme saman tehtävän myös toiseen suuntaan ja loppuravien aikana otimme muutaman keskiravipätkän: ”Tehkää aina päätyihin pääty-ympyrät ja R:n puoleisella pitkällä sivulla pyydätte hevosilta sitten sitä keskiravia. Toisella pitkällä sivulla voitte rauhoittaa hevosia volteilla. Kaikki näyttävät käyvän melko kuumina äskeisen laukkaamisen jälkeen.”
Kaikki ratsukot suoriutuivat keskiravista varsin mallikkaasti, sen verran paljon virtaa hevosilla oli. Oikeastaan ongelmallisempaa oli saada hevoset rauhallisiksi pitkän sivun keskiravin jälkeen.
Vaihdoimme vielä kerran suuntaa ja otettuamme vielä muutamat pätkät keskiravia annoin puuskuttaville ratsastajille luvan siirtää hevoset käyntiin.

”Hienoa työtä taas kerran, hyvä!”

Tunnin aiheena oli pääpainotteisesti temponlisäykset, jotka sujuivat minulta ja Darcylta kiitettävän hyvin. Darcy tuntui rennolta ja reippaalta koko tunnin ajan, ja päällimmäinen fiilis oli hyvä. Vaikka ratsastinkin Darcylla ekaa kertaa, olin ihmeen tyytyväinen minun ja hevosen työskentelyyn - vaikka muutamassa kohdassa Aleksin piti muistuttaa vähän pidemmistä askeleistaan. Usein jos Darcy teki virheitä, se paikkasi ne heti pyynnöstä, eli oikeasti toimi todella mallikkaasti, eikä minun tarvinnut kuin istua selässä ja antaa pohkeita, ja muita pyyntöjä. Loppu tunnista Nanna aiheutti pientä häslinkiä pääty-ympyrältä tulevien Miron ja Pallen kanssa, mutta veikkasin että tyttö oli vain jäänyt tuijottelemaan poikaa , ja kiusallaan kiilannut ratsukon eteen. Mutta en jäänyt asiaa sen enempää arvuuttelemaan, vaan keskityin täysillä tuntiin. Mutta joo, nyt näin jälkeenpäin, tunti oli onnistunut ja siitä jäi ihan hyvä mieli. Kiitos tunnista Aleksi.

joo tiiän etten panostanut maksuun, mn oli vaan pakko saada tää äkkii pois alta D:...

Maasto tällä kertaa vähän "epäonnistuneemmin" ja maasto mentiin tavallaan Mincan silmin!


// tää on sen maaston maksu ja pian tulee siitä uusimmasta tunnista

Miron maksu tähänkin tulee sitten vähän myöhässä, mä kun pakerran täällä vaan läksyjen parissa D:

Maastotunnin maksu

Kyyhkystä on pikku hiljaa tulossa yksi minun lemppari ratsastettava. Ei se mikään pommin varma ole, eikä se aina osaa rauhoittua, mutta tavallaan me tajuamme toisiamme, koska minäkin osaan innostua päästessäni hevosen selkään. Etenkin, jos suuntaamme maastoon, niin kuin tänään. En nykyään enää edes halua satulaa maastoon, oli hevonen kuin hevonen allani, koska minusta on hauskaa kuvitella olevani intiaani, joka samoilee metsissä ja aavikoilla villihevosensa kanssa. Kyyhkystä tosin ei tällä kertaa ollut miksikään erityiseksi villihevoseksi, vaan se meni itse asiassa aika hyvin.
Sen sijaan Clara sai kylmän kylvyn pulahtaessaan pronssijokeen. Saatoin vain kiittää onnea, että oli pyyhe mukana, muutoin Clara olisi varmaan vilustunut ja saanut vielä flunssan. Toivottavasti nyt kuitenkin vältytään siltä vaivalta. Suurempia kommelluksia matkalla ei sitten sattunutkaan, Kyyhky kulki nätisti mitä nyt muutamaa pusikossa vaanivaa mörköä yritti pelästyä.
Takaisin tallilla saattoi sentään vetää syvään henkeä. Kyyhkykin näytti varsin onnelliselta, kun riisuin siltä varusteet ja jätin tamman karsinaan mutustamaan viimeisiä heiniään.


Koulutunnin maksu

Aluksi Kyyhky vaikutti yllättävän vaitonaiselta, sinällänsä hassua koska tamma oli jo ollut edellisellä tunnilla. Ilmeisesti ratsastaja ei kuitenkaan ollut saanut neitiä heräilemään tarpeeksi, joten jouduin tunnin aluksi herättelemään sitä. Alku oli pikkaisen kankea, mutta kun aloimme päästä yhteisymmärrykseen hevosen kanssa, rupesi tehtävätkin sujumaan paremmin.
Ei se kuitenkaan mitenkään erityisen helppoa ollut. Innostuessaan Kyyhky todellakin alkoi kuumeta, eikä laukkatehtävä auttanut asiaa kovinkaan paljoa, päinvastoin. Sain toisinaan hillitä tammaa oikein kunnolla, koska muutoin olisimme törmänneet, niin kuin meinasi käydä Claran kanssa. Se oli kyllä ihan minun oma mokani, en tajunnut hidastaa Kyyhkyä ajoissa.
Kokonaisuudessaan tunnista jäi oikein hyvä maku suuhun. Kyyhky oli tosin ehkä vähän pettynyt, kun siirryimme takaisin käyntiin, mutta lopulta sain viedä varsin hyvillään rentoutuvan tamman takaisin karsinaansa.

Mä olin taas tänään jossain omissa maailmoissani. Milloin mun kantapäät oli taivaissa ja milloin lähdin kiilaamaan muiden eteen. Välillä Nikita kiirehti liian lujaa ja välillä me mentiin pikkuista köpököpö mummoravia. Mun pitäisi kyllä tosissaan skarpata, ja niin mä lupasinkin itselleni tunnin jälkeen kun muistelin kaikkia töppäilyjäni.

//päivistä alkaa loppuu tunnit kesken ni maksut jää tämmösiks pätkiks :/
Tunnen tuskasi D: - Valma

Nanna - Kyyhky OK!
Salli - Klikki OK!
Janelle - Tinttu OK!
Clara -  Dunja OK!

”Miellä on tällä kertaa vuorossa esteitä. Kai kaikki muistavat kevyen istunnan? Hyvä. Tarkotuksena olis tänään ratsastaa erilaisia teitä.”
Ratsukot kävelivät hetken pitkin ohjin kenttää ympäri ja sitten alettiin ravailemaan suuria pääty-ympyröitä.


”Voitte alkaa tulemaan tällä toisella pitkällä sivulla olevia ravipuomeja kevyessä ravissa. Ponit saavat ravata melko reippaasti eteen, mutteivät hevosetkaan missään mummoravissa voi löntystellä. Kaikki energisesti puomien yli, katse peräseinään ja ohjaus puomien keskelle – ei kiemurtelua!”
Ratsukoilla sujuivat puomit suoralla uralla varsin mallikkaasti Klikin ja Dunjan alku-unisia kompasteluja lukuun ottamatta. Suuntaa vaihdettiin ja ravailtiin ympyröitä ja ravipuomeja myös toiseen suuntaan. Sitten aloitettiin varsinainen tehtävä.
”Tulette oikeassa kierroksessa ensin nämä ravipuomit pitkän sivun vieressä, ratsastatte hyvin päätyyn ja käännätte hieman ennen toista pitkää sivua yhdelle puomille, mistä matka jatkuu ravissa. R:n kohdalla on tötterö merkkinä, mistä kohtaa lähdetään ratsastamaan volttia. I:ssä on pieni ristikko, josta nousee oikea laukka. Laukataan voltti loppuun ja jatketaan toisessa päässä olevalle pikkupystylle. Lyhyellä sivulla taas siirtyminen käyntiin”, selitin tehtävää. ”Muistakaa pitää välimatkat, jottei tule törmäyksiä voltilla! Voitte aloittaa!”

”Hyvä Janelle, Tinttu tulee oikein nätisti! Muista vain katsoa esteiden yli, älä maahan!”
”Ja Clara kääntää ulkoavuilla! Nyt Dunja menee voltilla lapa edellä, eikä tiestä tule hyvä. Katso ajoissa ja ulkopohje vahvana!”
”Salli näpäyttää Klikkiä vähän raipalla siinä ristikon päällä, jotta laukka nousee. Herra on vielä ihan nukuksissa!”
”Nannalla ja Kyyhkyllä sujuu hyvin, vaihda vaan vielä viimeisen esteen jälkeen laukka oikeaksi, se vaihtui viimeisellä pystyllä vasemmaksi. Hyvä!”

Hevoset siirrettiin hetkeksi käyntiin ja suunta vaihdettiin. Kävin tekemässä yksinäisestä puomista pienen pystyn ja tulimme sitten pysty – voltti – ristikko – voltti loppuun – pysty –tehtävän kokonaan vasemmassa laukassa.

”Clara pitää Dunjan laukkaa yllä siellä voltilla. Ulkopohje laukan tahdissa ja ristikolla johtava ohja jo voltin suuntaan. Hyvä!”
”Nanna ottaa Kyyhkyllä puolipidätteitä, viimeiset laukka-askeleet ennen viimeistä pystyä tulivat nyt aika lailla kaahottaen. Uudestaan!”
”Sallilla ja Janellella paranee koko ajan. Hienoa! Voitte siirtää ravin kautta käyntiin, muut tulevat kerran vielä!”


Onnistuneiden suoritusten jälkeen käveltiin taas hetki pitkin ohjin ja vaihdettiin suuntaa. Rakensin pienen radan, joka koostui muutamasta ristikosta, pystyesteistä ja yhdestä pikkuokserista. Ratakorkeus oli noin 60 cm.
”Ottakaas sitten taas ohjat käteen! Tulemme ensin radan kahdessa osassa ja lopuksi voitte ratsastaa sen kokonaan. Ensin tulemme esteet 1-5. Ensin suoralla uralla sarja (1a&b), jonka väliin mahtuu yksi laukka-askel, sitten pysty toisen pitkän sivun alussa (2), kiemurauran kaarella oleva risikko (3), pitkän sivun lopussa oleva pysty (4) ja lopuksi haastavan silmukan jälkeen ristikko (5). Viimeisen ristikon jälkeen on tärkeää katsoa kumpaa laukkaa hevonen tulee. Jos laukka on vaihtunut vasemmaksi, niin voitte jatkaa, mutta jos laukka on edelleen oikea laukka, vaihtakaa se ravin kautta vasemmaksi. Tämä tulee tehdä heti parin laukka-askeleen sisällä ristikon jälkeen, muuten tulee kiire jatkoa ajatellen! Sitten voidaan aloittaa, Nanna ensin!”

Tehtävä sujui melko hyvin haastavuudestaan huolimatta ja ratsukot saivat selvästi juonen päästä kiinni. Kaikilla päät pyörivät hienosti seuraavan esteen suuntaan ja johtavaa ohjaa käytettiin oikeaoppisesti. Edes tiukka silmukka ei tuottanut vaikeuksia, kun ratsukot muistivat käyttää ulkoapuja.

Muutaman kierroksen jälkeen harjoittelimme radan loppuosaa 4-7. Ensin pitkän sivun lopussa oleva pysty (4), silmukan jälkeen ristikko (5), R:stä voltti kentän keskellä olevalle ristikolle (6) ja siitä toisessa päässä olevalle pystylle (7). Aluksi muutamat hevoset intoilivat vitosesteen jälkeen ja olivat menossa seiskalle, mutta siitäkin ongelmasta päästiin päättäväisyydellä, johtavalla ohjalla ja vahvoilla ulkoavuilla.

Lopputunnista meillä alkoi tulla hieman kiire, sillä jouduimme tekemään aika monta toistoa ennen kuin radan loppuosa saatiin toimimaan halutulla tavalla. Kun ohiratsastuksista, muutamasta kiellosta ja maahan pyllähtämisestä oli päästy, olimme valmiit ratsastamaan koko radan putkeen. Muutamat selvisivät kunnilallisesti heti ensiyrittämällä, ja muutkin saivat toisella yrityskerralla alle suorituksen johon voi olla tyytyväinen. Lopuksi ravailtiin vielä muutama kierros ja sitten oli loppukäyntien aika. Kiitin kaikkia hienosta ratsastuksesta.

Viides tunti
Tänään mä sain ratsukseni Tintun. Tunnin aiheena olivat temponmuutokset ja täyskaarto. Sekä mä että Tinttu oltiin uneliaalla tuulella, ja Aleksi joutuikin vähän patistelemaan meitä. Keskikäynnit luonnistuivat meiltä hyvin, ja mulla oli vielä edellistunnin asiat hyvin muistissa.
Omatoiminen ratsastus ja voltit hermostuttivat mua, sillä pelkäsin törmääväni johonkin toiseen ratsukkoon. Tinttu oletettavasti huomasi mun hermoilut, sillä meidän volteista tuli pienempiä ja pienempiä, kunnes ne olivat oikeastaan vaan pyörähdyksiä paikallaan. Aleksi neuvoi mua käyttämään pohkeita, jotta saisin Tintun reippaammaksi.
Vasta askeleenpidennyksen kohdalla Tinttu alkoi reipastua. Lävistäjien jälkeen tehtiin lisää itsenäisiä ympyröitä, ja mä olin koko ajan tarkkana, ettei Tinttu päässyt oikomaan.
Tunnin lopuksi oli vuorossa hauskin: laukkaaminen. Mä olin varma, että Tinttu ei järjestäisi ongelmia. Tie oli tosin monimutkainen, ja mulla meni yleensä laukatessa kaikki energia vauhdista nauttimiseen... ja vielä olisi pitänyt katsoa eteenpäin! Meille tuli Nannan ja Nikitan kanssa läheltä piti -tilanne, kun Nanna kiilasi uralta mun ja Tintun eteen. Tinttu otti nopeita sivuaskelia, ja Nikita luimisteli vihaisesti. Mutta siitäkin selvittiin. Lopputunti sujui kommelluksitta. Lopuksi kokeiltiin vielä keskiravia, ja siinä onnistuminen oli aika mahtavaa.

Kuudes tunti

Olin innoissani kun olin saanut Kyyhkyn tällä kertaa alleni. Tamma oli nimittäin herkkä ratsastaa ja meidän yheistyömme sujui usein hyvin. Niin myös tällä kerralla.
Kyyhky oli kuulolla heti ensimmäisestä tehtävästä lähtien ja ravasi lennokkaassa ravissa puomien yli. Minun ei tarvinnut kuin ohjata keskelle ja myödätä hieman kädellä. Voltit eivät ihan ekaksi rullanneet niin kuten olisin halunnut, mutta se oli onneksi vain alkujäykkyyttä ja ennen kuin vaihdoimme tehtävää, oli Kyyhky lämmennyt tarpeeksi ja se taipui hyvin volteille hidastamatta raviaskeleitaan.
Pieni jännitys kipristeli vatsasassani kun kuulin seuraavan tehtävän, se vaikutti nimittäin melko haastavalta. Keskityin ratsastamaan mahdollisimman hyvät tiet ja kannustin Kyyhkyä pohkeilla sen ponnistaessa ristikolle. Laukka nousi ja ohjasin kieli keskellä suuta myös voltin loppuosasta pyöreän. Sitten van katse eteen, rento käsi ja kevyessä istunnassa viimeisen pystyn yli. Hienosti meni, taputin Kyyhkyä kaulalle. Toistimme tehtävää muutaman kerran ja pian se alkoi jo mennä rutiinilla ja viimeisetkin jännityksen rippeet kaikkosivat.

Kun aloitimme laukkatehtävän. Kyyhky selväti innostui. Sain sen pidettyä keskittyneessä energisessä laukassa aina voltin loppuun asti, mutta sitten viimeiselle esteelle Kyyhky lähti kiihdyttämään enkä voinut tehdä muuta kuin roikkua kyydissä. Onneksi este tuli ylitettyä nätisti, vaikka menetinkin hallinnan hetkeksi. Seuraavalla kerralla keskityin paremmin istumaan alas heti voltilla olevan esteen jälkeen. Pidin pohkeet kiinni Kyyhkyn kyljissä ja otin paljon pidätteitä, jolloin sain pidettyä Kyyhkyn paljon tasaisemmassa laukassa. Este ylittyi nätisti ja pääsin rentoutumaan selässä ja kiittämään Kyyhkyä hienosta keskittymisestä.

Sitten olikin radan opetteleisen aika. Kyyky ei meninannut ensin millään hiffata 2-3-4 esteiden tietä, mutta istuin jämerästi satulassa ja käytin paljon ulkoapuja, jolloin sain Kyyhkyn menemään oikeaa reittiä. 4 esteen ylitimme melkoisella vauhdilla enkä ollut katsonut ajoissa seuraavaa estettä, jolloin jouduin tekemään kahta kauheammin töitä jossa pääsimme hyvin 5 esteelle. Ylitimme sen kumminkin lennokkaasti - kiitos Kyyhkyn hyvän tilannetajun - vaikka tulimmekin melko poikittain esteelle.
Seuraavalla kerralla tiesin ongelmakohdat ja pystyin parantamaan suoritustamme. Esteet ylittyivät vaivattomasti eikä teiden kanssa ollut ongelmia. Mutta sitten vuorossa oli loppurata. Kyyhky oli intopinkeänä, enkä millään saanut sitä käännettyä tarpeeksi pienelle voltille ja ratsastimme eteestä ohi muutaman sivuloikan saattelemina. Onneksi sain tarrattua Kyyhkyn harjasta kiinni ja pysyin selässä. Eikun vaan uusi yritys ja tällä kertaa onnistuimme hienosti. Kiitin tammaa vuolaasti.

Lopuksi ratsastimme vielä radan kokonaisuudessaan ja se sujui kuin unessa. Ratsastin tiet tarkasti ja Kyyhky vastasi hienoista hypyistä. Olin enemmän kuin tyytyväinen tunnin suorituksiimme.

Estetunnin maksu

En ollut aikoihin ratsastanut Tintulla, joten tämänpäiväinen estetunti oli siinä mielessä vallan mielenkiintoinen. Pidin itse hyppelemisestä, ja vaikka suhtauduinkin kouluratsastukseen eräänlaisella kunnioittavalla intohimolla, en koskaan voinut kieltäytyä esteistä. Niinpä odotin tuntia jo kevyellä innolla.

Tinttu oli kuitenkin aluksi kovin laiska, ja sainkin aluksi tehdä töitä hoputtaakseni tammaa vauhtiin. Kovin kauaa laiskuus ei kuitenkaan kestänyt, sillä lopulta hevonen rupesi yhteistyöhaluisemmaksi ja tunti alkoi pikkuhiljaa sujua toivomaani malliin. Hevonen kurkotteli kaulaansa innokkaasti, kun suuntasimme toisille varsinaiselle tehtävälle, jolla saisi nostaa laukankin. Tinttu vaihtoi varsin kiltisti askellajista toiseen, vaikka kieltämättä se siirtyi kaikkein helpointen takaisin käyntiin. Pienellä herättelyllä sain sen kuitenkin nostamaan myös ripeämmät askellajit.

Koska Tinttu oli lämmennyt ensimmäisten tehtävien aikana avuilleni, lopputehtävät sujuivat melko lailla ongelmitta. Muutaman kerran tamma epäröi jonkin yksittäisen esteen edessä, mutta Tinttu kieltäytyi onnekseni vain kerran. Loppujen lopuksi tunti siis meni toivomani mukaan, sillä pikkuiset vastoinkäymiset kertoivat vain harjoittelun tarpeesta.

Valma lähtee mukaan, kun aletaan suorittaa HeB:tä, samat heppatoiveet kun ennenkin:)

Nanna - Nikita OK!
Salli - Tinttu OK!
Janelle - Dunja OK!
Clara - Darcy OK!

Tällä kertaa jokainen saa yhden valitsemani ponileikin, josta maksu tulee tehd joko kirjoittamalla tai piirtämällä.
Nanna: Verryttelyleikkinä ratsukot ovat seuraa johtajaa. Millaisia tehtäviä kapteenit keksivät ja tapahtuuko jotain odottamatonta?
Salli: Jokainen joutuu ratsastamaan aikaa vastaan monimutkaisen tehtäväradan. Mitä se sisältää, kuinka ratsukot suoriutuvat ja kuka voittaa?
Janelle: Vuorossa on joukkuekilpailu. Ideoi millainen se on ja minkälaisiin kokoonpanoihin päädytään? Miten kisassa käy?
Clara: Loppuleikkinä ollaan peiliä. Onko kisassa joku ennennäkemätön twisti joka vaikeuttaa kilpailua? Ottaako joku riskejä ja oliko siitä hyötyä?

Maksuaikaa taas viikon verran, ja siis ensi tiistaihin mennessä kaikki vanhatkin maksut on oltava suoritettuina sillä siirrymme sitten He:B-merkin suoritukseen. Jos ette toisin ilmoita, jatkatte sinne samoilla hevostoiveilla. Mukaan hyppää myös Valma (jatkaako Miro?). Ja kaikki uudet saavat myös ilmoittautua!

Vili tulee mukaan! Ja kelläs muullakaan kun Kyyhkyllä;)

estetunti

Dunja ja Clara, luki ilmoitustaululla,
Ja ponin hoitaminenkin oli helppoa.
Alkutunnista ongelmia,
Muummuassa ulkopohkeessa,
VIhdoin kun saatiin Ratsastaja ruotuun,
Alkoi lyyti kirjoittaa, ja
Dunjaki saatin talliin tuotuun.

Ponileikkitunti

Lopputunnista oltiin peiliä. Ensimmäisellä kierroksella Janelle oli peili, mutta peli oli vähän pitkäveteinen, sillä tyttö kääntyi ainakin joka toinen sekuntti.. Vihdoin kun Nanna jäi, alkoi ratsukoissa olla enemmän liikettä. Salli spurttasi Tintulls kaistapäätä maneesin toiseennreunaan, mutta Nanna oli aina nopeampi. Minä liikuin pikkuaskelilla madellen, joka yllätys kyllä tuotti tulosta. Kääntyilin harvoin ja ratsukot etenivät yllättävän nopeasti. Äkkiä Janelle yllytti Dunjan kamalan kovaan laukkaan ja ehdin huutaa äkkiä tytön nimen, mutta hänpä istui jo irvistellen maneesin keskellä.
"ehehh... Vähän liika nopee spurtti.." Jenny mutisi ja nousi nappaamaan Dunjaa.

mä jättäydyn näiltä tunneilta pois, jos Aleksi vaan vielä viittis kattoo onks multa jääny jotain maksamatta:)

// Junnitunneilta oot suorittanu kaikki maksut, vaellusretken maksut puuttuu (:
-A

Mäkin voisin ilmoittautua tähän! Ratsutoiveena poneja (:

Maikki mukaan kanssa toiveena tuttu ja turvallinen Bee mutta en marise vaikka muillakin menisin

Jes vihdoinkin ponileikkejä! ajattelin mielessäni kun näin tuntilistan. Ja mä menisin Nikitalla. Tamma oli aika pelottava, mutta toimi kyllä selästä käsin oikein mainiosti.
Hoidin tamman napakoin ottein kuntoon, ja tyttö oli ihan nätisti, mitä nyt vähän nosteli uhkaavasti takajalkojaan kun harjasin nälkäkuoppien lähettyviltä.
Menimme tänään ulkokentällä, sillä ilma oli niin taivaallinen. Ponnistin Nikitan selkään jakkaran päältä ja tamma lähti kävelemään reippaasti eteenpäin vaikken ollutkaan saanut vielä tasapainoani hallintaan, joten meinasin luiskahtaa alas. Sain kuitenkin oikaistua itseni ja tunti saattoi alkaa.

Ensimmäisenä leikkinä olimme seuraa johtajaa. Salli ja Tinttu saivat aloittaa johtajina. Salli teki monimutkaisia teitä reippaassa ravissa välillä nostaen toisen tai kummatkin kädet ylös ilmaan, mikä teki ohjaamisesta vaikeaa. Janelle päättikin sitten laittaa meidät tekemään monimutkaisia koulukiemuroita mm. pohkeenväistöä ja avotaivutusta sekä käynnissä että ravissa. Lävistäjällä kaahotettiin keskiravia. Seuraavaksi oli minun vuoroni olla johtajana. Ensimmäisenä siirsimme hevoset käyntiin ja käännyimme takaperin hevosten selässä. Sitten johdatin ratsukot monimutkaista siksakkia kenttää ympäriinsä. Lopuksi uskaltauduin nostamaan ravin ja hölkyttelimme pääty-ympyrällä takaperin ratsastaen.
Sitten olikin Claran vuoro johdattaa. Tyttö laittoi meidät nostamaan laukan ja laukkaamaan ympäri kenttää hirveässä vauhdissa vain yhdellä kädellä ohjaten. Nikita kanttasi hirveästi kulmissa ja pelkäsin koko ajan että se menee nurin, mutta pysyimme onneksi turvallisesti pystyssä :-D

Kuudennen tunnin maksu:)

/jooh ei oo taustaa ja sit muutenkin on aika ilmeetön, mutta saa kelvata:l

Ponileikkitunnin maksu

Minun riesakseni jäi siis pienen kisan kokoon kasaaminen. Ulkokentällä oli onneksi mukavasti tilaa, joten neljä puomia oli asetettu molemmille pitkille sivuille. Tehtävänä oli ensin pujotella puomit, kiertää sitten tötterö puomien jälkeen ja kaartaa puomien ohitse keskikentälle, jolle oli asetettu pienet, rinnakkaiset ristikot. Arvalla päätettiin, että minä ja Nanna saimme olla joukkue, Clara ja Salli muodostaisivat toisen.

Minä aloitin ensin Claran kanssa. Dunja oli onneksi vetreytynyt tunnin aikana, joten pujottelimme puomit hyvässä tahdissa. Kaarsimme kuitenkin tötterön ylitse ja nostimme laukan, jonka siivittämänä ylitimme ristikon. Kiiruhdimme kentän toiseen päähän, jossa Nanna jo odotti, ja ehtikin lähteä Nikitalla pikkaisen ennen Sallia ja Tinttua. Salli sai kuitenkin Tinttuun enemmän vauhtia, joten heidän joukkueensa laukkasi maaliin pikkaisen aiemmin. Dunja hörisi pikkaisen, kun taputimme voittajille.

Seiska tunti

Vihdoin leikkejä! Aleksi oli rakentanut maneesin tehtäväradan jonka jokainen suorittaisi yksitellen ja tietenkin kelloa vastaan.

Radan aloitukseksi piti ylittää puomi ja pujotella kartiot. Kartioiden jälkeen oli pieni este ja esteen jälkeen piti hakea jakkaran päällä oleva täysi vesilisi. Vesilasi haettiin niin, että tultiin alas selästä otettiin lasi ja noustiin jakkaralta takaisin hepan selkään. Sitten rata mentiin vielä toiseen suuntaan ja ylitettiin radan lopuksi puomi. Nopein voitti tietenkin kilpailun.
Yritin rallittaa radan mahdollisimman nopeasti, mutta takaisin tullessa Tinttu hyppäsi hassusti ja kaadoin vedet päälleni ja hämmennyksen vallassa olin vähällä pudota. Nanna ratsasti taitavasti hiukan jännittyneen Nikitan radan läpi ja sai myös hyvän ajan. Clara meni Darcyllä reippaasti, mutta hänellä oli tasapaino hiukan hukassa esteillä, mutta pysyi selässä paremmin kun minä. Janelle ratsasti Dunjalla hyvin, mutta kaatoi pari kartiota ja sai siksi pari miinuspistettä. Voittajaksi valikoitui Clara ja Darcy.

Kiitos helppo C-tuntien maksuista. Yhtäkään ei jäänyt uupumaan, hienoa!
Vielä ehtii ilmoittautua he:B -tunneille! (:

Nanna - Darcy OK!
Miro - Palle
Salli - Tinttu OK
Janelle - Dunja OK!
Valma - Nikita OK!
Vili - Kyyhky OK!
Vera - Darli
Maikki - Bee


Tänään meillä olisi ensimmäinen helppo b –tasoinen tuntimme, joten olin sen kunniaksi päättänyt alkaa vaatia ratsukoilta aikaisempaa enemmän. Kehotin ratsukot reippaaseen käyntiin jo alkukäynneissä – ei laiskottelua! Kantapäät alas, selkä suoraan, nyrkit pystyyn, katse eteen, muistuttelin ratsastajia heidän kiertäessään kenttää.
Pyysin ratsukot siirtymään raviin ja aloittamaan pääty-ympyröillä. Tintulle ja Dunjalle reippaampi ravi! Darcylle pidemmät askeleet! Nikitalle enemmän taivutusta! Vera kääntää ulkoavuilla! Vili keventää ylöspäin, ei esteratsastaja könötystä! Miro nostaa kädet ylös Pallen harjasta!


Suunnanmuutoksen ja muutaman kierroksen ravailun jälkeen käskin ratsukot käyntiin ja ratsastajat nostamaan jalustimet ylös. Vatsalihasrääkki alkakoon. ”Helppo B-tasolla ratsukoilta vaaditaan jo jonkinnäköistä muotoa, askeleisiin irtonaisuutta ja lennokkuutta, moitteettomia apuja. Sitä varten teillä täytyy olla hyvä istunta, ja mikäs sen parempaa harjoitusta kuin ravaaminen ilman jalustimia. Tulkaa toisella pitkällä sivulla loiva kiemuraura ja toisella pitkällä sivulla pyytäkää hevosia vähän reippaammin eteen. Päätyihin voi tehdä voltteja, jos edellä menevän häntä alkaa lähestyä turpavärkkiä. Aloitetaan!”

Ratsukot siirtyivät raviin närkästyneen muminan saattelemina.
”Nanna, vatsalihakset töihin! Kyllä siellä Darcynkin askelissa pystyy istumaan!”
”Maikki ratsastaa kunnolla kulmaan taivuttaen Beetä, ei oikomisia.”
”Hei hei hei, odottakaas nyt kaikki. Loivan kiemurauran on tarkoitus mennä täsmälleen keskelle kenttää. Jokainen jää nyt ainakin metrin päähän I:stä! Tiet ovat kaikki kaikessa!”
”Salli kannustaa Tinttua siellä toisella pitkällä sivulla vieläkin suurempaan raviin. Tässä vaiheessa hevoset ovat jo sen verran vertyneitä!”
”Miro ottaa Pallella ylöspäin suuntautuvia puolipidätteitä, nyt ruunan pää raahaa jossain polvissa. Niska ylös ja takaosa töihin!”

Kun ratsastajien naamat alkoivat mennä punaisiksi ja vatsalihakset maitohapoille, annoin vihdoin luvan siirtyä käyntiin. Ratsastajat saivat ottaa jalustimet takaisin.
Muutaman kierroksen levähdystauon jälkeen pyysin ratsukoita ottamaan taas ohjat. Aloittaisimme harjoittelemaan pohkeenväistöä.
”Kääntäkää C:stä pituushalkaisijalle ja muutaman askeleen jälkeen lähdette tulemaan pohkeenväistöä kohti uraa. Aluksi voitte tulla melko loivasti jonnekin tuonne S:n ja M:n väliin. Pohkeenväistössähän hevosen tulee olla rungostaan suorana ja niskastaan asettuneena liikkeestä poispäin, eli tässä tapauksessa vasemmalle. Hevosen tulee liikkua pituushalkaisijan kanssa yhdensuuntaisesti, mutta kuitenkin siten, että etuosa johtaa liikettä. Hevosen jalat astuvat ristiin. Ennen kuin lähdette pohkeenväistöön, valmistelkaa hevonen ottamalla muutamia puolipidätteitä ja asettakaa vasemmalle. Vasemmanpuoleinen pohje voi siirtyä hivenen taaksepäin, mutta jotkin hevoset, kuten esimerkiksi Palle, väistävät jo pelkästään istunnasta. Kuunnelkaa siis hevosta. Vasen pohje rytmittää väistön tahtia. Oikealla ohjalla pidätte hevosen suorana ja vasen ohja asettaa. Tullaan käynnissä.
”Hyvä Janelle, Dunja tulee ihan oikein. Siirrä vain oma katseesi menosuuntaan.”
”Vera pitää kantapäät alhaalla kun antaa pohkeita!”
”Nannan ei tarvitse viedä jalkaa noin paljon taakse! Nyt Darcyn takaosa johtaa liikettä, mikä on paha virhe. Tuo pohje takaisin oikealle paikalleen ja väistätä istunnalla. Hyvä!”
”Pallen ei tarvitse tulla noin jyrkästi. Rauhoita puolipidätteillä.”
”Nikita tulee hyvin keskittyneesti askel kerrallaan. Istu vain Valma itse enemmän takajalkojen päällä, niin hyvä.”
”Kyyhky tulee oikein mallikkaasti, hyvä Vili!”

Muutaman kierroksen jälkeen aloimme ottaa laukkaa pohkeenväistön jälkeen käynnistä: ”Heti kun hevonen on uralla, valmistelette laukan noston ja nostatte sitten käynnistä laukan. Laukkaatte pääty-ympyrän ja R:ssä siirrytte suoraan laukasta käyntiin. Ei raviaskeleita väliin.
Laukannostossa tärkeintä on aktiivinen käynti ja apujen ajoitus. Takaisin käyntiin siirryttäessä kokoatte ensin laukkaa tiivistämällä istuntaa ja ottamalla puolipidätteitä. Istutte tavallaan liikettä vasta ja siirtyessänne käyntiin, ajatelkaa tyhjenevää ilmapalloa. Tuntumaa ei saa kadottaa ja pohkeiden tulee pysyä lähellä hevosta, mutta teidän tulee tavallaan rennosti laskeutua käyntiin. Siitä sitten jatkatte heti aktiivisessa käynnissä eteenpäin.”

”Än, yy, tee ja nosto. Hyvä Valma!”
”Nanna ei kiirehdi Darcyn kanssa. Rauhassa puolipidätteitä ja sitten rauhallinen nosto. Hyvä.”
”Miro näpäyttää seuraavalla kerralla Pallea vähän raipalla nostossa. Nyt nousi vähän ponnettomasti!”
”Vera säilyttää tunuman Darlian käyntiin siirryttäessä. Nyt tuli aika monta raviaskelta.”
”Hienoa Vili! Kyyhkyltä sujuvat laukka-käynti-siirtymiset hienosti!”
”Maikki keskittyy pohkeenväistöön loppuun asti, vasta uralla nosto!”

Laukasta käyntiin siirtymiset eivät onnistuneet täydellisesti, mutta en sitä ensimmäiseltä harjoituskerralta odottanutkaan. Ratsukot kuitenkin kehittyivät valtavasti tunnin aikana ja pohkeenväistöt ja laukannostot sujuivat hienosti. Palle ja Kyyhky menivät kivassa muodossa loppuraveissa, eikä se muiltakaan kovin kaukana ollut. Olin hyvin tyytyväinen kaikkiin ratsukoihin.

Minulle oli jälleen kerran valikoitunut Dunja ratsuksi. Varustaessani tammaa saatoin huomata, ettei se ollut taaskaan mikään energiapommin perikuva, joten osasin jo odottaa kovaa työskentelyä päästäkseni edes jonkinlaiseen tahtiin.

Ja niinhän siinä kävi, että tyttö oli melkoisen hidas, sain pohkeilla tehdä kunnolla töitä, jotta Dunja lopulta heräsi unenrähmästään. Pohkeenväistöissä sainkin sen liikkumaan varsin helposti, mutta viimeinen tehtävä pikkaisen hirvitti. Arvasin kyllä, että Dunja vaihtaisi vaivatta laukasta käyntiin, mutta itse laukan nostaminen tuotti meille vaikeuksia. Muutama hieman mallikkaampi siirtymä saatiin kuitenkin onneksi aikaiseksi.

Lopputunnista sain lopulta rentoutua, kun Dunja työskenteli ihan mkiinmenevästi allani. Arvasin kyllä, että huomenna olisi alkutunnin takia vatsalihakset kipeinä.

pääseeks vielä osalistumaan??

Juu pääsee, ens tiistaina ilmestyy seuraava (:

Kiva, tuun sit siihen:)

Pohkeenväistö oli mulle tuttu liike, ja mulla oli koko ajan melko luottavainen fiilis. Oli ihanaa mennä Darcyllä pitkästä aikaa, mutta kun Alkeksi käski meitä menemään ilman jalustimia, oli isoliikkeisestä hevosesta enemmän haittaa kuin hyötyä.
Vaikka alkuverryttely olikin rankka, onnistuivat loput tehtävistä oikein mainiosti, mitä nyt pikkuvirheitä lukuunottamatta. Tunnista jäi oikein hyvä maku suuhun.

Nanna - Celle OK!
Salli - Klikki OK
Janelle - Tinttu OK!
Valma - Darcy OK!
Vili - Kyyhky
Vera - Minca
Maikki - Bee
Melissa - Nikita


Tunnin kulku:

1. käynnissä ravissa ja laukassa erilaisia tasapainoharjoituksia, kuten tässä videossa:



2. Jumppasarjan hyppäämistä molempiin suuntiin ensin ilman käsiä, sitten ilman jalustimian ja lopuksi ilman molempia. Kehittää tasapainoa ja oikeaoppista esteistuntaa.





3. Lopuksi ratsastimme tällaisen radan (videon lopussa):




//tein täl kertaa vähä erilaisen pohjan : D

Celle oli oikein mukava esteratsu.