Aleksin ensimmäinen he:b junnutunti
koulua: pohkeenväistö, laukannosto käynnistä
Maikki - Nikikta
Valma - Palle
Lotta - Tinttu
OK!Tiitu - Vanilla
Emppu - Kyyhky
OK!Salli – Asta
OK!Tänään meillä olisi ensimmäinen helppo b –tasoinen tuntimme, joten olin sen kunniaksi päättänyt alkaa vaatia ratsukoilta aikaisempaa enemmän. Kehotin ratsukot reippaaseen käyntiin jo alkukäynneissä – ei laiskottelua! Kantapäät alas, selkä suoraan, nyrkit pystyyn, katse eteen, muistuttelin ratsastajia heidän kiertäessään kenttää.
Pyysin ratsukot siirtymään raviin ja aloittamaan pääty-ympyröillä. Tintulle reippaampi ravi! Vanillalle pidemmät askeleet! Nikitalle enemmän taivutusta! Salli kääntää ulkoavuilla! Emppu keventää ylöspäin, ei esteratsastaja könötystä! Valma nostaa kädet ylös Pallen harjasta!
Suunnanmuutoksen ja muutaman kierroksen ravailun jälkeen käskin ratsukot käyntiin ja ratsastajat nostamaan jalustimet ylös. Vatsalihasrääkki alkakoon. ”Helppo B-tasolla ratsukoilta vaaditaan jo jonkinnäköistä muotoa, askeleisiin irtonaisuutta ja lennokkuutta, moitteettomia apuja. Sitä varten teillä täytyy olla hyvä istunta, ja mikäs sen parempaa harjoitusta kuin ravaaminen ilman jalustimia. Tulkaa toisella pitkällä sivulla loiva kiemuraura ja toisella pitkällä sivulla pyytäkää hevosia vähän reippaammin eteen. Päätyihin voi tehdä voltteja, jos edellä menevän häntä alkaa lähestyä turpavärkkiä. Aloitetaan!”
Ratsukot siirtyivät raviin närkästyneen muminan saattelemina.
”Tiitu, vatsaslihakset töihin! Kyllä siellä Vanillankin askelissa pystyy istumaan!”
”Salli ratsastaa kunnolla kulmaan taivuttaen Astaa, ei oikomisia.”
”Hei hei hei, odottakaas nyt kaikki. Loivan kiemurauran on tarkoitus mennä täsmälleen keskelle kenttää. Jokainen jää nyt ainakin metrin päähän I:stä! Tiet ovat kaikki kaikessa!”
”Lotta kannustaa Tinttua siellä toisella pitkällä sivulla vieläkin suurempaan raviin. Tässä vaiheessa hevoset ovat jo sen verran vertyneitä!”
”Valma ottaa Pallella ylöspäin suuntautuvia puolipidätteitä, nyt ruunan pää raahaa jossain polvissa. Niska ylös ja takaosa töihin!”
Kun ratsastajian naamat alkoivat mennä punaisiksi ja vatsalihakset maitohapoille, annoin vihdoin luvan siirtyä käyntiin. Ratsastajat saivat ottaa jalustimet takaisin.
Muutaman kierroksen levähdystauon jälkeen pyysin ratsukoita ottamaan taas ohjat. Aloittaisimme harjoittelemaan pohkeenväistöä.
”Kääntäkää C:stä pituushalkaisijalle ja muutaman askeleen jälkeen lähdette tulemaan pohkeenväistöä kohti uraa. Aluksi voitte tulla melko loivasti jonnekin tuonne S:n ja M:n väliin. Pohkeenvistössähän hevosen tulee olla rungostaan suorana ja niskastaan asettuneena liikkeestä poispäin, eli tässä tapauksessa vasemmalle. Hevosen tulee liikkua pituushalkaisijan kanssa yhdensuuntaisesti, mutta kuitenkin siten, että etuosa johtaa liikettä. Hevosen jalat astuvat ristiin. Ennen kuin lähdette pohkeenväistöön, valmistelkaa hevonen ottamalla muutamia puolipidätteitä ja asettakaa vasemmalle. Vasemmanpuoleinen pohje voi siirtyä hivenen taaksepäin, mutta jotkin hevoset, kuten esimerkiksi Palle, väistävät jo pelkästään istunnasta. Kuunnelkaa siis hevosta. Vasen pohje rytmittää väistön tahtia. Oikealla ohjalla pidätte hevosen suorana ja vasen ohja asettaa. Tullaan käynnissä.
”Hyvä Lotta, Tinttu tulee ihan oikein. Siirrä vain oma katseesi menosuuntaan.”
”Salli pitää kantapäät alhaalla kun antaa pohkeita!”
”Tiitun ei tarvitse viedä jalkaa noin paljon taakse! Nyt Vanillan takaosa johtaa liikettä, mikä on paha virhe. Tuo pohje takaisin oikealle paikalleen ja väistätä istunnalla. Hyvä!”
”Pallen ei tarvitse tulla noin jyrkästi. Rauhota puolipidätteillä.”
”Nikita tulee hyvin keskittyneesti askel kerrallaan. Istu vain Maikki itse enemmän takajalkojen päällä, niin hyvä.”
”Kyyhky tulee oikein mallikkaasti, hyvä Emppu!”
Muutaman kierroksen jälkeen aloimme ottaa laukkaa pohkeenväistön jälkeen käynnistä: ”Heti kun hevonen on uralla, valmistelette laukan noston ja nostatte sitten käynnistä laukan. Laukkaatte pääty-ympyrän ja R:ssä siirrytte suoraan laukasta käyntiin. Ei raviaskeleita väliin.
Laukannostossa tärkeintä on aktiivinen käynti ja apujen ajoitus. Takaisin käyntiin siirryttäessä kokoatte ensin laukkaa tiivistämällä istuntaa ja ottamalla puolipidätteitä. Istutte tavallaan liikettä vastaan ja siirtyessänne käyntiin, ajatelkaa tyhjenevää ilmapalloa. Tuntumaa ei saa kadottaa ja pohkeiden tulee pysyä lähellä hevosta, mutta teidän tulee tavallaan rennosti laskeutua käyntiin. Siitä sitten jatkatte heti aktiivisessa käynnissä eteenpäin.”
”Än, yy, tee ja nosto. Hyvä Maikki!”
”Tiitu ei kiirehdi Vanillan kanssa. Rauhassa puolipidätteitä ja sitten rauhallinen nosto. Hyvä.”
”Valma näpäyttää seuraavalla kerralla Pallea vähän raipalla nostossa. Nyt nousi vähän ponnettomasti!”
”Salli säilyttää tunuman Astaan käyntiin siirryttäessä. Nyt tuli aika monta raviaskelta.”
”Hienoa Emppu! Kyyhkyltä sujuvat laukka-käynti-siirtymiset hienosti!”
”Lotta keskittyy pohkeenväistöön loppuun asti, vasta uralla nosto!”
Laukasta käyntiin siirtymiset eivät onnistuneet täydellisesti, mutta en sitä ensimmäiseltä harjoituskerralta odottanutkaan. Ratsukot kuitenkin kehittyivät valtavasti tunnin aikana ja pohkeenväistöt ja laukannostot sujuivat hienosti. Palle ja Kyyhky menivät kivassa muodossa loppuraveissa, eikä se muiltakaan kovin kaukana ollut. Olin hyvin tyytyväinen kaikkiin ratsukoihin.
