Kesäleiri

Ensimmäinen roolipeli lauantaina 2.8.2014 klo 19 alkaen. Alkaa siitä, kun leiriläiset istuskelevat leirinuotion äärellä ja eväitä aletaan kaivaa esiin.

Toinen roolipeli tiistaina 5.8. Klo 17 alkaen. Alkaa siitä, kun hevosia lähdetään hakemaan laotumelta uittoreissua varten.

Kaikki leiriläiset ovat tervetulleita mukaan, ilmoittautua ei tarvitse erikseen.

Roudasin ruokatarvikkeita nuotiopaikalle suuressa korissa. Mukana oli vaahtokarkkeja, nakkeja ja grillimakkaroita, leipiä, limsaa ja pillimehuja.

Seurasin kuuliaisesti Aleksia taakseni vilkuillen. Mikäs sen mukavampaa kuin nuotioilta? Tai siis, voitti se ainakin teltassa toimettomana kyhjöttämisen. Ja olisi mukavaa tutustua uusiin leiriläisiin tuttujen ystävien kanssa rupattelun lisäksi!

"Pirun hyttyset" kirosin niin hiljaa kuin pystyin. Seurasin Aleksia kohti nuotiopaikkaa, mutta Offissa kylpeminen ei selkeästikkään ollut karkottanut kaikkia tuholaisia iholtani. Mutta ehkäpä tämän kestäisi, olettaisi hyttysten kaikkoavan kunhan tuli saataisiin aluilleen.

Saavuimme nuotioipaikalle ja aloin sytyttelemään tulia.

Kävelin muiden peräsä iloisesti vihellellen

//oon parin tunnin päästä lähössä viettämään iltaa, ni juttuki on sit vähän sen mukasta... eli ei tänän siis mitään laadukkaita lauserakenteita yms.

Raahasin teltasta Haribo-karkkipussini ja muitakin herkkujani. Nuotion leppattavan tulen edessä on ihana syödä kaikkea hyvää.

Koska olin käyttänyt laventelintuoksuista eteeristä öljyä, sain huiskia vain silloin tällöin hyttysiä ympäriltäni - netissä luki, että tällä tavalla hyttyset eivät kiusaisi, ja se oli totta, yhtä totta kuin punkit ja eukalyptusshampoo. Aleksi alkoi sytyttämään tulta ja minä istuin tyytyväisenä leveälle puunrungolle ja seurasin katseellani Sallaa ja Nathanielia. Perinteinen tunnelma.

Menin istumaan alas ja yritin huiskia kimpustani yttysiä. Toivottavasti ne lähtisivät lätkimään kun tuli saataisiin sytytettyä

Äyyy tää on perseestä mutta oon viel tallilla ni en kerkee tähä ropee :// oon koton ehkä 15 vaille mut ootte kuiteki jo lopettanu D: mut mie voin ropettaa vaik kui pitkää sit (:

Istahdan hiukan kauemmas Inkasta. Hyttysiä oli aivan liikaa, niitä on aina liikaa. "Hauutko?" kysyn ja ojennan Inkaa kohti karkkipussiani. Hymyilen hänelle pienesti.

Vilkaisin sivusilmällä Nathanielia. Ilmeisesti hänelläkin oli ongelmia itikoiden kanssa, en siis ollut yksin tuskani kanssa. Istuin Inkan viereen puunkannolle ja aloittelin varovasti keskustelua.
"Hitsi näitä itikoita! Niihin ei kyllä mikään litku toimi"

"Hah totta puhut Salla!" vastaan reippaasti Sallan vaikerointiin ja huidon toisella kädellä hyttysiä pois.

"Joo ei... No ehkä tää savu karkottaa ne", sanoin saadessani tulen syttymään. Kävin istumaan lähelle nuotiota.

Katsoin ovelasti Sallaa tämän valittaessa ja hymyilin sitten.
- Laventelintuoksuista eteeristä öljyä voi laittaa, sen kuuluis karkoittaa suurin osa hyttysistä. En tiedä onko se miespuolisten mielestä hyvä idea, mutta mulla toimii, sanoin ystävällisellä äänensävyllä. - Jos oisin tajunnu, oisin tietty lainannu, mutta oon tällane lahopää.

// toivottavasti ei olla jo lopetettu sillo! :-)

"Mä oon ihan kuitti. Snezanasta lähtee virtaa vieläkin vaikka sen pitäisi, siis PITÄISI olla jotenkin laiskempi nyt kun se on kantavana. Tainnu unohtaa ite koko pikku sivuseikan." vitsailin tunnelmaa keventääkseni. Liiskasin hyttysen jos toisenkin siinä rytäkässä, mutta muutama pääsi kyllä pistämäänkin. Pikkuhiljaa tuli alkoi syttyä ja hyttysetkin näyttivät onneksi kaikkoavan..
"Eipä se mitään, pitäs munkin ottaa selvää tommosista asioista etukäteen" naurahdin Inkalle.

"Emmätie, ei ainakaan mitän kamalaa lemua tosta leijaile tänne päin", virnistin Inkalle. "Mut toimiiks toi oikeesti?"

"Snezu on kyllä tosi söpö pallomaha, mutta kuinkahan söpö otus mahan sisällä on?" kysyn Sallalta naurahtaen ja hymyilen lempeästi makustellessani karkkeja.

Katsoin hetken Nathania.
- Haha. Mutta ilmeisesti toimii, ellen oo luonnostaan hyttyskarkoite.
Okei, itselleni saatoin myöntää, että käytin nettikonsteja koska pelkäsin kaikenlaisia nilviäisiä ja selkärangattomia inisijöitä niin paljon, että halusin päästä niistä eroon keinolla millä hyvänsä. Naurahdin hieman Sallan kommentille Snezanasta, tuon kuvankauniista vauvamahaisesta tammasta. Sallin kommentoitua hymähdin.
- Varmaan tosi söpö, en malta oottaa että taas tulee yksi vaavi Hallavaan! sanoin hymyillen ja laskin käteni syliini.

"No jos tulee isäänsä niin komiahan siitä tulee. Oon ihan täpinöissäni kun Snezana on astutettu niinkin upeella orilla. Päistärikkö ja kaikkee!" päästyäni vauhtiin tässä asiassa ei hehkutukseni nähnyt loppua. Tunsin mukavat liekit ihollani, ne lämmittivät kylmää iltaa mukavasti. "Mites teidän ratsut on liikkunu?"

"Ketkä haluu makkaraa tai nakkeja?" Kysäisin kaivaessani ruokatarvikkeita kassista.

"Mä voin ottaa pari nakkia", vastasin Aleksille.

- Sissi liiankin hyvin. Ennen leiriä se oli kiltti kuin enkeli, mutta nyt se on saanu vipinää kinttuihinsa. En malta oottaa, millanen katastrofikaksikko me ollaan estetunnilla, naurahdin hieman ja katselin kauemmas laitumille päin, jossa kirjava tammani oli maastoutunut puuta vasten varjoon. Sen uskoin, että tunnista ei tulisi kaunista, mutta en minä varmaan selästä lentäisi. Siitä pitäisin huolen parhaani mukaan, koska en käyttäisi iltaani leipomiseen.
- Mä voin ottaa makkaran, mutta en halua mitään chilimausteisia tai sellaisia, jos viitsit antaa, sanoin Aleksille.

Hymyilen vastauksille ja nyökkään Aleksille. "Mä ainakin otan nakkeja, kun makkarasta en välitä", vastaan Aleksille joka penkoo ruokia.

Unohduin taas hetkeksi omiin mietteisiini, vilkaisin muutamaan otteeseen Nathanielia ihaillen, mutta käänsin sitten katseeni pois. Hitsi kuinka mä osasin aina valita ne pahimmat ajankohdat! "Mulle voi ottaa makkaraa" sanoin Aleksille ajatuksiani kooten.

Laitoin nakit ja makkarat tulille. "Tääl on sit kans kaikkee muuta kivaa, voitte ite kaivaa", nyökkäsin kohti ruokakassia

Sieppasin korin käteeni ja aloin sormillani etsimään vaahtokarkkeja, sillä vaikka en yleensä makeasta niin välittänyt, olivat vaahtokarkit poikkeus. Kai se on sitten niin, että kun on jo liian makeata, niin se ei enää tunnukkaan kummalta kielellä.
- Jes! hihkaisin ja nostin vaahtokarkkipussin voitonriemuisesti ilmaan.

"Heitä mullekin pari!" huikkasin inkalle, vaahtokarkit olivat hiekkoukseni

//ääh... mun pitää lähtee, tuun ehkä myöhemmi takas

"Just noita mäkin himoitsin" naurahdin Inkalle. "Viitsitkö antaa muutaman?" kysäisin ja silmäilin koria itsekkin. "Oi hei nääkin on kyllä hyviä!" hihkaisin löytäessäni juusto-chili makkaraa. Mahtava yhdistelmä juustoa ja kivasti tulisuutta, oli yhtäkaikki mulle kuin puhdasta taivasta. Nappasin yhden chilimakkaran ja työnsin sen yhteen tikkuun joita Aleksi oli laittanut esille. "Nammm.."

- Löytäjä saa pitää, eikös se niin mene? naurahdin ja avasin pussin näppärästi etsien hyppysiini kaksi vaaleanpunaista vaahtokarkkia ja haukkasin ne suuhuni. Ei minulla kyllä hirveä makeanhimo ollut. Mieleeni tuli joissakin YouTube-videoissa näkemäni Chubby Bunny-haaste, jonka voisimme periaatteessa nyt tehdä. En kyllä varmaan saisi kolmea enempää suuhuni repeämättä.
- No hyvä on, luovun vastarinnasa, sanoin ja tarjosin vaahtokarkkeja ensin Sallalle, ojentaen sitten pussin Nathanille. - Ootko sä muuten ihan suomalainen, vai? Kun nimestä ei heti tiedä.

// hööh :-(

"Kiitti hei" hymyilin Inkalle saadessani vaahtokarkit ulottuvilleni. Pyydystin muutaman valkoisen ja pari pinkkiä hyppysiini. Yhden heitin suuhuni ja loput jätin kämmenelleni odottelemaan. Nähtävästi molemmat suolaiset purtavani olivat sopivan tummia omaan makuuni, joten nappasin ne nopsakasti paperille viereeni. Hiukan ketsuppia ja vähän sinappia mausteeksi, ja makuelämys oli valmis. "Ihanaa saada ruokaa pitkän päivän jälkeen" huokaisin maistaessani ensimmäisen haukun kielelläni.

Haluuko joku tiivistää mitä on tapahtunu ni pääsen messii (: ?

"Vaahtikset on musta ihan hirveitä!" kerron naurahtaen ja pistän poskeeni omia karkkejani odottaen. että nakit kypsyvät.

"Onko siellä vihreitä vaahtiksia kans?" kysyin Inkalta ja hypistelin reppuani. Olin kumma kyllä lähes ilman mitään erikoisvempeleitä, ainoastaan punaiset piilolinssit mustaa kajaalia ja nuhjuinen smoky eye -meikki. Ylläli oli edelleen shortsit, mutta olin vetänyt punaisen hupparin suojatakseni itseni pahimmilta önniäisiltä.

- Salli, suksi suolle, naurahdin ja otin tikun nuotion vierestä seivästäen tavallisen, kypsän makkaran ritilältä. - Tai siis, en mä sitä oikeesti tarkoita, jos mä siltä kuulostin, korjasin vielä nopeasti perään.
En niinkään välittänyt mausteista, joten rullasin makkaran talouspaperiin ja puhaltelin sitä.
- Oli siellä jonkin sortin vaaleenvihreitä, vastasin Seeralle, jonka herätyskello oli säikyttänyt minut aamulla oikein kunnolla.

// Hetkonen... oliko Inka kasvinsyöjä..?

"Mä voisin käristää niitä tuossa purgatoryssa, jos saan muutaman", sanoin tuijottaen nuotion hypnoottisiin liekkeihin leveästi (mutta pelottavasti) hymyillen.
"Syön ainoastaan vihreitä. Vaaleanpunaiset ja valkoiset on liian söpöjä".

"Joo et oo eka kuka sanoo tollei, mutta ne ei oikeen iske muhun! Mutta auta armias jos nään kiivii tai maissia sitten meen vaikka läpi harmaan kiven", kerron muille ja naurahdan aina välillä.
Rullaan talouspaperia rullasta ja otan kaksi nakkia.

- Kiivi ja avokado ei mulle iske, muut kyllä. Tomaattia, paprikaa ja oliiveja voisin syödä päivät pitkät, vastasin. - Päivät pitkät syömisestä muuten, Ranskalaisellä menee hyvin siellä syöttölaitumella. Ei oo kuulunu kyllä mitään sieltä tallilta, minne se ois voinu mennä ylläpitoon.

// kjähkjäh... I'm genius... muokkasin Inkan esittelyä... mut meen nyt nopsaa donitsille >:-)
edit: syönkin koneen ääressä, hehee.

Kuuntelen ihmeissäni Sallia. Kuka hullu tykkää grillatusta maissista??

"Kiivit on kivan vihreitä", tokaisen tuijottaen liekkeihin kuin tyhjyyteen.

Katson Seeraan joka tuijottaa tyhjyyksiin. Huokaan syvään ja käännän katseeni pois Seerasta. Haukaan nakista palan ja puresken sitä hartaasti.
"Tää leiri on kyllä ollut tosi kiva", puhun varmaankin itsekseni ja syön nakkeja.

Tulin hikisenä ja pölyisenä kohti nuotiota, olin juuri saanut Rassen hoidettua kuntoon ja liikutettua leiri-ohjelman lisäksi.
-Kai täällä on syötävää jäljellä, hymähdin ja hinasin ahterini tyhjälle paikalle.

"Oi mä rakastan oliiveja! Siis oikeestaan mä rakastan kaikkea mistä tulee kreikkalaista salaattia. Se täydellisyys!" Sain viimeisteltyä ensimmäisen makkaran, ja siirryin siihen perinteisempään vaihtoehtoon. "Hallava nyt ei osaa edes järjestää kuin kivoja tapahtumia. Tai siis oikeesti, sanokaa nyt yksikin tapahtuma Hallavassa mikä ei ois ollu kiva" naurahdin Sallin kommentille.

"Joo. Kertokaa mulle vähän teidän harrastuksista? Niiku nelijalkasten lisäks", kysyn ja silmäilen nuotiopiirissä istuskelevia tyyppejä.

- Kreikkalainen salaatti on ihanaa! Siinä ois Seerallekin vihreää, naurahdin, vaikka oikeasti Nikitan uusi hoitaja oli mielestäni hieman pelottavakin... erilainen hän nyt ainakin oli.
- Ei me olla mikään villi hyeenalauma, luulisin, on täällä vielä ruokaa jäljellä, sanoin Maikille myötätuntoisella äänellä ja sitten hieman naurahtaen. Sitten Seera uteli muita harrastuksia nelijalkaisten lisäksi, joten päätin vastata.
- Ei mulla muuta ole kuin meidän ylijäämäruokaimurin hoitaminen ja sitten tää talleilu. Otin joskus yhden tai kaksi tuntia saksofoneilua, mutta se ei ollu mun juttu, vastasin.

-Mulla löytyy kaks hamsteria kotoota. Niitten kans ois ollu kiva mennä näyttelyihin mut ne on nyt mitä on. Kaneja haluisin kovasti mutko Rasse. Lenkkeily on jääny vähän mutta sen korvaa Rasse, naurahdin ja ampaisin makkaran suuhun.

/kani harrastus on niin taivaalista <3

"Noniin kaikki on ollu tosi kivoja, rupkaa on viel paljon!" kerron ja hymyilen pyyhkiessä suutani.

Nyökkäilin muiden vastauksille ja jäin miettimään vihreitä ruoka-aineita joista en pitäny. Sekosin laskuissa ja pudistin päätäni ajatukselle että söisin kaalia.

Kaivoin laukustani punaisen teräskielisen akustisen kitaran ja aloin soitella hiljaisesti jotain riffiä.

"Niin en mä oikein muuta harrasta hevosten lisäks", kerron ja syön loppuja karkeistani.

"Mä soitin pianoa. Mutta lopetin sen sitten kun me ostettiin Snezana"
kerroin Seelalle vaahtokarkkien mutustelun keskeltä.