Koulukurssi 5. - 8.8.2015

Tervetuloa kesäloman viimeiselle kouluratsastuskurssille ennen koulujen alkua. Kurssin aikana on mahdollista yöpyä Hallavan alueella teltassa estekurssilaisten kanssa. Kurssit sisältävät yhden lämpimän aterian päivässä, muut eväät kurssilaiset saavat keskenään järjestää tallitupaan.
Kurssista saa niin monta osallistumismerkintää koulumerkkiä vartein kuin teet maksuja, enintään kolme. Kaikista tunneista tulee tunnin kulkua kuvaava pohja. Inspiroivista tarinoista saa myös kuvia.

keskiviikko
klo 17: koulutunti, siirtymiset ja temponmuutokset maksu

torstai
klo 11: uitto roolipeli
klo 17: koulutunti, pohkeenväistö ja etuosakäännös maksu

perjantai
klo 11: vaellusretki roolipeli
klo 19: leirinuotio roolipeli

lauantai
klo 11: ponileikki roolipeli
klo 17: koulutunti, avo- ja sulkutaivutukset maksu


Maksut suoritetaan tähän topicciin 30.8. mennessä. Roolipeleihin voi halutessaan osallistua, ne suoritetaan estekurssilaisten kanssa yhdessä. Ajankohdat valitaan erikseen ja ne käydään roolipelialueella osallistujamäärästä riippuen joko yhteistarinoina tai nopeatemposena roolipelaamisena.

Huom! Voit osallistua molemmille kursseille, mutta eri hevosilla! Ilmoittaudu tähän viestiin ja kerro millä hevosella mieluiten ratsastaisit. Koulukurssin vaihtoehdot: Minca, Bee, Palle, Kyyhky, Darcy, Celle

Mukana:
Valma - Darcy tai Kyyhky
Sandra - Kyyhky tai Palle
Max - Loki
Eevi - Bee tai Kyyhky
Topias - Kyyhky, Darcy tai Celle
Emppu - Kyyhky tai Palle

--

Ja tosiaan osallistun tännekkin sitten Huhulla:))

Äh, pitkä arpominen koulu- ja estekurssin välillä, mutta ehkäpä tänne kuitenkin. Bee ja Kyyhky kiinnostavat. (:

Topias tänneki mukaan ja heppatoiveina Kyyhky, Darcy ja Celle:)

Mukaan, toiveina Kyyhky ja Palle

Valma - Darcy OK!
Sandra - Kyyhky OK!
Max - Loki OK!
Eevi - Bee OK!
Topias - Celle
Emppu - Palle OK!

Tunnin kulku:
Alkukäyntien jälkeen jätetään ohjat puolipitkiksi ja ravaillaan ensin kevyessä ravissa suuria pääty-ympyröitä taivutellen hevosia molempiin suuntiin. Tärkeintä on saada hevonen liikkumaan reippaasti ja vertymään kunnolla.
Istutaan alas käyntiin ja otetaan pysähdyksiä puolipitkällä ohjalla käyttäen pääasiassa istuntaa. Ohjaa voi ottaa aluksi tueksi, jos hevonen ei ymmärrä mitä siltä pyydetään. Kun pysähdykset sujuvat hyvin, otetaan seuraavaksi nopeita käynti-ravi-siirtymisiä. Jos sujuu hyvin voi halutessaan harjoitella myös ravi-pysähdys-ravi-siirtymisiä.
Otetaan ohjat tuntumalle ja jakaannutaan kahdelle pääty-ympyrälle. Kierretään ympyrää harjoitusravissa. Kentän keskikohdassa otetaan pysähdys suoraan ravista ja siirrytään ilman käynti askelia takaisin harjoitusraviin. Lyhyttä koottua ravia ympyrän mukaisella asetuksella ja taivutuksella. Pitkältä sivulta aletaan pyytää keskiravia -edelleen alhaalla istuen- ja reippaassa ravissa puoli ympyrää. Seuraavalla pitkällä savulla taas kokoaminen lyhyeeseen harjoitusraviin. Harjoituksen voi halutessaan tehdä ilman jalustimia.
Kun on tehty ravisiirtymisiä molempiin suuntiin otetaan lyhyet välikäynnit.
Kaikki kerääntyvät keskiympyrälle possujonoon. Nostetaan harjoituslaukka. Vuorotellen jonossa ensimmäisenä oleva siirtyy keskilaukkaan ja ottaa jonon hännän kiinni muiden laukatessa harjoituslaukassa. Sitten taas seuraavaksi ensimmäisenä oleva jne. Laukka on pystyttävä ylläpitämään ja jatkuvasti tarkkailtava edessä olevaa. Laukkaa täytyy välillä lyhentää, jottei joudu toisen häntään kiinni ja toisaalta välillä pidentää jos jää liian kauas edellisestä. Harjoitus tehdään molempiin suuntiin.
Loppuravit ja käynnit vapaasti koko kenttää käyttäen molempiin suuntiin.

Valma - Kyyhky
Sandra - Palle OK!
Max - Loki
Eevi - Bee
Topias - Darcy
Emppu - Celle

Tunnin kulku:
Alkukäyntien jälkeen siirrytään kevyeeseen raviin ja ratsastetaan toiselle pitkälle sivulle loivaa kiemurauraa ja toisen pitkän sivun kulmiin 10m voltit. Sama toiseen suuntaan.
Siirrytään käyntiin ja ratsastetaan neliön muotoista tietä kentän keskellä. Ensin siten että reippaassa ravissa nelion sivut ja pysähdys siten että hevosen etujalat ovat tötterön toisella puolella (tötteröstä ohi). Sitten asetus liikkeestä poispäin eli sisään päin ja sisäpohkeella väistätetään takajalkoja kääntymään 90 astetta etuosan ympäri siten että hevonen päätyy suoraksi neliön toiselle sivulle. Sitten jatketaan taas reippaassa käynnissä. Jos pysähdyksestä sujuu ongelmitta, jatketaan tehtävää ilman pysähdystä kokoamalla käyntiä etuosakäännökseen.
Seuraavaksi tehdään samaa tehtävää harjoitusravissa. Omasta taitotasosta riippuen voi joko ratsastaa myös etuosakäännöksen kootussa ravissa tai siirtää aina ennen kulmaa käyntiin, tehdä etuosakäännös käynnissä ja ratsastaa neliön sivut ravissa.
Välikäynnit.
Harjoitusravissa ratsastetaan pituushalkaisijalle, josta lähdetään estenemään tahdikkaassa pohkeenväistössä kohti uraa pitkällä sivulla. Suoraan pohkeenväistöstä laukannosto uralla ja laukataan toiseen päätyyn pääty-ympyrä. Sama tehtävä molempiin suuntiin.
Loppuravit ja käynnit itsenäisesti.

Miten tehdä?
Pohkeenväistössä hevosen runko ja kaula ovat täysin suorana, asetus liikkeestä poispäin. Sisäpohkeella väistätät hevosta liikkumaan sivuttaissuunnassa, voit siirtää sisäpohjetta hieman taaksepäin vaikuttaaksesi takaosaan. Ulko-ohja ja -pohje tukevat ja määrittelevät vauhdin. Takaosan jääminen hieman jälkeen ei ole virhe, mutta takaosa ei saa mennä etuosan edelle.
Etusosakäännöksessä hevosen etujalat polkevat paikallaan takaosan kiertäessä joko 90 tai 180 astetta etuosan ympäri. Asetus liikkeestä pospäin ja sisäpohkeella väistätetään takajalkoja. Ulkoavut tukevat ja määrittävät tahdin.

Valma - Darcy
Sandra - Bee
Max - Loki
Eevi - Kyyhky
Topias - Celle
Emppu - Palle

Tunnin kulku:
Alkukäyntien aikana tehdään pieni jumppa. Pyöritetään käsiä ympäri, poljetaan jaloilla "polkupyörää", kierretään ylävartaloa kädet sivuilla "helikopterina", vatsalihastreeninä nostetaan jalat ylös koukkuun ja istutaan satulassa pelkkien istuinluiden päällä, polkitaan jalat pitkäksi alas ja lopuksi istutaan satulaan täydellisessä ratsastusasennossa. Kerätään ohjat ja otetaan verryttelyravit. Kevyessä ravissa ratsastetaan kumpaankin päätyyn suuret pääty-ympyrät jolla ylitaivutetaan sisäänpäin. Ulko-ohja saa roikkua ihan pitkänä ja sisäohjaa viedään tasaisesti kohti omaa polvea, rentoutetaan käsi kun hevonen seuraa ja taivuttaa kaulaansa ja kylkeään. Pohkeilla pidetään reitti hyvänä. Pitkillä sivuilla sitten taivutetaan ulospäin.
Jakaannutaan käynnissä kahdelle pääty-ympyrälle. Yksi neljäsosa ympyrästä ratsastetaan avotaivutuksessa, suoristetaan neljäsosan ajaksi ja sitten taas neljäsosa avotaivutusta ja neljäsosa reipasta käyntiä. Kun avotaivutus sujuu kumpaankin kierrokseen hyvin, mennään pari kierrosta kentän ympäri kevyessä ravissa antaen hevosten suoristua, mutta pidetään yhä tuntuma. Sitten takaisin käyntiin.
Käynnissä tehdään pitkän sivun alkuun 10m voltti, jolta jäädään avotaivutukseen uraa pitkin. Pitkän sivun keskikohdasta siirrytään avotaivutuksesta sulkutaivutukseen ja jatketaan turvan osoittamaan suuntaan eli diagonaalissa kohti pituushalkaisijaa. Pituushalkaisijalla suoristetaan ja siirrytään raviin. Ennen seuraavan kierroksen volttia taas käyntiin. Kun sujuu aletaan tekemään avot ja sulut ravissa ja pituushalkaisijalta nostetaan laukka ja laukataan toinen pitkä sivu. Sama tehtävä toiseen suuntaan.
Loppuravit antaen hevosten venyttää kaulaa eteen alas ja loppukäynnit.

Miten tehdä?
Avotaivutuksessa hevosen on tarkoitus kulkea rungostaan taipuneena siten, että jalat menevät kolmea uraa. Aloitetaan siten, että siirretään hevosen etuosa uran sisäpuolelle. Taivutetaan hevosta sisäpohkeen ympärille, ulkopohje pitää takaosan paikallaan. Sisäpohkeella tahditetaan hevosta kulkemaan oikeaan suuntaan uraa pitkin (ei lähde kääntymään voltille). Sisäohjaan ei saa jäädä roikkumaan, mutta sen käden sormia voi hieman liikutella, jotta hevosen saa taipumaan. Ulko-ohja on tärkeä pitää tukena, sillä hevonen ei saa taipua liikaa kaulastaan vaan juurikin rungostaan. Ratsastajan paino on sisäistuinluulla takana ja katse menosuuntaan (ei hevosen pään suuntaan).
Kun avotaivutuksesta siirtyy sulkutaivutukseen, pidetään tuntuma ja pohkeet samalla tapalla, mutta siirretään paino ulkotakajalalle ja tällä kertaa väistätetään ulkojalalla hevosta liikkumaan turvan osoittamaan suuntaan. Sisäpohje pysyy tolppana, jonka ympärille hevonen taipuu. Sulkutaivutuksessa hevonen siis liikkuu taipuneena hevosen otsan osoittamaan suuntaan.

Eevin maksut:

1. Siirtymiset ja temponmuutokset

Ihastuttava vaalea poni odotti minua karsinansa nurkassa. Sillä oli ujo katse ja suloinen läsi, ja olin aivan myyty ruunalle jo ennen kuin edes talutin sen kentälle. Siinä oli sellaista herkkyyttä, joka herätti minussa paitsi sisäisen hempeän ponityttöni, myös jonkin hoivaviettiä muistuttavan tunteen. Silittelin ja rapsuttelin ruunaa harjailun ohessa ja hymyilin hölmönä koko ajan. Poni katseli minua pohtivaisen näköisenä, ja ajattelin, aikoisiko se ehkä palauttaa minut takaisin maanpinnalle ponitytön haavepilvenhattaralta, jahka pääsisimme kentälle.

Jännittikin hieman, kun tiesin, että edessä olisi monta hevosen selässä vietettävää tuntia. Olin palaillut taukoni jäljiltä satulaan ja huomannut, että ratsastaminen oli joiltakin osin kuin pyörällä ajoa: kerran opitut taidot olivat kyllä vielä selkärangassa ja palailivat mieleen lyhyen muistuttelun jälkeen. Tauon jälkeen ratsaille noustessaan vaan löysi joka kerta uusia lihaksia. Vaikka harrastinkin säännöllisesti muuta liikuntaa, olin vieläkin hieman epävarma siitä, kuinka paljon tehoja minussa olisi rutistettavaksi irti enää lopputunnista.

Kurssin ensimmäinen ratsastustunti ei ollut mikään kevyt humputteleva laskeutuminen kouluratsastelun pariin, vaan alusta saakka oltiin ihan oikeiden asioiden äärellä.

Bee tuntui hyvin käteeni sopivalta ponilta, vaikka välillä se vetäytyikin hieman kuoreensa. Silloin tuntui, että se käpertyi itseensä ja sanoi ujosti: "älä vaikuta minuun!", mistä tiesin pyytäneeni liikaa kerralla. Tunsin ponin olevan osaava, mutta toisaalta se oli myös epävarma. Askellajin sisällä muutoksia tehdessäni sain alussa pyytää vain vähän ja kehua paljon, jolloin ruuna alkoi pikkuhiljaa rohkaistua ja saimme isompiakin eroja aikaiseksi. Sen olemukseen tuli uutta tomeruutta, kun se huomasi onnistuneensa ja sai siitä kiitosta. "Ai, minähän osaankin tämän", se tuntui sanovan, ja porskutti sitten itsevarmempana menemään.

Laukassa Se tapahtui. Laukkasimme ympyrällä, vuorotellen keskilaukassa possujonomme häntäpäätä jahdaten. Tehtävä oli kaiken kaikkiaan hyvin haastava, sillä huomioitavia asioita oli monta ja samalle ympyrälle mahtui monta erikokoista ja erilaisella laukalla varustettua hevosta. Kaikkien piti kyetä ylläpitämään oman ratsunsa laukka samalla kun etäisyydet ympyrällä vaativat huomiota. Tietysti myös omaan ratsastukseen piti kaikin puolin keskittyä: istuntaan, apuihin, tuntumaan, katse ylös, kädet eivät vaella, jalka ei heilahda, reisi ei jännity, jaksa vielä rutistaa, älä leviä, hartiat rennoksi, pidä tämä, hengitä, rentoudu, ratsasta, vaikuta.

Siksi olinkin vähällä pudota satulasta silkasta hämmästyksestä, kun kuulin Aleksin huutelevan:
"Ihme on tapahtunut! Eevi hymyilee ratsailla."

Nauroin ääneen ymmärtäessäni, että niin, niin tosiaan. Tavallinen keskittymisen aiheuttama irvistykseni, se kärpäsentappoilme, josta sain aina aikaisemmin kuulla tallikavereiltani - se oli kadonnut jonnekin. Keskityin kovasti, mutta unohdin vallan rutistaa naamaani ilkeäksi rusinaksi, kun koin ihania onnistumisenhetkiä.

Aleksin toteamusta seuraava siirtyminen harjoituslaukasta keskilaukkaan olikin minun ja Been parhaita. Oma oloni oli vapautunut, mikä toi ratsastukseeni rentoutta, mikä edelleen heijastui Beehen. Se teki vaivattomat siirtymiset ja näin sen korvien rennon keskittyneestä asennosta, että taisimme jakaa yhteisen tunnetilan ainakin sillä hetkellä.

Olin kaivannut kouluratsastusta. Nyt sitä sitten saisin - intensiivisen kurssillisen verran. Kyllä minä olinkin ollut sitten viisas, kun olin päättänyt ilmoittautua mukaan!



2. Pohkeenväistö ja etuosakäännös
Bee

3. Avo- ja sulkutaivutukset
Kyyhky

Ensimmäinen koulutunti
Palle oli ihana ja sympaattinen tupsujalka, oikea herrasmies suorastaan, eikä lähes 150 sentin korkeudessa istuessa huimannut lainkaan. Luottavaisin mielin saatoin antaa heppaherralle puolipitkät ohjat ja reilusti asettaen ja taivuttaen ravailla ympäri kentän. Palle oli niin kovin helppo saada kulkemaan reippaasti ja rennosti eteen, eikä taipuminenkaan tuottanut ongelmia. Kun lähdimme käynnissä tekemään pysähdyksiä edelleen hieman löysällä tuntumalla, Palle alkoi kiirehtiä. Parin ensimmäisen pysähdyksen aikana oli tarvetta kunnolliselle ohjastuntumalle, mutta ruuna tajusi nopeasti kuunnella istuntaa. Loppujen lopuksi saimme tehtyä jopa pari ravi-pysähdys-ravi-siirtymistä. Kylläpäs olinkin saanut ihanan ratsun!

Kun aloitimme ympyrätehtävän, hilasin jalustimet reippaasti kaulalle. Mikäs sen mukavampaa kuin treenata istuntaa? Vaikka vatsalihakset huusivat hallelujaa jo ensimmäisen keskiravipätkän jälkeen, jatkoin silti päättäväisesti. Pysähdykset sujuivat mielestäni oikein loistavasti, tosin pari käyntiaskelta jäi aluksi sekä pysähdyksen alkuun että loppuun. Kun Aleksi käski kaikkia tekemään vielä yhden pysähdyksen, tapahtui kuitenkin ihme: onnistuin pysäyttämään ratsuni suoraan ravista ja palaamaan vielä pysähdyksestä suoraan raviin! Toiseen suuntaan pysähdykset sujuivat heti alusta alkaen erinomaisesti.

Innostuin laukkatehtävästä suunnattomasti. Kun jonomme nytkähti liikkeelle, otti Pallekin energiset laukka-askeleensa. Hiukan herraa joutui jonon loppupäässä pidättelemään, varsinkin kun edellä laukkaava ratsukko jo vaihtoi keskilaukkaan. Palauttelin mieleeni perusasioita ja ratsastin puolipidätteitä, istuin hieman syvemmin satulaan ja suoristin ryhtiäni. Laukassa tahdoin kaatua turhankin helposti etukenoon.

Kun tuli meidän vuoromme siirtyä keskilaukkaan, ratsastin vielä yhden puolipidätteen ja puristin kevyesti pohkeella. Reippaan Pallen hallitseminen tuotti välillä ongelmia, mutta jotenkin onnistuin tekemään tarpeeksi pidätteitä ja silti kannustamaan hevosta eteenpäin. Ruuna onnistui kuitenkin oikaisemaan kokonaisen ympyrän neljäsosan verran, josta saimme Aleksilta toruja. Seuraavalla kierroksella osasin kuitenkin varautua ja laukkapätkästä tuli lähes täydellinen, jos ei oteta huomioon kallistumistani eteenpäin.

Loppukäynneissä olin niin tyytyväinen Palleen, että kumarruin rutistamaan hevosen kaulaa. Upotin kasvoni paksuun harjaan hengitin syvään tuoksusta nauttien. Jalustimet rajoittivat halaamista, joten pukkasin ne pois. Ruuna allani pärskähti tyytyväisenä ja venytti kaulaansa pidemmälle – ja kuin ollakaan, alaspäin. Koko tuntiryhmä sai makeat naurut, kun liu’uin pitkin Pallen kaulaa aina hevosen korvien juurelle asti. Vaikka kuinka yritin, en onnistunut kiipeämään takaisin satulaan vaan keikahdin naamalleni kentän hiekkaan. Palle pysähtyi katselemaan minua kummastuneena, kun kömmin ylös ja tartuin ohjista kiinni. Muiden mukana nauraen lähdin taluttamaan Pallea ympäri kentän.

keskiviikko

Alkukäyntien jälkeen oli tarkoitus jättää ohjat puolipitkiksi ja saada hevoset reippaiksi ja taipuneiksi ympyröillä. Olin ehtinyt tottumaan Kyyhkyn askeliin, ja vaikka Huhu olikin suomenpienhevonen, Kyyhkyllä oli tyystin erillaiset askeeleet, kuin minun ponipalleroisellani. Kyyhky kuitenkin oli jokaisella pääty-ympyrällä korvat hörössä ja eteenpäinpyrkivä, joten se oli kokoaikaa miellyttävä ratsastaa. Mahassani lenteli perhosia - muistaisinko enää mitään? Huokaisin itsekseni. Olin tehnyt Huhusta jo kuitenkin aikamoisen puskaponin, mutta myös minun taitoni voisivat olla ruostuneet. Mutta senhän näkisi tänään. Pyyhin kaikki epäilykset pois mielestäni ja keskityin taas omaan ratsastukseen. Yrittäisin parhaani, ja katson mihin se riittää, toistin Ryhmä Haun sanat hiljaa. Äkkiä minua alkoi naurattaa. Saimin ja Selman pikkukakkosohjelmat jäivät aina mieleen. Hölmöä.

Kun hevoset olivat vertyneet kunnolla, siirsimme ne käyntiin, ja teimme pysähdyksiä, käyttäen pääosin istuntaa. Saimme paljon kehuja tästä tehtävästä, sillä Kyyhky oli aika kivasti kuulolla painoavuissa.
"Taputa Kyyhkyä! Teillä meni hyvin!", Aleksi kehaisi ja hymyili minulle rohkaisevasti. Taputtelin ja kiitin Kyyhkyä ja vastasin Aleksin hymyyn. Kyyhky toimi todella hienosti painoavuilla myös lopputehtävän ajan, vaikka pientä jännitystä leijailikin ilmassa.

Kun pysähdykset alkoivat sujua, alettiin tekemään samaa, mutta käynti-ravi kaavalla. Tehtävässä oli kyllä haastetta, ja välillä minäkin sorruin ohjaan, mutta Aleksi neuvoikin, että sitä voi pitää tukena alussa, jos hevonen ei ymmärrä. Kun Kyyhky alkoi ymmärtää apujani, saimme kokeilla myös ravi-pysähdys-ravi siirtymisiä, jossa kyllä riitti haastetta kaikille, ja osa ei edes ehtinyt harjoitella sitä. Saimme Kyyhkyn kanssa muutamia sekalaisia onnistuneita siirtymisiä, ja olin kyllä meistä erittäin ylpeitä. (kuka oisi arvannut tästä tohelosta..) Kun tehtävät jatkuivat, Aleksi pyysi ottamaan ohjat tuntumalle. Jakaannuimme kahdelle päätyympyrälle, jota kiersimme harjoitusravissa. Kyyhkyn askeleisiin oli ensin vähän hankala istua, mutta ajan mittaan en enää hyppinyt selässä kuin perunasäkki.

"Kentän keskikohdassa otetaan pysähdys suoraan ravista ja siirrytään ilman käynti askelia takaisin harjoitusraviin. Lyhyttä koottua ravia ympyrän mukaisella asetuksella ja taivutuksella. Pitkältä sivulta aletaan pyytää keskiravia -edelleen alhaalla istuen- ja reippaassa ravissa puoli ympyrää. Seuraavalla pitkällä savulla taas kokoaminen lyhyeeseen harjoitusraviin. Harjoituksen voi halutessaan tehdä ilman jalustimia", Aleksi neuvoi. Jätin jalustimet suosiolla jalkaan, sillä tehtävä kuulosti muutenkin
monimutkaiselta, mutta ajan kanssa voisin ottaa ne jopa hetkeksi pois.

Alussa tuntui, että olin ihan hakoteillä koko tehtävän ajan, mutta sain Aleksilta paljon neuvoja, joita pyrin hyödyntämään nahdollisimman hyvin, ja loppujen lopuksi tehtävä ei ollutkaan niin vaikea, kuin olin aluksi kuvitellut. Kyyhky hoksasi helposti kaavan jota ratsastimme, ja toisessa kierroksessa jalustimetkin jäivät matkasta.

Pidimme pienen välikäynnit pitkillä ohjilla, jonka jälkeen seurasi toinen tehtävä. Kaikki kerääntyivät keskiympyrälle possujonoon, ja niin tehtävä alkoi. Oli muistettava paljon samaan aikaan, milloin siirtää laukkaan, milloin raviin, ja kaikkien pidätteiden, apujen, välimatkojen sun muiden keskeltä piti muistaa vielä oikeasti ratsastaa. Mutta kyllähän siitäkin selvittiin kunnialla, ja loppuravien sekä käyntejen ajan minulla oli ihan mahtava fiilis, ja olin pelkkää hymyä loppuajan. Taputtelin ja kiitin Kyyhkyä hyvästä tunnista. Nyt oltiin saaru ruosteita pois. Seuraavalla tunnilla voisi stempata jo enemmän.

//Okei, voi varmasti huomata että inspis ei ollut ihan kohillaan D:

Torstai

Sain tänään ratsukseni ihanan Pallen, - tukkajumalan, matkien Miron sanoja, ja sellainenhan tämä kyseinen herrasmies olikin. Voikonkirjavan irlannincobin harjan ja hännän selvittämiseen upposi aikaa, mutta puuha oli silti mieluisaa vaikkei se kamalan nopeasti tapahtunutkaan. Istuessani tupsujalan selässä, minulle tuli vähän pieni olo kaikessa siinä korkeudessa. Hah, tälläinen pätkä irlannincobin selässä, mietin ja ajattelin millainen näky olimme. Noooh - siinäpähän muut hihittelevät, mutisin itsekseni ja virnistin maneesin peilille.

Alkukäyntien jälkeen Palle oli vielä vähän väsynyt, joten sain patistaa sitä loivalla kiemurauralla melko paljon. Volteilla yritin taivutella Pallea, joka oli oikeaan kierrokseen helpompaa kuin vasempaan kierrokseen, mutta sain silti vasempaankin suuntaan Pallea vähän notkeammaksi. Vaikkakin herra olisi halunnut tehdä päärynän muotoisia kuvioita volttejen sijaan, sain niistä loppujen lopuksi jotenkuten ympyrän muotoisia, vaikka silloin Palle tykkäsi painaa ikävästi ohjalle.

Neliö muotokin oli vähän hankala Pallelle, tämä tykkäsi pyöristää kuviosta keskiympyrän. Välillä se tuntui sanovan:
"Hei haloo! Huomatko että tässä on kulmat! Siis sehän on sama kuin menisi uralla!"
Mutta siitä huolimatta avustin raipalla Pallea menemään enemmän suoraan, ja lopulta sen päässä loksahti ja herra ymmärsi mitä siltä pyysin.

Etuosakäännöksissä Palle keskittyi kiltisti, ja kokeilimme niitä vielä pelkällä kootulla käynnillä. Alussa Palle halusi vain jatkaa suoraan, mutta tehtävän loppupuolella ruuna kääntyi kokonaan etuosan toiselle puolelle, ja kulki tyytyväisen oloisena toiseen kierrokseen. Kuin se olisi itsekkin tiennyt, että ei ymmärtänyt tehtävää. Tai ehkä sen viisaassa aivokopassaan piili joku alitajuinen tietoisuus, joka yritti ymmärtää tehtävää oikein, naurahdin itsekseni. Kun tehtävää alettiin suorittamaan ravissa, Palle onnistui siinä myös pelkästään kokoamalla askellajia. Itse nautin tehtävästä ja Pallen askelista rutkasti, ja ajattelin salaa, että Palle oli kaikkein ihanin ratsastettava tähän asti.

Välikäynneissä taputtelin ja kehuin Pallea paljon, ja herra korskahteli tyytyväisenä. Viimeisessä tehtävässä ratsastimme harjoitusravissa pituushalkaisijalle, josta jatkoimme pohkeenväistössä aina uralle asti. Palle väisti pohjetta välillä vähän liikaa, mutta sain sen kuitenkin rehdisti kahden pohkeen väliin, ja lopulta väistöt onnistuivat hyvin. Laukassa Palle innostui, ja sain toppuutella herraa päätyympyrällä rutkasti. Lopulta tehtävä sujui ilman pohkeenväistö - tai laukkaongelmia, ja saimme hyvät kehut Aleksilta.

Suukotin Pallen turpaa ja mumisin sille yhdentekeviä. Pojusta olikin tullut minulle erittäin rakas hevosystävä, mietin vielä kotona. Toivottavasti saisin sen joskus toisellekkin tunnille.

//Ja tällä kertaa vähän enemmän inspistä:D