7.5.2015 18.30

Kaikki mukaan jotka pääsee:D

Istuskelin tallituvan sohvalla puhelinta selailen, kunnes kyllästyin mokomaan kapulaan. Nousin ylös sohvalta ja käpsyttelin kaapilleni ja aloin penkomaan sitä

Olin juuri saanut viimeisen tunnin vedettyä ja lompsin nyt ratsukkojonon perässä kohti tallia.
//syön nopee

Olin juuri harjailemassa Faeta viimeisen tuntiryhmän kolistellessa sisään, ja nopeasti vilkaisin käytävälle. Se oli kuitenkin virhe, sillä tunsin salamannopeasti oikeaan olkapäähäni uponneet hampaat ja älähtäen työnsin tamman pään pois.
"Ow! You can't keep on going like this, chomping pieces out of me, you hear?" murisin hevoselle ja sutaisin vielä viimeiset vedot punertavaan karvaan, ennen kuin siirryin taukohuoneen puolelle kylmää etsimään.

//tuun viimestään tasalta takas, ei pitäis kestää hirveän kauaa :3

Poljin uhkarohkeasti moukkaroiden epätasaisesti kovettunutta kaviopolkua ja katsoin tietä ympäröiviä peltoja. Minulla oli jääkylmä, sillä ohut batman hupparini ei pitänyt kauheasti lämpöä. Olin saanut sen joskus Eerolta, hän oli kaupitellut sitä minulle ja olin ostanut sen vitosella säälistä. Huokaisin syvään päästessäni hiljaiseen tallipihaan, jossa ratsastustuntilaiset alkoivat jo lähteä. Muutama oli vielä rapsuttamassa hevosia tarhan luona. Minä jätin Eeron jopon tallin seinää vasten ja lampsin sisälle talliin. Esterin tapaaminen oli ollut arvatenkin yhtä tuskaa ja teki parempaakin kuin hyvää, lähteä tallille tähän aikaan.

Taas kerran tyhjentelin kaappiani. Oli karkkipapereita sun muuta täysin roskaa. Katselin saappaitani, ne näyttivät olevan pesuntarpeita mutta en kyllä vielä niitä jaksa pestä.

Avasin tallituvan oven ja astuin sisään. Moikkasin Maikille, joka hääräsi Astan kaapin luona ja rösähdin sitten sohvalle suurieleisesti.

Hätkähdin kun joku avasi oven. Se oli Aleksi tuo moikkasi minulle ja rojahti sohvalle.
-Mä en oo enää varma siitä et oks nä kaappin kertyny roska kaikki mun.. mutisin Aleksille

Seurasin Aleksia tallitupaan, ja hiljaisesti moikkasin muita huoneessa olijoita. Varovaisesti otin tummansinisen "työhupparini" joka paljasti nimeni ja meidän tallin Irlannissa, sekä sen että kuuluin sen henkilökuntaan. Purin hampaani yhteen yrittäessäni vilkuilla olkapäätäni ja sen mahdollisia vammoja.
"Fekkin' 'orse..." murisin kävellessäni Cellen kaapille.

Kuulin yksärikäytävältä jotain ääntä, mutten vaivautunut mennä katsomaan, vaan tallustin suoraan tallitupaan. Maikki oli parhaillaan putsaamassa kaappiaan ja Aleksi nökötti rennosti sohvalla. Alanakin oli tullut tupaan.
"Moi!" Virnistin, ja aloin riisumaan vaatteitani. Minua värisytti ajatus Esteristä. En halunnut oikeastaan edes ajatella koko helvetin pummia, sillä tyttö teki minut sairaaksi. Olin liiaksi kyllästynyt tuijottamaan tämän tummanruskeita rastojaan ja.. Okei, Ester oli mun kaveri, jooh.. Mutta välillä vähän ärsyttävä sellainen. Yritin kuitenkin unohtaa ajatukset hippikaveristani ja keskityin nykyhetkeen. Istahdin sohvalle ja katsoin Maikkia.
"Mitä sä teet?" Kysyin hymyillen vaaleahiuksiselta tytöltä samassa kun tallikissa Hiisu hyppäsi syliini kehräämään. Rapsutin hetken kissaa, kunnes katsoin taas kysyvästi Maikkia.

Naurahdin maikin kommentille ja moikkasin sitten Alanalle, joka oli astunut perässäni sisään, sekä Vilille joka tuli hetkeä myöhemmin. Tyttö vaikutti hieman äreältä. "Kiukuttelikos Fae kovasti?"

Moikkasin blondille tytölle joka tuli Aleksin perässä. Henkilö oli mulle vähän vieraampi taisi olla nimeltään Alana. Hetkautin mietteileni hartioita. Tämän jälkeen sisälle marssi Wili. tuollekkin moikkasin. Laitoin oikeat tavarat kaappiini ja roskat roskiin.
-Yritin järjestää kaapin, jaa-a huomen se on taas samanlainen, tuumasin ja istahdin penkille.

Nyökkäsin Maikille huvittuneena ja tervehdin Alanaa.
" Are you okay?" Kysyin blondilta vilkuillen tämän olkapäätä. Yllätyin ääntäni. Melkein täydellinen brittiaksentti.

Avasin reippaasti tallituvan oven ja astuin naulakoille. Kurkkasin sisään. Siellä oli jo vähän porukkaa. Potkaisin kenkäni naulakon alle ja laitoin takkini naulaan pohtien, olikohan kukaan huomannut minua.

"Bonjour Valma!" Hymyilin tytölle tämän kolistellessa sisään. Hymyilin leveästi ja pyysin tytön istumaan viereeni sohvalle.

Hymyilin ujosti ja menin istumaan Vilin viereen sohvalle.
- Miten menee? tiedustelin hymyillen. - Ootko sä täällä jo kuin kotonasi?

Naurahdin Valmalle.
"Ei kauheen hyvää.. Ester tuli tänään meille.." Mumisin Valmalle. "Mutta oonhan mä viihtyny täällä."

- Kuka on Ester? kysyin uteliaana, vaikka pelkäsinkin olevani tungetteleva. Vili ei sentään näyttänyt siltä kuin Esterillä ja hänellä olisi jotain juttua.

Istahdin sohvalle suljettuani Cellen kaapin kun olin tunkenut hupparini sinne. Muutama kysyi olinko kunnossa, ja keskityin katsomaan punertavaa ihoa, joka oli mennyt rullalle joistain kohdista. Nyökytin ja pudistin päätäni samaan aikaan.
"Yeah, Fae vaan pääsi puremaan", hymyilin ja nyökkäsin tervehdyksen huoneeseen saapuneelle Valmalle, ja jäin olkapäätäni tutkien kuuntelemaan muita.

Hymyilin Alanalle iloisesti tervehdykseksi.

Seurasin keskustelua mielenkiinnolla. Minäkin halusin tietää kuka on Ester.

//mä välillagaan kun joudun lukee mantsaa samaa aikaa

Hymyilin Valmalle lempeästi.
"Yks hippikaverini.. Eeron, mun juoppokämppikseni tyttöystävä.. Sellanen pummi.." Mumisin miettien kuulosti jo liian valittavalta. "Se tuli tänään Imatralta ja muutti kuukaudeks. Mä tosiaan toivon ettei se viivy kauempaa."

Jotenkin toi Wilin puhe sai mut ahdistvalle ololle. Ei Wilin takia, vaan perheen. Nousahdin ylös ja mitään sanomatta menin normaalisti tallin puolelle. Hain itselleni kottarit ja talikon.

- Voi ressukkaa, sanoin hymyillen kiusoittelevasti. - On se hyvä asua vielä äitin luona.
Käännyin niin, että kaikki kuulivat ääneni.
- Tehdäänkö jotain? ehdotin varovasti. - Niinkun vaikka pullonpyöritystä. Se on oikeestaan jo perinne.

Katsoin hetken kulmat kurtussa oven suuntaan, jonne Maikki oli juuri häipynyt. Vilin puhe muistutti minua toisesta, jolla oli myös ollut juoppokämppis.
Siirsin ajatukseni pois Maikin murheista ja vanhoista muistoista, ja katsoin muita odottavasti.

Eksyin kottarien ja talikon kanssa ulos, tarhoille. Päätin odottaa äitien ja lapsien tarhasta. Teki mieli paiskia töitä.

Olin mennyt keittämään vettä ja kuuntelin puolella korvalla hoitajien juttuja. Kun vesi oli kiehunut, nappasin kaapista muutaman mukin. Ottaako joku teetä tai kaakaota?"

// uuu imatralta. Mä en ees tiennyt et ihmiset tietää tätä kaupunkia. Etkai sä vili oo täältä :-D
Hups. Nyt taisin paljastaa kauan varjelemani salaisuuden, mutta sama se. Mä oon siis imatralta kotoisin :-D

Maikki käveli ulos tuvasta ja jäin katsomaan tytön perään potkaisten itseäni henkisesti. Mitä mäkin olin mennyt puhumaan. Ehkä pikkulikka sai traumat. Mietin kauhistuneena, kunnes Valma sanoi kiusoitellen:
"Voi ressukkaa, on se hyvä asua vielä äitin luona." Virnistin Valmalle hymyillen jurosti ja yhdyin tämän ehdotukseen.
"Mikäs siinä! Olishan se kivaa, ei sit mitään hirveitä kysymyksiä"

Nuori blondi tyttö lähti tallin puolelle ja katsoin tuon perään hetken.
"Is she o- umm... Onks hän kunnossa?" kysyin hiljaa ja katsoin muita. Wilin kämppäkaveri vaikutti mielenkiintoiselta, samoin kuin tuon tyttöystävä.
"Tee olisi kiva, if you may.."
"Yeah, it may be fun", hymyilin hieman ujosti Valman ehdotukselle.

Hulivili Bambo tuli heti haistelemaan touhujani, naurhadin sille. Kunhan vaan ei mitään kottareita kaada.

/oot sä Aleksi joskus aiemminkin sen kertonu :'D

"Mä otan!" Huikkasin vielä Aleksille. "Kaakao kuulostaa hyvälle."

/En oo.. Mä tiiän sen putouksesta :-D

Huokaisin.
- Kyllä se on, sanoin hiljaa, vähän huolestuneeseen sävyyn. - Maikilla on ollut vähän vaikeeta, se haluu varmaan olla hetken yksin.

"En kai mä muistuttanu mistään?" Kysyin huolestuneena Valmalta.

Tökkäsin Viliä varovasti sormella.
- Älä syytä itseäsi, mutisin, sillä olin huomannut pojan irvistyksen. Nousin hakemaan pulloa.
- Tulkaa tähän lattialle, kehotin.

- Et sä olis voinut tietää. Kyllä Maikki aina selviää, sillä on traumoja, sanoin Vilille hiljaa.

Sori oon taas ihan myöhässä! Tää oli siis tohon aikasempaan D:

Kaadoin mukeihin kuumaa vettä, ja kaakaonjuojille lisäksi kaakaota ja loraus maitoa. Alanan höyryävän kupin työnsin tytön eteen teelajitelman kanssa.

"Mä taidan mennä toimiston puolelle juomaan omani. Olis vähän paperihommia", päätin vetäytyä takavasemmalle ja antaa nuorten pelailla rauhassa.

Valma tökkäsi minua mutisten jotain tähän tapaan:
"Älä syytä itseäsi." Sitten tämä nousi sohvalta ja pyysi kaikki lattialle. Hyppäsin Valman viereen lattialle. Toivottavasti ei tulisi mitään hirveitä paljastuksia.

//Mäkin oon myöhäs. D:

- Okei, sanoin ja vilkaisin Alanaan. - Tuutko? Meitä ei ole muuten kuin kaksi.
Toivoin, että Maikki tulisi takaisin. Fiilis oli vähän awkward, olisipa Maikki mukana piristämässä tunnelmaa.

Kurvasin Kawasakillani tallin pihaan. Oli jo melko myöhä mutta tallissa paloivat vielä iloisesti valot. Lähdin kävelemään kohti tallitupaa, kun yhtäkkiä huomasin Maikin tarhojen luota kottikärryineen.
"Mitä sä siellä heilut?" huhuilin Maikille.

Kiitin kohteliaasti kupista ja valitsin itselleni teepussin, vieden muut sitten kaappiin turvaan. Istuin Vilin viereen lattialle ja siemailin teetäni varsin sivistyneesti. Alinan kaverit olivat meillä käydessään nauraneet teenjuontihetkelleni, ja todenneet olevani "britin perikuva". Pyh, tee nyt vain sattui olemaan hyvää.
"Joo, minä tulen."

- Selvä... Kuka aloittaa? kysyin heilutellen pulloa, mutta kun kukaan ei vastannut, sanoin juhlallisesti: - Mä itse tietenkin.
Pyöräytin pulloa, ja se pysähtyi jonnekin Vilin ja Alanan välimaastoon. Varmaan enemmän Alanan puoleen. Hymyilin ja katsoin tyttöä silmiin.
- Totuus vai tehtävä? Mä olen sitten huono keksimään näitä.

Tarhaus oli yllättävän siisti ja olin saaut ajatuksia setvittyä, joten rapsuttelin viimiset rapsutukset ja murinat takin syömisestä nelikolle. Lähdin kärryttelemään. Kunnes Nanna sattui paikalle.
-Selvittelen ajatuksia, tosin nyt oon menossa tupaan tuutko sä? hymähdin ja livahdin portista.

Hätkähdin pullon osuessa minuun ja tajutessani Valma puhuneen minulle. Join vielä siemauksen teestäni ennen kuin vastasin haluavani paljastavani totuuden.

Pullo osoitti Alanaa. Katsoin jännittyneesti Valmaa, tästä se lähti. Kamalien faktojen paljasteleminen. Toivottavasti kukaan ei kysyisi mitään tatuoinneistani. Mulla oli jo tarpeeks huonoja muistoja.

Voihan nenä, ähkäisin mielessäni. Mitä sitä sitten keksisi? Ei mitään tylsää, mutta toisaalta ei mitään aivan liian henkilökohtaista.
- Mitkä kolme asiaa sun elämässä on eniten vaikuttaneet siihen, millainen sä nykyään olet? kysyin hitaasti.

//Nannaa?? :))

"Joo kyllä mä aattelin", vastasin Maikille. Odottelin kun tämä kävi tyhjentämässä kottikärryt ja menimme sitten yhtä matkaa sisään tupaan. Porukka oli kokoontunut lattialle istuskelemaan jonkinlaiseen noitapiiriin. Sitten näin vilauksen pullosta. Ahaa...
Heilautin kättäni tervehdykseksi jä kävin sitten nopeasti heittämässä nahkatakkini Tintun kaapille.
"Voinks mä liittyä seuraan?"

Vilkaisin olkapääni yli ovelle, josta Nanna ja Maikki juuri tulivat. Hymyilin iloisesti.
- Tietysti, sanoin ja tein tilaa viereeni.

Raahauduin ovesta Nannan perästä ja en ees kysynyt seuraan liittymisestä mähän liityin vain ja menin istumaan.