30.8.2015 klo 17->

//siis näin tapahtu
Nanna ja Valma otti eka Kyyhkyn, Darcyn ja Tintun
Seuraavaks Valma otti Dunja, Darlin

pojat: Celle, Palle
Nanna: Nikita, Vanilla

Tai jotain vastaavaa, jatketaan siitä et kaikki on sisällä
Kaiku meni hakee pyykit IRL

Hevoset eivät olleet ehtineet pahemmin sateessa kastua. Panda rauhoittui pian.
Käännyin muihin päin.
- Olikos se nyt siinä? Ei kai kukaan unohtunut?

"Juu kaikki sisällä", sanoin jo hieman itsekin rauhoittuneena. Enää emme juoksennelleet suinpäin ulkona keskellä myrkyä.

Kävelin ensimmäisenä takaisin tupaan ja puistelin takkini vedestä. Lösähdin suurieleisesti upottavalle sohvalle ja kaivoin puhelimeni vihdoin esiin. Kaksi viestiä. Millalta.

Ääliö serkkuni: Missä oot?

Ääliö serkkuni: TÄÄLLÄ ON IHAN KAUHEE SOTKU!

Minä: Haista paska rakas (;

- Mennäänkö takaisin tupaan? ehdotin. - Tai vintille? Siellä on kivan aavemaista ukkosella ja pimeällä.
Yritin hymyillä reippaasti.

//Mä oon täällä, mut Jerry tulee myöhemmin vintille, kun tajuaa et kaikki on kadonnu

"En mä oikeen tiedä... Se on kuitenkin tallin korkein paikka, eli me kuollaan ensimmäisinä", sopersin Valmalle huppuni piilossa, jotta kummallinen pellavapää ei huomaisi mun ukkosenpelkoa.

Selvän teki, -->vintille

- Tulkaa, sanoin.
Lähdin edeltä portaita pitkin heinävintille ja ravistin märän takin yltäni. Ylhäällä oli hämyistä, ja ilmassa tuoksui tuore ilma. Istahdin yhdelle heinäpaalille.
- Kerrotaanko kummitusjuttuja?

- Rauhoitu, ei me mitään kuolla, täällä on niin paljon korkeita puita ympärillä, rauhoittelin ja sytytin valot. - Täällä on ihan yhtä turvallista kuin alakerrassakin. Istu tähän, pyysin taputtaen paikkaa vieressäni.

Hymyilin leveästi. Vintti ja kummitusjutut ukkosella, kuulostaa täydelliseltä.

Eka se halusi vintille ja nyt vielä kummitusjuttuja? Mä en oikeen ymmärtänyt Valman järjenjuoksua, mutta seurasin kuitenkin tuon perässä heinäpaalien päälle. En halunnut vaikuttaa nössöltä.

Nanna näytti vähän kummastuneelta, tavallisesti minä olin porukan varovaisin. Mutta muutenkin ujossa porukassa tunsin oloni rohkeammaksi.

//Vintillä kummistusjjuttuja, tää on jätte nostalgista!

Hetken tekstailtuani ystävällisesti serkulleni, huomasin muiden kadonneen. En ollut erityisen seurallinen ihminen, mutta kai olisi ollut kilttiä käydä tarkistamassa ettei kukaan olisi kuollut tuomme sateeseen, mietin ja vilkaisin ukkoseen päin ikkunasta.

Viipottaessani tallikäytävää pitkin, kuulin kuitenkin vintiltä ääntä. Jaha, muut olivat menneet sinne. Päätin kävellä ohi, mutta kovaääninen yskäisyni taisi varmistaa mukanaoloni vintillä..

//menen auttamaan pihahommissa.. Sovitaan et Jerry joutuu vintille ja kuuntelee vaitonaisena syrjemmällä. Tuun kohta!

Kävin hieman kurkkimassa vintin ikkunoista rakeiden runnomaa tallinpihaa. "Heipähei", sanoin pienelle hämähäkille ikkunan kulmalla päivystämässä seitillään. Tepastelin ihmisten joukkoon ja etsin itselleni paikan tasapainottavasti ringin toiselle puolelle missä oli vähemmän ihmisiä.

Viittoilin Jerryäkin istumaan.
- Onko kellään mitään hyvää kauhutarinaa? kysyin ja katseeni osui vieraaseen poikaan, joka näytti siltä, että keksisi monta hiukset pystyyn nostavaa juttua. Kohotin kysyvästi kulmiani.

//Katsokaa mun muokattu viesti. Tuun kohta!

//Okei jään vielä hetkeksi:D Ei se ollutkaan vielä valmista.

Kuulin alhaalta yskäisyn ja muistin samalla ettei tummatukkainen poika ollut seurannut meitä ylös. "Tuota, pitäisikö se toinen poika käydä hakemassa?"
Ja sitten poika jo kapusikin ylös ja valma kysyi kummitusjutuista.

//muokkasin edellistä
//pitäis ehkä lukee se kun siihen tulee se "Uusi viesti"-ilmoitus, ennen kun painaa omansa menemään :--DD

Joo yritän parantaa tapani :-D

Huomasin punatukkaisen tytön katsekontaktin ja varmistin ettei takanani ollut ketään.
"No kyllähän mie kummitustarinoita olen kuullut. Oikeastaan mein tupa tuolla pohjoisesa on aekamoene kummitustalo", naurahdin, mutta kylmät väreet kiipesivät selkääni pitkin.

Nyt kuulosti lupaavalta! Vedin polvet rintaa vasten ja katsoin poikaa janoten kuulla lisää.

Juoksin loppumatkan tallille raekuurossa, ja näin joidenkin hakemassa kiireesti hevosia sisälle. Ja nyt nuo sulkivat oven. Pihalta kuului kuitenkin vielä hirnahdus, jonka tunnistin heti. Eivätkä sitten voineet hakea hevostani sisälle, vaan jättivät sen yksin ulos ukkoseen. Ärsytti. Nopeasti kipitin Faenkin luokse ja nappasin sen mukaani. Tamma halusi mieluusti ravata sisälle, ja kuuliaisesti juoksin vieressä. En itsekään pitänyt raekuuroita enkä ukkosestakaan. Juoksin Fae vieressäni ovelle, ja yritin avata sitä. Lukossa. Nyt ärsytti vielä enemmän ja aloin koputtamaan oveen niin kovaa kuin pystyin.
"Whoaa, easy girl.. Thaaat's it, yeaahh..." rauhoittelin nyt varsin hermostuneen näköistä hevostani.
"LET ME INSIDE!" kiljuin niin kovaa kuin pystyin, varmasti jättäen alleni niin ukkosen kuin raekuuronkin.

//liityn seuraan >

//Näyttävästi kuten aina:D

Kuulin alhaalta omituista ääntä. Huusiko joku?
- Mikä tuo oli? ihmettelin vähän säikähtäneenä ja aloin heti ajatella tallikummituksia.

Yhtäkkiä ulkoa alkoi kuulua kamalaa huutoa. "Mitä hittoa?" pääsi suustani ja riensin ullakon pikkuruiseen ikkunaan.
"Se on Alana ja Fae, ne haluu sisälle ja ovi on vissiin lukossa! Menkää joku avaamaan..." huusin muille.

Pomppasin pystyyn ja kipitin alakertaan ja ovelle, jota Alana ryskytti. Kiskaisin sen auki.
- Voi ei, anteeksi kamalasti, selitin hengästyneenä. - Miten ihmeessä me onnistuttiin laittamaan ovi lukkoon? Ja jättämään Fae pihalle!

Oliko joku hevosista unohtunut ulos? Kävin päivystämässä tilannetta ystäväni hämiksen luona ja tunsin sääliä hevos- ja tyttöparkaa kohtaan jotka ärjyivät sateessa ovelle ja toisilleen.

//Palasin

Lähdin muiden perään katsomaan huudon aiheuttajaa

Valma kipitti avaamaan ovea aavistuksen nolostuneen näköisenä, ja nyökkäsin vain tervehdykseksi.
"No en tiiä!" murisin ja talutin Faen perässäni sisälle, ignooraten Valman sen jälkeen miltei kokonaan. Faen päästyä karsinaansa johon heitin sille seuraksi hieman heinää korvaukseksi kaikesta "kärsimyksestä" otin suunnakseni vintin josta olin kuullut puhetta. Nyt ei tehnyt mieli puhua kenellekään, mutta mitä muutakaan olisin tehnyt?

Seurasin tympiintyneen näköistä Alanaa vintille ja istuin taas paikalleni.

Katsoin pahoitellen Alanaan, joka muistuttu uitettua koiraa ja palasin paikalleni heinäpaaleille.

Tervehdin kaikkia huoneessa olijoita pienellä nyökkäyksellä ja istuin kauimmaiselle heinäpaalille. Sen jälkeen keskityin sanaakaan sanomatta puristamaan vettä sulaneista rakeista hiuksistani.

Istahdin paikalleni valtavirrasta, ja vilkaisin epäluuloisena Valmaa. Aikoisikohan hän taas udella taustojani?

Nyökkäsin ilmaston uhriksi joutuneelle tytölle tervehdykseksi, en liian iloisesti, koska se olisi ehkä vaikuttanut oudolta...

"Mitä jos kertoisimme tarinaa vuorotellen, sanomalla aina lauseen tai pari kerrallaan ennen kuin on taas seuraavan vuoro?" ehdotin ja mietin tajusiko kukaan selityksestäni mitään.

Oloni oli hyvin kiusaantunut. Mietin, haluaisiko Kaiku jatkaa tarinaansa ja vilkaisin häntä kysyvästi.

- Hyvä idea, mä olen kyllä huono keksimään mitään omasta päästä, sanoin.

Katseeni jäi Valmaan. Oloni tuli ahdistuneeksi. Tiesin, että hän kuitenkin kysyisi jotain.

//Valma, heitä pommi :-D draamanjanoinen minäni anelee

Vilkaisin Valmaa ärsyyntyneenä ja katsoin sitten muita vintillä olijoita. Olin nähnyt kaikki aikaisemmin, ja tiesin kaikkien paitsi sen toisen pojan nimen. Hän oli tullut Maxin kanssa silloin yöllä, mutta juuri nyt pää löi tyhjää nimien kanssa. Tuhahdin ja viskasin märät kengät kauemmas minusta, varpaat olivat jo tarpeeksi jäässä kiitoksia kysymästä.

"Enkä oikein tiedä tuntehetteko te toisianne vai ette, mutta minun nimeni on Kaiku, voithe kutsua miksi haluatte", esittäydyin ja jatkoin heinänkorsien letittämistä.

- Valma, esittelin itseni pikaisesti.

Jerry en saa sitä ängettyä tähän kohtaan. Kattoo ny:)
Alana en tajuu edelleenkään miksi sun hahmo tarkalleen ottaen inhoaa Valmaa niin paljon :-O

"Nanna", esittelin itseni hieman vaisusti. En ollut kovin innoissani koko tarinaideasta, mutta kaipa sitä voisi kokeilla.

//Entä nyt? :-D

Nousin seisomaan ja puistelin housujani.
"Jerry", totesin pikaisesti. "Mun pitää kyllä nyt lähtee" jatkoin, ja päätin koukata tallituvassa hakemassa kännykkäni. Huikkasin moikat muille ja kapusin vintiltä alas.

"Alana", murahdin nurkastani ja kietaisin hiukset rennolle nutturalle.

//eeei se vihaa, sitä vaan ärsyttää ja harmittaa kun kokee ittensä tosi ulkopuoliseks pääasiassa Valman toimesta (mikä on siis ihan sen oma mielikuvitus vaa), ja sit viimeaikasten tapahtumien takii se harmistuu tosi helposti tai sillee. Älä siis missään tapauksessa ota ittees (:

- Kuka aloittaa kummitustarinoinnin? tiedustelin.

//En ota, mutta miks Valman toimesta, mitä se tekee?

//pian Valma, en ihan vielä

"vouvouvou, minnes tää yks jätkä katos? Onkohan sillä kaikki okei", mietin puoliääneen ja mietin pojan ihmeellistä lähtemistä.